KIPSI-hanke päättyi 31.12.2025. Kipsitiimi kiittää lämpimästi hankkeeseen osallistuneita viljelijöitä! Kipsiä levitettiin yhteensä 84 000 hehtaarille, joka tarkoittaa laskennallisesti 163 000 kilogrammaa vähemmän fosforia Itämereen! Toimivaksi ja tehokkaaksi todettu kipsinlevitys jatkuu osana ympäristöministeriön Ahti-ohjelmaa. Elinvoimakeskukset aloittivat toimintansa 1.1.2026. Samalla kipsinlevityksen hallinnointi siirtyi lakkautetulta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Lounais-Suomen elinvoimakeskukselle. KIPSI/GIPS uutiskirjeen lähettäjä on nyt Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Myös kipsinlevityksen käytännön toteuttaja vaihtuu. 1.7.2026 alkaen kipsiä kuljettaa ja levittää Valtasiirto Oy alihankkijoineen. Kipsiä levitetään Porista Suomenlahden pohjukkaan ulottuvalla rannikkoalueella (katso kartta alta). Nyt voit hakea kipsikäsittelyä, joka toteutuu aikaisintaan 1.7.2026! Lisää tietoa kipsin soveltuvuudesta ja kipsikäsittelyn hakemisesta löydät: https://elinvoimakeskus.fi/kipsinlevitys

Uutiskirje 25.5.2026


KIPSI/GIPS uutiskirje toukokuu 2026

KIPSI-hanke päättyi 31.12.2025. Kipsitiimi kiittää lämpimästi hankkeeseen osallistuneita viljelijöitä! Kipsiä levitettiin yhteensä 84 000 hehtaarille, joka tarkoittaa laskennallisesti 163 000 kilogrammaa vähemmän fosforia Itämereen! Toimivaksi ja tehokkaaksi todettu kipsinlevitys jatkuu osana ympäristöministeriön Ahti-ohjelmaa. Elinvoimakeskukset aloittivat toimintansa 1.1.2026. Samalla kipsinlevityksen hallinnointi siirtyi lakkautetulta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Lounais-Suomen elinvoimakeskukselle. KIPSI/GIPS uutiskirjeen lähettäjä on nyt Lounais-Suomen elinvoimakeskus.

Myös kipsinlevityksen käytännön toteuttaja vaihtuu. 1.7.2026 alkaen kipsiä kuljettaa ja levittää Valtasiirto Oy alihankkijoineen. Kipsiä levitetään Porista Suomenlahden pohjukkaan ulottuvalla rannikkoalueella (katso kartta alta). Nyt voit hakea kipsikäsittelyä, joka toteutuu aikaisintaan 1.7.2026! Lisää tietoa kipsin soveltuvuudesta ja kipsikäsittelyn hakemisesta löydät: https://elinvoimakeskus.fi/kipsinlevitys

 
Kipsiä levitetään Porista Suomenlahden pohjukkaan ulottuvalla rannikkoalueella.

Onnistunut levitys näkyy vesistössä – kipsin vaikutus jokiveden fosforiin

Erikoistutkija Maria Kämäri

Tarvasjoen ja Paattistenjoen vertailu paljastaa, miten tehokas keino kipsin peltolevitys voi olla vesiensuojelussa. Vesinäytteet osoittavat fosforipitoisuuksien laskeneen siellä, missä kipsiä on levitetty laaja-alaisesti. 

KIPSI-hankkeen käynnistyessä vuonna 2020 kiinnostukseni vesistötutkijana kohdistui ennen kaikkea siihen, miten kipsin vesistövaikutuksia voitaisiin todentaa vesinäytteiden analyysituloksista. Tehtäviini ja kiinnostukseni keskiöön eivät kuuluneet kipsin levityksen organisointi tai peltotyöt. Silti juuri onnistunut levitys ja sen toimiva organisointi ovat mahdollistaneet nyt havaitut positiiviset vesistövaikutukset. 

Lue lisää

 

Lyckad spridning syns i vattendragen - gipsets inverkan på grumligheten hos åvatten

Specialforskare Maria Kämäri

En jämförelse mellan ån Tarvasjoki och Patis å visar hur effektivt spridning av gips på åkern kan vara för vattenskyddet. Vattenprover visar att fosforhalterna har minskat på de ställen där gips har spridits på stora arealer. 

När GIPS-projektet inleddes år 2020 inriktades mitt intresse som vattendragsforskare främst på hur gipsets effekter på vattendragen kunde konstateras utifrån analysresultat av vattenprov. I mina uppgifter och intressefokus ingick inte att organisera gipsspridningen eller arbetet på åkern. Ändå har just den lyckade spridningen och den välfungerande organisationen av arbetet möjliggjort de positiva miljöeffekter vi nu ser. 

Läs mer

 

Kipsin ja lannan yhteiskäyttö toimi hyvin savimailla

Sami Talola, Susanna Muurinen ja Arvo Ekman, SjT

Kipsilanta (KILA) -hankkeessa tutkittiin kipsin ja lannan yhteiskäytön potentiaalisia hyötyjä, kuten sato- ja ympäristövaikutuksia. Viljelykokeen yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota työn tehokkuuteen sekä tarkoituksenmukaisen maatalousteknologian hyödyntämiseen. Hanketta rahoittivat ympäristöministeriö ja Sokerijuurikkaan Tutkimussäätiö.

Lue lisää

 

Gips och stallgödsel tillsammans fungerar bra på lerjord

Sami Talola, Susanna Muurinen och Arvo Ekman, SjT 

I ett försök med gips och stallgödsel, det så kallade KILA—projektet, studerades de potentiella fördelarna, bland annat inverkan på skörden och miljön, av att använda gips och stallgödsel tillsammans. I samband med odlingsförsöket fästes särskild uppmärksamhet vid arbetets effektivitet och på hur jordbrukstekniken kan utnyttjas ändamålsenligt. Projektet finansierades av miljöministeriet och Forskningscentralen för sockerbetor. 

Läs mer

 

Mitä pellossa tapahtuu kipsikäsittelyn jälkeen?

Mitä pellossa todella tapahtuu kipsikäsittelyn jälkeen ja kuinka syvälle vaikutukset ulottuvat? Tätä tarkasteltiin kahden kasvukauden ajan Raisionjoen valuma-alueella Raatikaisen tilalla toteutetussa pilotissa vuosina 2024–2025.

Seurannassa yhdistettiin maaperämittaukset, vesinäytteet, jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sää- ja viljelydata samaan kokonaisuuteen. Mittaukset ulottuivat pintamaasta metrin syvyyteen, mikä mahdollisti kipsin vaikutuksen etenemisen seuraamisen maaprofiilissa.

Lue lisää

Vad händer på åkern efter gipsbehändling?

Vad händer egentligen på åkern efter gipsbehandling, och hur djupt ner går effekterna? Det här undersöktes under två växtperioder åren 2024-2025 i ett pilotförsök på gården Raatikainen i avrinningsområdet till Reso å. 

I uppföljningen sammanställdes mätningar av jorden, vattenprov, kontinuerlig uppföljning av vattenkvaliteten samt väder- och odlingsdata till en helhet. Mätningarna utsträckte sig från ytjorden till en meters djup, vilket gjorde det möjligt att följa hur effekterna av gipset framskrider i markprofilen. 

 

Läs mer

 
Jaa: