Työelämän kehittäminen tarkoittaa panostamista tuottavuuden, toiminnan, tuotteiden, palvelujen ja osaamisen parantamiseen. Se edellyttää osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa sekä toimintatapojen uudistamista. Hyvin johdettu ja innovatiivinen työpaikka luo kasvua ja uutta työtä, mikä lisää yhteiskunnan hyvinvointia. Työelämän kehittäminen -uutiskirjeessä jaamme ajankohtaista, teemaan liittyvää alueellista ja valtakunnallista tietoa. Nostamme esiin niin Keski-Suomen elinvoimakeskuksen kuin sidosryhmiemme uutisia, tilaisuuksia ja tapahtumia, tutkimuksia, ilmiöitä sekä kehittämis- ja koulutusmahdollisuuksia jne. Haluamme auttaa sinua ja organisaatiotasi menestymään. Liity siis mukaan postituslistalle niin saat työelämän kehittämiseen liittyvää tietoa pari, kolmekertaa vuodessa. Jos et ole jo postituslistalla, kirjeen lopusta löytyy linkki kirjeen tilaamiseen.

Uutiskirje 18.2.2026

Jaa: 

Työelämän kehittäminen tarkoittaa panostamista tuottavuuden, toiminnan, tuotteiden, palvelujen ja osaamisen parantamiseen. Se edellyttää osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa sekä toimintatapojen uudistamista. Hyvin johdettu ja innovatiivinen työpaikka luo kasvua ja uutta työtä, mikä lisää yhteiskunnan hyvinvointia.

Työelämän kehittäminen -uutiskirjeessä jaamme ajankohtaista, teemaan liittyvää alueellista ja valtakunnallista tietoa. Nostamme esiin niin Keski-Suomen elinvoimakeskuksen kuin sidosryhmiemme uutisia, tilaisuuksia ja tapahtumia, tutkimuksia, ilmiöitä sekä kehittämis- ja koulutusmahdollisuuksia jne.

Haluamme auttaa sinua ja organisaatiotasi menestymään. Liity siis mukaan postituslistalle niin saat työelämän kehittämiseen liittyvää tietoa pari, kolmekertaa vuodessa.

Jos et ole jo postituslistalla, kirjeen lopusta löytyy linkki kirjeen tilaamiseen.

 
Tämän uutiskirjeen pääteemana on työn tekemisen muodot ja mallit, erityisesti hybridityö.
 
Työelämä muuttuu nopeasti, ja digitalisaatio sekä työn hajautuminen haastavat meitä uudistamaan tapoja, joilla työtä suunnitellaan ja tehdään. Selkeät ja yhteisesti sovitut työn tekemisen mallit keventävät arkea, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tukevat keskittymistä. Samalla ne lisäävät joustavuutta, parantavat työn laatua ja auttavat organisaatiota pysymään mukana muutoksessa. Tässä uutiskirjeessä syvennymme siihen, miksi työn tekemisen tapojen kehittäminen on nyt erityisen tärkeää – ja miten se voi näkyä arjessa.

 
Kuva: Sitra Megatrendit 2026, Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Tekijät Mikko Dufva, Elina Kiiski-Kataja ja Jenna Lähdemäki-Pekkinen.

Megatrendit 2026 – mitä työn tulevaisuudessa on luvassa?

Sitran Megatrendit 2026 -selvityksen mukaan työelämä muuttuu voimakkaasti väestön ikääntymisen, tekoälyn kehityksen, ympäristökriisin ja globaalin epävarmuuden myötä. Työurat pitenevät ja monimuotoistuvat, mikä lisää jatkuvan oppimisen tarvetta kaikilla aloilla.

Organisaatiot, jotka panostavat joustaviin työmalleihin, osaamisen kehittämiseen ja teknologiavalmiuteen, menestyvät parhaiten muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lue lisää

 
Kuvituskuva: abdulrashid000/ Pixabay

Etä- ja lähityön yhdistelmä tuo parhaat tuottavuustulokset yrityksissä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) etätyön vaikutuksia suomalaisyritysten tuottavuuteen selvittäneen tutkimuksen mukaan hybridityö – eli etä- ja lähityön yhdistelmä – on tehokkain tapa parantaa yritysten suorituskykyä. ETLAn tutkimus osoittaa, että hybridityö tuottaa parhaan tuloksen, kun taas täysin etänä tai täysin lähityönä tehtävä työ voi heikentää tuottavuutta. Etätyön onnistumisen ratkaisee johtaminen.

Tuottavuuden kannalta optimaalinen etätyöintensiteetti ei löydy kummastakaan ääripäästä vaan jostain lähi- ja etätyön väliltä olevasta hybridiratkaisusta. ETLAn mukaan liiallinen etätyö voi heikentää yhteistyötä ja innovatiivisuutta, mikä näkyy suoraan tuloksissa. Siksi tasapainoinen malli, jossa yhdistyvät läsnäolo ja joustava etätyö, tukee sekä tuottavuutta että organisaation luovuutta.

Yritysjohdon aktiivinen rooli tavoitteellisten etätyökäytäntöjen suunnittelussa on tuottavuuden kannalta keskeinen tekijä. Kun yrityksen johto on määritellyt etätyön selkeät pelisäännöt, ovat etätyön vaikutukset positiivisemmat. Etätyön laajuuden ja käytäntöjen tulee perustua yrityksen ja työntekijöiden tarpeisiin, eikä niiden tule syntyä sattumanvaraisesti.

ETLAn tulokset nostavat esiin myös merkittävän kehityskohteen: valtaosa yrityksistä (76 %) ei mittaa etätyön vaikutuksia tuottavuuteen järjestelmällisesti. Ilman mitattua tietoa oikean hybridisuhteen löytäminen ja kehittäminen on vaikeampaa.
 
Lue lisää (etla.fi)

 
Kuvituskuva: Jill Wellington / Pixabay

Ei etätyö tai lähityö, vaan molemmat!

Blogikirjoituksessaan Ei etätyö tai lähityö, vaan molemmat! (elavaatyoelamaa.fi)Tarja Jäntti‑Eade avaa, miten etä- ja lähityö eivät ole vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä työympäristöjä. Onnistuminen ei synny valitsemalla jompikumpi, vaan ymmärtämällä, mitä kumpikin mahdollistaa ja mitä ne vaativat. 
 
Etätyö ja lähityö tarjoavat erilaisia, mutta toisiaan täydentäviä vahvuuksia. Yrityksen menestys rakentuu näiden kahden tasapainosta. Etätyö lisää keskittymistä, joustavuutta ja tuottavuutta, mutta paljastaa nopeasti johtamisen epäselvyydet. Lähityö puolestaan luo kulttuurin, yhteyden ja spontaanin vuorovaikutuksen, joita ei voi täysin siirtää digitaalisiin kanaviin.
Parhaiten yritys onnistuu, kun johtaminen yhdistää nämä kaksi työskentelytapaa: etänä selkeyttä ja läsnäolossa yhteyttä.
Lue lisää (elavaatyoelamaa.fi)

 
Kuvituskuva: geralt / Pixabay

Hybridityön yhteisöllisyys rakentuu vuorovaikutuksesta – ei työpaikallaolosta

Hybridityössä yhteisöllisyys ei synny automaattisesti toimistopäivistä – se rakentuu laadukkaasta vuorovaikutuksesta, selkeistä pelisäännöistä ja hyvästä johtamisesta. Uusi kooste tiivistää Valtiolla.fi:n asiantuntijahaastattelun oivallukset ja Työterveyslaitoksen HYMY‑raportin havainnot: etä‑ ja lähityön yhdistelmä voi yhtä lailla vahvistaa tai heikentää yhteisöllisyyttä, ja ratkaisevaa on, miten kohtaamiset suunnitellaan. Lue juttu ja poimi kolme käytännön askelta, joilla teette hybridistä osallistavaa, oikeudenmukaista – ja tuottavaa.
Lue lisää

 
Kuvituskuva: Gerd Altmann / Pixabay

Hybridityö mullistaa johtamista – työn tulevaisuus vaatii uudenlaisia taitoja

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tuore Hybrid work requires new hybrid leadership skills in digital meanings society -artikkeli muistuttaa, että kun työ tapahtuu eri paikoissa – toimistolla, kotona, kolmansissa tiloissa ja liikkeessä – työn arki pirstaloituu. Työntekijät vaihtelevat joustavasti fyysisen ja digitaalisen läsnäolon välillä, ja tämä edellyttää johtajilta uusia taitoja. Tämä tarkoittaa muun muassa kykyä johtaa hajautettuja tiimejä, tunnistaa heikkoja signaaleja muutoksesta ja hyödyntää teknologiaa osana arjen johtamista.

Miksi perinteinen johtaminen ei enää riitä hybridityössä
 
Kun työympäristöt ja työpäivät ovat erilaisia kuin ennen, johtajan on osattava yhdistää strateginen ajattelu kykyyn ohjata vuorovaikutusta myös virtuaalisesti. Hänen tehtävänään on vahvistaa yhteistä suuntaa, tukea yhteistyötä ja huolehtia tiedon sujuvasta jakamisesta. Johtajuus toimii ikään kuin kompassina, joka auttaa suunnistamaan muuttuvassa ja digitaalisessa arjessa.

Kun työn luonne muuttuu, myös johtamisen on uudistuttava. Artikkelin mukaan tulevaisuuden menestys rakentuu ihmislähtöiselle johtamiselle – sellaiselle, joka rohkaisee uudistumaan, innovoimaan ja hyödyntämään henkilöstön luovuutta. Johtajan tehtävä ei ole vain ohjata nykyistä tekemistä, vaan myös kuvata selkeästi, millaiseksi organisaation halutaan kehittyvän ja miten se tuottaa arvoa ympäröivälle yhteiskunnalle.

Hybridityön keskellä johtajuudesta tulee yhä enemmän kykyä luoda selkeyttä, yhteistä suuntaa ja hyvinvointia työn arkeen — riippumatta siitä, missä työ tehdään.
 
Lue lisää (utu.fi)

 
Kuvituskuva: Kuva: Annomaria / Pixabay

Hybriditaidot haltuun – miten työntekijä voi itse kehittää sujuvaa monipaikkaista arkea?

Hybridityö sujuu parhaiten, kun työntekijä hallitsee oman työnsä rytmittämisen, selkeän viestinnän ja tarkoituksenmukaisen teknologian käytön. Sujuva arki syntyy pienistä teoista: aktiivisesta osallistumisesta, yhteyksien rakentamisesta ja siitä, että osaa valita kuhunkin tehtävään parhaiten sopivan työympäristön. Kun hybriditaidot ovat hallussa, työ muuttuu joustavaksi, mielekkääksi ja paremmin hallittavaksi – riippumatta siitä, missä sitä tehdään.
Lue lisää

 
Kuvituskuva: Daniel Friesenecker / Pixabay

Etäkokoukset yllättivät: laatu ratkaisee työhyvinvoinnin ja tehokkuuden

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa toteutettu Palaverismista tuottaviin kokouksiin -tutkimus osoittaa, että kokousten laatu vaikuttaa työhyvinvointiin enemmän kuin kokousten määrä. Hyvin suunnitellut ja vuorovaikutteiset kokoukset – etänä tai kasvokkain – lisäävät tehokkuutta ja vähentävät kuormitusta.
 
Tutkimuksen mukaan etäkokoukset koettiin ajankäytön kannalta tehokkaiksi, kun taas lähikokoukset tukivat erityisesti ideointia ja vuorovaikutusta. Kokousten väliin jäävät tauot osoittautuivat tärkeiksi palautumisen kannalta ja auttoivat vähentämään multitaskausta. Silti monilla työpaikoilla kokouskäytäntöjen kehittäminen jää vähälle, vaikka kokoukset ovat keskeinen työyhteisöllisyyttä rakentava elementti.

KokousKompassi -työkalun avulla arvioit kokousten toimivuutta

Tampereen yliopiston Palaverismista tuottaviin kokouksiin -tutkimushankkeessa tuotettiin käytännönläheinen KokousKompassi -työkalu sekä opas kokousten vetäjille ja osallistujille. Nämä materiaalit ovat vapaasti käytettävissä ja saatavilla hankkeen verkkosivulla. Tutustu työkaluihin (research.tuni.fi)

 

Lähde: Tampereen yliopisto. Etäkokoukset yllättivät mainettaan parempina – laatu ratkaisee (utu.fi). Julkaistu 13.1.2026.

Lue lisää (tuni.fi)

 

HANKEUUTISIA JA -ESIMERKKEJÄ (ESR+)

Tartu mahdollisuuteen: Mukaan syksyllä 2026 alkavaan tekoälyn käyttöönoton kehittämiseen

TIEKEn koordinoima Kestäviä tekoälytekoja työpaikoilla (AI-askelia) -hanke tukee suomalaisten organisaatioiden generatiivisen tekoälyn vastuullista ja vaikuttavaa käyttöönottoa. Tavoitteena on vahvistaa osaamista, tunnistaa liiketoimintahyötyjä ja tuoda käyttöön konkreettisia, työhyvinvointia tukevia tekoälyratkaisuja.

Hankkeessa kehitetään ihmislähtöinen toimintamalli, joka huomioi sekä teknologian, työhyvinvoinnin että organisaation eri tasojen yhteistyön. Toiminta etenee kolmessa vaiheessa vuosina 2025–2028, ja mukaan haetaan erityisesti mikro- ja pk-yrityksiä sekä järjestöjä.

Organisaatiot voivat ilmoittaa kiinnostuksensa osallistua syksyllä 2026 käynnistyvään kehittämisvaiheeseen. Tavoitteena on tukea työpaikkoja ottamaan tekoäly käyttöön vastuullisesti ja tuloksellisesti, ihmisen ja koneen työnjaon parhaat käytännöt huomioiden.

 
Kuvituskuva: stokpic / Pixabay

Etsi talentti – Ratkaisuja kansainvälistyvien työyhteisöjen arkeen

Uusittu verkkosivu etsitalentti.fi on julkaistu tukemaan keskisuomalaisia työnantajia kansainvälistymisen haasteissa. Jyväskylän kaupungin tarjoama ja Euroopan unionin osarahoittamassa KOHTAUTUS-projektissa (ESR+) kehitetty palvelukokonaisuus auttaa työnantajia kansainvälisen osaajan rekrytoinnissa, perehdyttämisessä ja pitämisessä osana työyhteisöä. Sivustolle on koottu käytännön työkaluja, hyödyllistä tietoa sekä esimerkkejä siitä, miten monikulttuurisuutta ja kielitaitoa voidaan tukea työpaikoilla.

Palvelu tarjoaa työnantajille selkeän polun osaajan löytämiseen, sujuvaan perehdytykseen ja työyhteisön pitovoiman vahvistamiseen – oli kyse sitten ensimmäisestä kansainvälisestä rekrytoinnista tai jo monimuotoisesta työyhteisöstä.

 
Kuvituskuva: Pixabay

Talonrakennusala keskiöön – 4.3.2026 tilaisuus nostaa esiin rakentajan fyysisen hyvinvoinnin

Jamk järjestää keskiviikkona 4.3.2026 klo 8.30 -10.30 maksuttoman tilaisuuden Talonrakennusala ja vastuullisuus, jossa pureudutaan alan ajankohtaisiin vastuullisuuskysymyksiin ja käytännön ratkaisuihin. 

Työelämän kehittämisen näkökulmasta yksi tilaisuuden tärkeimmistä puheenvuoroista on Heidi Tauriainen (Jamk): "Esimerkkejä rakentajan fyysisen hyvinvoinnin tukemisesta – RAKSA 2.0". Tauriainen avaa konkreettisia keinoja, joilla voidaan parantaa rakentajien fyysistä työkykyä ja työssä jaksamista — teema, joka on keskeinen alan vetovoiman ja tuottavuuden kannalta. Fyysisen hyvinvoinnin vahvistaminen on myös olennainen osa ennakoivaa työelämän kehittämistä ja työturvallisuuden parantamista rakennusalalla. Tilaisuus tarjoaa osallistujille käytännön esimerkkejä siitä, miten vastuullisuus ja hyvinvointi voidaan tuoda osaksi arjen toimintaa. 

Jos haluat syventyä siihen, millaista yhteistyötä ja uudistumista Euroopan unionin osarahoittamassa RAKSA 2.0 -hankkeen (ESR+) toiminnassa on jo syntynyt, kurkkaa “Yhteistyön voimaa ja rohkeutta uudistua – RAKSA 2.0 yhteistyötapaamisessa” -artikkeli (jamk.fi). Se tarjoaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten alan toimijat ovat kehittäneet työarkea yhdessä ja löytäneet uusia ratkaisuja rakentajien hyvinvoinnin tukemiseen.

 
Kuva: parempityoelamahanke.fi

Työelämää uudistetaan vauhdilla – ensimmäiset tulokset jo kaikkien hyödynnettävissä

Suomessa 18 valtakunnallista hanketta uudistaa työelämää, ja ensimmäiset tulokset – kuten LogdigiS-hankkeen avoimet digityökalut – ovat jo kaikkien hyödynnettävissä. Uudet hankkeet kehittävät työhyvinvointia, tuottavuutta ja inhimillisesti kestäviä ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä työpaikkojen kanssa.
 
Hankkeet muuttavat työelämää! Tutustu rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettuihin valtakunnallisiin työelämän kehittämishankkeisiin, innostu ja ilmoittaudu mukaan tai vinkkaa eteenpäin kaverille!

Valtakunnallisesti kehittämistyötä koordinoi Parempi työelämä hanke (ESR+) (parempityoelamahanke.fi)

 

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄÄ TIETOA

Kuvituskuva: Broesis / Pixabay

Suomi asetti ensimmäisenä maailmassa tavoitteen nostaa väestön fyysistä toimintakykyä 15 prosenttia

Suomi on asettanut historiallisesti kunnianhimoisen tavoitteen: väestön fyysistä toimintakykyä halutaan parantaa 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, ensimmäisenä maana maailmassa. Tavoite rakentuu tutkimustiedolle ja UKK-instituutin uudelle, ainutlaatuiselle toimintakykyindeksille, joka seuraa suomalaisten kuntoa, arjen aktiivisuutta ja hyvinvointia ennennäkemättömän kokonaisvaltaisesti.

Tavoitteesta päätettiin Toimintakykyinen Suomi -huippukokouksessa 14.1.2026, jossa poliittiset päättäjät ja asiantuntijat hyväksyivät parlamentaarisen julkilausuman sitoutuen yhteiseen 15 prosentin toimintakykytavoitteeseen. Tilaisuudessa esitelty toimintakykyindeksi toimii samalla konkreettisena työkaluna tavoitteiden seurannassa ja päätöksenteon tukena.

Lue lisää (toimintakykyinensuomi.fi)

 

Työn tulevaisuus -keskustelut jatkuvat

TYÖ2030-ohjelman suosittu Työn tulevaisuus -keskustelusarja pyörähti jälleen käyntiin helmikuun alussa, kun kevään ensimmäisessä keskustelutilaisuudessa 3.2.2026 kuultiin case-esimerkki Kangasalan kaupungilta. Keskustelutilaisuudet tarjoavat ajankohtaista tutkimustietoa, käytännön esimerkkejä ja ideoita työyhteisöjen kehittämiseen. Maksuttomat 1,5 tunnin keskustelut ovat avoimia kaikille, ja ne keskittyvät työn murrokseen, organisaatiokulttuuriin ja muutoskyvykkyyteen.

Kevään toisessa tilaisuudessa 21.4.2026 kuullaan case-esimerkki Pauligilta. Syksyllä on vuorossa case-esimerkit Siili Solutionsilta (15.9.2026) ja Granlundilta (24.11.2026). Kaikissa tilaisuuksissa Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Sinimaria Ranki alustaa työn tulevaisuuden muutoskulkuja.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! (hyvatyo.ttl.fi)

 

TAPAHTUMIA, TILAISUUKSIA, PODCASTIT, MUU INFO

Save the date: Paremman työelämän tekijät – tule verkostoitumaan ja inspiroitumaan

Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ja Parempi työelämä! - koordinaatiohankkeen järjestämä tilaisuus on lähtölaukaus yhteistyölle, jonka tavoitteena on vahvistaa Keski-Suomen yhteistä työelämän kehittämistä.

Tilaisuus järjestetään Jyväskylässä tiistaina 28.4.2026 klo 12–16. Merkitse päivä jo kalenteriisi – lisätietoa tulossa! Tilaisuuden tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen julkaistaan maaliskuun puolella Keski-Suomen elinvoimakeskuksen tapahtumakalenterissa (elinvoimakeskus.fi).

Parempi työelämä = Parempi elämä

Tapahtuman yhteystyökumppanina Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

 

Vielä ehdit osallistua KOHTAUTUS-projektin teemakuukauden tilaisuuksiin

KOHTAUTUS-projektilla on menossa Avaimia monimuotoistuvaan työelämään -teemakuukausi (jamk.fi). Tulevia tapahtumia:

KOHTAUTUS-projekti on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+). Projekti päättyy 31.5.2026.

 
Kuva: parempityoelamahanke.fi/paremman työelämän jäljillä

Paremman työelämän jäljillä – virtuaalisen keskustelusarjan seuraava jakso: Voiko suomalaista työelämää johtaa inhimillisesti?

Paremman työelämän jäljillä on kaikille avoin virtuaalinen keskustelusarja, jossa asiantuntijat käsittelevät ajankohtaisia työelämän teemoja. Tavoitteena on edistää avointa ja turvallista keskustelua. Jaksot tallennetaan ja julkaistaan elinvoimakeskuksen YouTubessa ja Spotifyssa.
 
Keskiviikkona 11.03.2026 klo 15:00 – 16:00 on vuorossa keskustelusarjan jakso 6: Inhimillinen johtajuus – onko fossiilien aika ohi? Jakso tarjoaa näkökulmia mm. siihen, millainen johtajuus vastaa muuttuvan työelämän odotuksiin ja löytyykö silta sukupolvien välille. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Osallistuminen vaatii rekisteröitymisen tapahtumaan.
 

 

Tullaan tutuiksi – alueelliset työelämän kehittämisen ESR+ -hankkeet esittäytyvät torstaina 12.3.2026

Tule kuulemaan ja keskustelemaan, mitä eri puolilla Suomea kehitetään paremman työelämän edistämiseksi! Tapahtumassa esittäytyvät viisi alueellista työelämän kehittämisen ESR+ -hanketta, jotka luovat konkreettisia ratkaisuja arjen työelämähaasteisiin ja kehittävät uusia innovaatioita yhdessä alueiden toimijoiden kanssa.

Tilaisuus järjestetään torstaina 12.3.2026 klo 14.00-15.15, ja se on avoin kaikille työelämän kehittämisestä kiinnostuneille. Tilaisuus järjestetään Teamsissa ja se on maksuton. Ennakkorekisteröityminen tarvitaan.

Tilaisuuden järjestää Parempi työelämä! -koordinaatiohanke (parempityoelamahanke.fi)

 
Kuva: net.centria.fi

Tekoälyagentit arjen tehostajana - työpaja 18.3.2026

Tekoälyagentit arjen tehostajana -työpajassa tutustutaan tekoälyagentteihin sekä pohditaan niiden käytännön hyötyjä erilaisissa tehtävissä. Tekoälyagentit ovat tekoälyyn perustuvia sovelluksia, jotka tekevät päätöksiä ja suorittavat tehtäviä itsenäisesti vähäisellä inhimillisellä valvonnalla.

Työpajassa opit, millaisia tehtäviä voit antaa oman AI‑agenttisi hoidettavaksi. Saat sekä teoriaa että käytännön esimerkkejä, ja pääset myös itse kokeilemaan AI‑agenttien rakentamista. Kouluttajana toimii OAMK:n projektiasiantuntija Sami Koski. 
 
Osallistuminen on mahdollista joko etänä Teamsin välityksellä keskiviikkona 18.3.2026, klo 9.30–15.00 tai voit halutessasi osallistua työpajaan Kokkolassa, Ylivieskassa, Pietarsaaressa tai Oulussa kampuksilla, jolloin tilaisuus aloitetaan aamukahvin äärellä klo 9.00. Osallistujalla tulee olla aiempaa tekoälyn käyttökokemusta ja maksullinen lisenssi. Työpajassa käytettävät sovellukset ovat ChatGPT ja Copilot.
 

 

Älyllä vai älyttömyydellä? – Tekoälyn mahdollisuudet, riskit ja vastuullisuus 15.4. Kuopiossa

Savonia-ammattikorkeakoulu kutsuu kaikille avoimeen ja maksuttomaan tilaisuuteen, jossa pureudutaan tekoälyn ajankohtaisiin ilmiöihin ja vaikutuksiin työelämässä. “Älyllä vai älyttömyydellä? – Huijauksia, ympäristövaikutuksia ja etiikkaa tekoälystä”. Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 15.4.2026 klo 12–15 Savonian Kampussydämessä Kuopiossa (Microkatu 1). Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä.
 
Tilaisuus tarkastelee tekoälyä erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousalan pk-yritysten näkökulmasta, mutta ohjelma sopii kaikille, jotka haluavat ymmärtää paremmin sekä tekoälyn mahdollisuuksia että siihen liittyviä riskejä.
 
Tilaisuudessa kuullaan TyhyTeko‑hankkeen (jamk.fi) ja teknologisten kokeilujen tuloksista, jota seuraa Laura Kankaalan ajankohtainen katsaus tekoälyn mahdollistamiin huijauksiin ja tietoturvariskeihin. Iltapäivällä Työterveyslaitoksen asiantuntija avaa tekoälyn ympäristövaikutuksia ja vastuullisen käytön periaatteita pk‑yrityksissä.

 

Työelämäfoorumi Suomi tekee todeksi maailman parasta työelämää 3.11.2026!

Tervetuloa tämän vuoden merkittävimpään työelämätapahtumaan Työelämäfoorumi Suomi 2026 -verkkotilaisuuteen 3.11.2026 klo 09.00–12.00. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Uusi kansallinen vuoteen 2035 katsova työelämästrategia luo pohjaa maailman onnellisimman kansan työelämätarinalle. Millainen työelämän kehittämistä ohjaava visio on ja miten se saavutetaan?

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä TYÖ2030-ohjelma & Parempi työelämä! -valtakunnallinen työelämän kehittämisen koordinaatiohanke (ESR+) sekä työelämän kehittämisstrategian toimijat. 

Lisätietoja kansallisesta työelämän strategiatyöstä ja siinä mukana olevista organisaatioista: Työelämän kehittämisstrategia - Työ- ja elinkeinoministeriö (tem.fi)

 
Kuvituskuva: Arek Socha / Pixabay

Työ nyt ja tulevaisuudessa: Eväitä ajatteluun -podcast

Eväitä ajatteluun -podcast tarjoaa tutkittua tietoa ja poikkitieteellisiä näkökulmia työelämän muutoksesta. Sarja antaa käytännön työkaluja ajatteluun ja oppimiseen – taitoihin, jotka ovat nykytyön ytimessä. Suomen johtavat työelämätutkijat avaavat jaksoissa tuoreita ja ajankohtaisia oivalluksia kaikille, jotka pohtivat työn murrosta ja haluavat löytää kestäviä tapoja kehittyä sen mukana.

Tämä podcast-sarja on toteutettu yhteistyönä Aalto-yliopiston Future of Work -hankeen, Työelämän tutkimusyhdistys ry:n ja TYÖ2030-ohjelman kanssa.

Podcast-linkki (open.spotify.com)

Keski-Suomen elinvoimakeskus

Työelämän kehittäminen -uutiskirje, helmikuu 2026