Koeruuduilta leikattiin maamonoliitit eli häiriintymättömät maanäytteet syksyllä 2024 (leveys 38 cm x pituus 38 cm x syvyys 8-10 cm) ja keväällä 2025 (leveys 38 cm x pituus 38 cm x syvyys 20 cm), joista tehtiin sadesimulaatiokokeet. Valumavesistä määritettiin mm. liuennut fosfori, johtoluku ja liukoinen orgaaninen hiili. Koelohkolta otettiin myös maanäytteet ennen kokeen perustamista ja sen jälkeen. Viljavuustutkimusten perusteella lohkon sisäinen vaihtelu oli melko suurta kokeen perustamisvaiheessa. Tästä syystä eri koejäsenten vertailtavuus heikkeni jonkin verran.

KILA-koejäsenten keskimääräiset kaurasadot vaihtelivat 6380 kilosta 7690 kiloon. Sato määritettiin neljästä koeruudusta käsittelyä kohti. Satotuloksiin vaikuttivat viljelytoimien lisäksi suotuisat sääolosuhteet ja pellon ravinnetilan sisäinen vaihtelu.

Sadetuskokeiden valumavesien näytteissä näkyvät sameuserot kertovat myös kipsin vaikutuksesta kiintoaineksen huuhtoumaan. Viisi ensimmäistä näytettä on otettu niiden koejäsenten valumavesistä, joille oli levitetty kipsiä (kuva 2).

KILA-koejäsenten maamonoliittien sadesimulaatiokokeiden tulosten perusteella näyttää siltä, että savimailla, joilla pH- ja magnesium-luvut ovat hyvällä tasolla, voidaan kipsin ja lannan yhteiskäytöllä vähentää liukoisen fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoutumista. Vesinäytteet analysoi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus. Sokerijuurikkaalla 2025 toteutetussa LANTTI-hankkeen ruutukokeessa saatiin samansuuntainen tulos. Tässä kokeessa kipsin levityksen jälkeen koeruuduille levitettiin keväällä ensin kipsi ja sitten komposti tai hevosenlanta. Sokerijuurikkaan satotaso ja sadon laatu pysyivät samana, mutta liukoisen fosforin huuhtouma väheni merkittävästi.

Kipsilanta-menetelmässä työjärjestyksenä oli hygieniasyistä se, että ensin levitettiin kipsi ja sen jälkeen lanta. Lopuksi molemmat lisätyt aineet mullattiin maahan yhdellä ajokerralla. Tehokkaan multauksen aikaansaamiseksi muokkauskoneessa tulisi olla maata siirtävä/kääntävä mekanismi. Yhden ajokerran tulisi riittää, jotta voidaan välttää kustannuksia, turhia ajokertoja ja maan tiivistymistä.

Alueilla, joilla on saavutettavissa vesiensuojeluhyötyjä ja tarve levittää lantaa syyslevityksenä, kannattaa harkita kipsin käyttöä viljelykierrossa silloin, kun lanta levitetään syksyllä. Kipsilanta-käsittelyn jälkeen voidaan kylvää esim. kevätvilja kerääjäkasviksi. Kerääjäkasvin kylvö voidaan toteuttaa hajalevityksenä esim. lannoitteen levittimellä. Lisämuokkaus ei ole syksyllä enää kerääjäkasvin kylvön jälkeen tarpeen. Lisätutkimus on kuitenkin tarpeen erilaisilla maa- ja lantalajeilla sekä erilaisissa olosuhteissa.