Uutiskirje 10/2025

Vielä ehtii mukaan kehittämään työelämää! ESR+-ohjelman hankehaku on käynnissä 27.11. saakka. Lue miksi valtakunnallisia hankkeita rahoitetaan, ja innostu hakemaan.

Tässä uutiskirjeessä kerromme myös:

• Työelämän kehittämisen hankehaun muistilistasta ja sparrauksista
• osallistumisestamme Pohjoisen yhteiset voimat -tapahtumaan
• Paremman työelämän tekoja -sarjastamme, joka kutsuu jakamaan parhaat työelämäkäytänteet ja oppimaan toisiltamme.
• Pieni askel digitaalisuutta – tie kohti tuottavuutta hybriditilaisuudesta
• TyhyTeko-podcastin uudesta jaksosta, missä pohditaan, mitä tapahtuu, kun robotti tulee töihin.

Blogeissa pureudumme osallistamisen rytmiälyyn ja naisten uratarinoiden näkyväksi tekemiseen.

Valtakunnalliset työelämän kehittämishankkeet ovat tärkeä osa suomalaisen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden systemaattista kehittämistä. Niiden kautta voidaan tarttua hallitusohjelman ilmiölähtöisiin haasteisiin koordinoidusti ja pitkäjänteisesti – ja konkreettisesti työpaikoilla, kirjoittavat Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen projektipäällikkö Henna Kymäläinen ja sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Päivi Hämäläinen.

Miksi valtakunnallisia hankkeita tarvitaan?

Hankkeilla rakennetaan siltoja eri teemojen ja toimijoiden välille, lisätään yhteistyötä sekä jaetaan tietoa ja hyviä käytäntöjä. Lopputuloksena syntyy uutta – ei vain paikallisesti, vaan koko maata hyödyttävää kehitystä. Hanketyöllä voidaan aidosti muuttaa työpaikkojen toimintaa tarjoamalla uusia innovaatioita, työkaluja ja malleja, mutta todellinen muutos syntyy vasta sitten, kun työyhteisö ottaa ne omakseen.  

Tällä hetkellä valtakunnalliset ESR+ -ohjelman kehittämishankkeet etsivät ylimaakunnallisia ratkaisuja mm. teknologian, digitalisaation ja palvelualojen kehittämiseen sekä inhimillisesti kestävään työelämään. Uusimmassa haussa painopisteinä ovat vastuullinen vihreä siirtymä ja monimuotoisuuden hyödyntäminen.  

Hankkeiden kehittämistyön vaikutusta arvioidaan tällä rakennerahastokaudella käyttämällä työelämän laadun indeksiä (QWL-menetelmä) joka tuo näkyväksi hankkeiden vaikutukset työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

ESR+-ohjelman valtakunnallisen Työelämän kehittäminen -teeman kehittämishankehaussa haetaan hankkeita kahteen alateemaan: Monimuotoisuuden hyödyntäminen työyhteisöissä ja vastuullinen vihreä siirtymä työpaikoilla. Mikäli sinulla hakuteemaan sopiva idea, jota haluaisit pohtia yhdessä, on hankesparrauksiin vielä muutamia aikoja vapaana.

Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeessa sparraamme hakijoita jalostamaan omaa ideaa kohti valtakunnallista työelämän kehittämisen neljättä hankehakua. Huomaathan, että sparraustunneilla emme anna rahoitukseen tai hankehakemuksen täyttämiseen liittyvää neuvontaa. Rahoitusteknisissä asioissa tulee kääntyä rahoittavan viranomaisen (POP ELY) puoleen.

Hakijan muistilista: 
1.) Katso hakuilmoitus rakennerahastot.fi-verkkosivuilta
2.) Katso hakuinfon tallenne rahoittajan YouTube-kanavalta
3.) Muotoile hankesuunnitelmaa huolella vastaamaan hakuilmoituksen kriteerejä
4.) Varaa hankeideallesi sparrausaika asiantuntijaltamme
5.) Lähesty rahoittajaa mahdollisissa rahoitusta ja hankehakemuksen täyttämistä koskevissa kysymyksissä
6.) Tee viimeiset viilaukset hankesuunnitelmaan ja -hakemukseen
7.) Jätä hakemus määräaikaan mennessä

Järjestimme yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa ensimmäisen alueellisen työelämäfoorumin osana Pohjoisen yhteiset voimat -tapahtumaa. Ohjelmaosion työpajoissa etsittiin ratkaisuja erityisesti kolmeen teemaan: Nuoret ja työelämä, monimuotoisuus voimavarana työelämässä, sekä innovatiivisuus työelämän laatua ja pysyvyyttä edistävänä voimana. 

Näitä työpajoissa syntyneitä ideoita tullaan vielä jatkojalostamaan Pohjois-Pohjanmaan työelämän kehittämisen verkostossa marraskuussa, ja vaikuttavimmat ideat viedään valtakunnallisen työelämän kehittämisen strategiatyön valmisteluun.

Työelämän kehittämisen hankkeista löytyy ratkaisuehdotuksia myös työpajoissa esiin tulleisiin haasteisiin

Alueellisten ja valtakunnallisten hankkeiden kehittämistyöstä löytyy monipuolisesti apua työelämän kehittämisen ongelmakohtiin. Hankkeet ovat yritysten avuksi tarkoitettu, ja yleensä maksuton tukimuoto.

”Nytkin hankkeissa on työhönvalmennusta täsmätyökykyiselle, apua rekrytointiin pk-yritykselle, sparrausta johdolle uuden teknologian hyödyntämiseen työn prosessien kehittämisessä jne. Näissä hankkeissa työskentelee eri alojen asiantuntijoita ja heidän osaamistaan voisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän", Parempi työelämä! -hankkeen aluekoordinaattori Anna Saarela-Korhonen vinkkaa.

Oulussa järjestetty Työelämäfoorumi Pohjois-Suomi oli osa Pohjoisen yhteiset voimat -verkostotapahtumaa.

Parempi työelämä rakentuu työhyvinvointia ja tuottavuutta tukevista konkreettisista teoista, joita voidaan helposti ottaa käyttöön eri työyhteisössä ja juurruttaa osaksi työkulttuuria. Nostamalla yhdessä esiin työpaikoilla hyväksi todettuja toimivia käytäntöjä tai toimintamalleja, voimme saada aikaan positiivisen aaltoliikkeen: työelämän innostavat esimerkit lähtevät liikkeelle rohkaisten muita mukaan kokeilemaan. Teot kulkevat yrityksestä toiseen, ihmiseltä ihmiselle.

Työhyvinvointi ei ole vain pehmeä arvo, se on tuottavuuden perusta. Yhä useampi toimija näkee työhyvinvoinnin yhteyden henkilöstötuottavuuteen, mutta ei välttämättä tiedä, miten lähteä kehittämään toimintaansa.

Joten, mitäpä jos ryhdytään yhdessä kertomaan toisillemme kaikki se hyvä, mitä jo tehdään? Laitetaan positiivinen työelämän aaltoliike kiertämään: jaetaan hyvät kokemukset, opitaan ja lainataan toisilta, kokeillaan ja duunataan yhdessä parempi arki.

Nostetaan yhdessä esiin se, mikä toimii

Paremman työelämän tekoja -sarjamme nostaa esiin inspiroivia työelämätekoja eri organisaatioista, yrityksistä ja hankkeista.  Paremman työelämän teko on hyväksi todettu toimintamalli, joka on innovatiivinen, vastuullinen, monistettavissa, tukee työhyvinvointia sekä tuottavuutta. Paremman työelämän tekoja julkaisemme lyhyinä videoina tai blogikirjoituksina parempityoelamahanke.fi-sivullamme sekä somekanavissamme LinkedIn ja Instagram.

Digitaalisuuden hyödyntäminen ja digiosaamisen kehittäminen lisäävät yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia. Mitkä ovat niitä askeleita, joilla digiosaamista voisi lähteä kehittämään? Millaisia toimia pk-yritykset ovat tehneet digikyvykkyyden ja digiosaamisen kehittämiseksi?

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan ratkaisuista Pieni askel digitaalisuutta – tie kohti tuottavuutta -tilaisuuteen 2.12. klo 8.30–12.00!

Mitä? Hybriditilaisuus: Pieni askel digitaalisuutta – tie kohti tuottavuutta
Missä? Helsingissä, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Oulussa
Milloin? Ti 2.12. klo 8.30–12.00

Tilaisuuden aikana kuulemme mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisen merkityksestä yhteiskunnallisesti. Tarkastelemme asiaa myös erityisesti sisälogistiikan ja teollisuuden pientyöpaikkojen näkökulmasta. Kuulemme lisäksi tuoreita kokemuksia ja käytännön esimerkkejä pk-yritysten digiosaamisen, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisestä. 

EU:n linjausten myötä verkkolaskutus on siirtymässä kohti pakollisuutta maiden rajat ylittävässä laskutuksessa. Rajat ylittävän, standardoidun ja automatisoidun laskutuksen mahdollistava Peppol-verkosto nousee mahdollisesti keskeiseksi osaksi pk-yrityksille, jotka toimivat kansainvälisesti tai julkisen sektorin kanssa. Webinaarissa saat tiiviin katsauksen siihen, mitä verkkolaskutuksen pakollisuus tarkoittaa pk-yrityksille, mikä on Peppol ja miksi se on tärkeä sekä miten yritysneuvoja voi tukea asiakkaitaan muutoksessa.

Aika ja paikka: ke 5.11. klo 9.00–9.45 Teams

Millainen on sinun uratarinasi – ja miksi se merkitsee enemmän kuin arvaatkaan?

Jaetut uratarinat luovat yksittäisten henkilöiden välille samaistumisen siltoja ja voivat olla merkittävä ponnahduslauta siihen, että joku toinen rohkenee esimerkiksi kokeilemaan siipiään yrittäjänä tai hakeutumaan töihin alalle, joka ei ole itselle entuudestaan tuttu. Uratarinoiden sanoittaminen ja tarinoiden näkyväksi tuominen voi auttaa yksilöä myös muutostilanteissa, kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta ja haastavalta.

Lue lisää Paula Piiraisen blogista, miten Moninainen Kainuu -hanke tuo naisten ura- ja yrittäjätarinoita sekä uusien työn tekemisen malleja viestinnällisesti näkyväksi. 

Osallistamisen rytmiäly on johtamisen uusi perusvoima