Työelämän kehittäminen uutiskirje

Toukokuu 2025

Työelämän kehittäminen tarkoittaa panostamista osaamisen, toiminnan, tuotteiden ja palvelujen parantamiseen. Se edellyttää osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa sekä toimintatapojen uudistamista. Hyvin johdettu ja innovatiivinen työpaikka luo kasvua ja uutta työtä, mikä lisää yhteiskunnan hyvinvointia.

Työelämän kehittäminen -uutiskirjeessä jaamme ajankohtaista, teemaan liittyvää alueellista ja valtakunnallista tietoa. Nostamme esiin niin Keski-Suomen ELY-keskuksen kuin sidosryhmiemme uutisia, tilaisuuksia ja tapahtumia, tutkimuksia, ilmiöitä sekä kehittämis- ja koulutusmahdollisuuksia jne. 

Haluamme auttaa sinua ja organisaatiotasi menestymään. Liity siis mukaan postituslistalle niin saat työelämän kehittämiseen liittyvää tietoa pari, kolme kertaa vuodessa. 

Jos et ole jo postituslistalla, voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä: Tilaa / peruuta uutiskirje

 

Tervetuloa mukaan!

Olemme innoissamme voidessamme esitellä ensimmäisen Työelämän kehittäminen -uutiskirjeemme, jossa jaamme kiinnostavaa tietoa työelämän ajankohtaisista puheenaiheista ja erilaisista ilmiöistä, yhtä lailla alueelliseen kuin valtakunnalliseen päätöksentekoon, tutkimuksiin ja tuleviin tapahtumiinkin liittyen.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on alkanut työelämän kehittämisstrategian valmistelu nimeltä "Kohti hyvää ja tuottavaa työelämää 2035". Strategian tavoitteena on luoda hyvinvointimme ylläpitämiseksi ja kilpailukykymme lisäämiseksi kestävää kasvua, joka syntyy osaavista ihmisistä, hyvästä työelämän laadusta ja idearikkaista työyhteisöistä. Hyvinvoivissa työyhteisöissä syntyy innovaatioita sekä kasvua ja niitä kovasti kaivattuja uusia työpaikkojakin.

Tekoäly ja hybridityö muokkaavat monin tavoin työarkea, jossa ideaalitapauksissa työn, opiskelun, yrittäjyyden ja eri elämäntilanteiden välillä ei ole ristiriitaa.

Pirkko Melville, Keski-Suomen ELY-keskus, Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja

Työelämän muutosten ymmärtäminen, kehittäminen ja ohjaaminen edellyttävät uudenlaista lähestymistapaa myös johtamiseen ja organisaatiokulttuuriin.

Keski-Suomen ELY-keskus ja ensi vuoden alussa käynnistyvä Keski-Suomen elinvoimakeskus haluavat olla aktiivisina toimijoina mukana tässä muutoksessa. Toivomme, että tämä uutiskirje tarjoaa sinulle arvokasta tietoa ja inspiraatiota matkallasi kohti parempaa työelämää. Kiitos, että olet mukana!

Pirkko Melville

 

AJANKOHTAISTA

Kuva: tem.fi/tyoelaman-kehittamisstrategia

Kohti hyvää ja tuottavaa työelämää 2035 - strategiatyö käynnistyi

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kertoo kolumnissaan 6.5.2025 (tem.fi) työelämän kehittämisen välttämättömyydestä, sillä teknologisen kehityksen ja maailman muutoksen vauhti on nopea. Suomen talouden menestyksen kulmakivi on kansainvälinen kilpailukyky, joka saavutetaan vastuullisella ja kestävällä teknologialla ja työhyvinvointiin panostamalla. Henkilöstön ja johtajien työhyvinvointiin panostaminen kasvattaa työn tuottavuutta. Työhyvinvointi ei ole pelkästään yksilön jaksamista tai ergonomiaa. Se on kokonaisuus, johon kuuluvat hyvä johtaminen, toimivat prosessit, mielekäs vuorovaikutus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.

Työhyvinvointi ei ole kulu, vaan investointi. Se näkyy työntekijän sitoutumisessa, vähenevässä sairauspoissaolojen määrässä ja lisääntyvässä tuottavuudessa. Kestävä työelämä ei synny sattumalta – se rakennetaan yhdessä.

Työelämän kehittämisstrategiatyö alkoi

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat käynnistäneet kansallisen työelämän kehittämisstrategia -hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa työn tuottavuutta ja työhyvinvointia. Kehittämisstrategian valmistelusta vastaa kolmikantainen johtoryhmä, ja hankkeen toimikausi kestää kesään 2026 saakka. Strategia pohjautuu tutkimukseen ja asiantuntijakeskusteluihin, ja sen tavoitteena on luoda pitkäjänteinen polku kohti vuotta 2035.

Elina Pylkkänen, joka toimii työelämästrategia-hankkeen pääsihteerinä, nostaa esiin tärkeitä kehittämisteemoja; monimuotoisuuden hyödyntäminen ja nuorten tukeminen työuralla alkuun pääsemisessä. Näitä teemoja pohditaan osallisuuden näkökulmasta toukokuun strategiatyöpajassa.

Strategian tavoitteena on hyvä ja tuottava työelämä. Kestävä kasvu syntyy osaavista ihmisistä, hyvästä työelämän laadusta, tuottavuuden kasvusta sekä työllisyydestä. Strategiatyössä vahvistetaan näiden välistä yhteyttä, ja tuotetaan yhteinen, kunnianhimoinen visio suomalaisesta työelämästä ja sen kehittämisestä vuoteen 2035 saakka. Strategia on tarkoitus saada valmiiksi alkuvuonna 2026.

Työelämän kehittämisstrategian visioluonnos 2035 - osallistu keskusteluun

Huhtikuussa 2025 uutisoitiin, että luonnos työelämän kehittämisen visiosta vuoteen 2035 on valmistunut (tem.fi). Visioksi tiivistyi yksi lause: “Työelämää kehittämällä rakennamme osaamisen, hyvinvoinnin ja tuottavuuden kasvua.” Millaisia ajatuksia visioluonnos sinussa herättää? Liity mukaan visiokeskusteluun avoimen kyselyn kautta. Osallistumislinkki (webropol.fi)

Seuraa strategiatyön edistymistä

Työelämän kehittämisstrategiasta viestitään aktiivisesti Työelämän kehittämisstrategia nettisivulla (tem.fi) ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #maailmanparastyöelämä.

 

Lue lisää (tem.fi)

 

Työolobarometri 2024 julkaistaan toukokuussa

Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa vuosittain työolobarometrin, joka kuvaa suomalaisen työelämän tilaa ja muutoksia työpaikoilla. Barometrissa seurataan työntekijöiden näkemyksiä työstään. Tulokset perustuvat palkansaajien haastatteluihin, joissa kysytään muun muassa

  • omasta asemasta työmarkkinoilla,
  • digitaalisesta työympäristöstä, 
  • jatkuvasta oppimisesta työssä, 
  • työaikajärjestelyistä, etätyöstä ja työsuorituksen arvioinnista,
  • syrjinnästä, kiusaamisesta, häirinnästä  ja väkivallasta työssä,
  • työn kuormittavuudesta ja työkyvystä,
  • työn imusta ja hyvinvoinnista työssä sekä
  • ammatillisesta järjestäytymisestä.

Seuraava Työolobarometri julkaistaan toukokuun 2025 aikana. Löydät Työolobarometrin täältä (tem.fi)

 

HANKEUUTISIA

TYÖ2030 - Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma

TYÖ2030-ohjelman tavoitteena on kehittää uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on vaikuttaa työllisyyteen, talouteen, kilpailukykyyn sekä Suomen työelämäbrändiin maailmalla. Ohjelma tarjoaa tutkittua tietoa, kutsuu vuoropuheluun ja tukee työpaikkojen kehittämistä. TYÖ2030-ohjelma on osa Petteri Orpon hallitusohjelmaa, joka käynnistyi vuonna 2020.

Ohjelman tavoitteet

  • Uudistaa toimintatapoja ja hyödyntää uutta teknologiaa työpaikoilla.
  • Vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria.
  • Nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi.
  • Parantaa työhyvinvointia niin, että Suomi on maailman paras vuoteen 2030 mennessä.

Ohjelman toteutuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Mukana toteutuksessa ovat myös työ- ja elinkeinoministeriö, työmarkkinajärjestöt sekä muut työelämän toimijat. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos.

TYÖ2030-ohjelman palvelut vauhdittavat uudistumista ja kasvua

Ohjelman palvelut tarjoavat työpaikoille sekä niiden sidosryhmille tietoa ja tukea työn muutokseen ja kehittämiseen. Tarjolla on kaikille avoimia yleisiä tilaisuuksia, kohderyhmälle räätälöityjä keskusteluita sekä yhteiskehittämisprosesseja. Tutustu TYÖ2030 palvelumalleihin (hyvatyo.ttl.fi).

Tulevaisuusvuoropuhelu

Jatkuvasti muuttuva maailma haastaa organisaatioita kehittämään ennakointikykyään ja vahvistamaan joustavuuttaan muutoksessa. Ennakointitiedon lisäksi tietoa ja suuntaa kohti uutta on mahdollista synnyttää keskusteluissa, johon osallistuu monta eri toimijaa ja tasoa.

Yksi TYÖ2030-ohjelman palveluista on Tulevaisuusvuoropuhelu-menetelmä, jonka tavoitteena on lisätä organisaatioiden muutoskyvykkyyttä ja ennakointiosaamista. Menetelmän vaikuttavuus syntyy sekä keskustelusta sidosryhmien välillä että vuoropuhelun kautta päivittyvästä tilannekuvasta. Lue lisää esim. MEADOW-tutkimuksen (hyvatyo.ttl.fi) tuloksia ennakoinnista.

TYÖ2030-tiimistä saat tukea oman vuoropuhelusi aloittamiseen!

Case-esimerkkejä löytyy sivulta: www.tulevaisuusvuoropuhelu.fi

Osallistu maksuttomalle Tulevaisuus vuoropuhelu -verkkokurssille!

Käymällä Tulevaisuusvuoropuhelun avoimen verkkokurssin (MOOC) saat perusymmärryksen siitä, mitä Tulevaisuusvuoropuhelu on, ja miten menetelmää voi itse hyödyntää. Kurssi on maksuton.

Verkkokurssi löytyy Työturvallisuuskeskuksen oppimisympäristöstä: Tulevaisuusvuoropuhelu - Työturvallisuuskeskus (ttk.fi)

 

Maailman paras työelämä tehdään yhdessä!

Voit ladata TYÖ2030-ohjelman esitysmateriaalin pdf:nä.

Youtube-video TYÖ2030 - kumppani työelämän muutoksessa

Lue lisää TYÖ2030-ohjelma (hyvatyo.ttl.fi)
Kuva: parempityoelamahanke.fi

Parempi työelämä! -koordinaatiohanke edistää työelämän kehittämistä 

Parempi työelämä! -koordinaatiohanke tukee ja sparraa valtakunnallisia työelämän kehittämisen ESR+ -hankkeita, sekä nostaa keskusteluun ajankohtaisia työelämän kehittämisen eri teemoja. Hanke kulkee kehittämishankkeiden rinnalla niiden koko elinkaaren ajan, sparraten eri vaiheissa olevia hankkeita. Tällä hetkellä koordinoitavia hankkeita on kymmenen, ja uusia aloitetaan loppuvuodesta.

Mukana työelämän kehittämisstrategiatyössä

Parempi työelämä! -hanke tukee yhteistyössä TYÖ2030-ohjelman kanssa työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön vuoteen 2035 katsovaa työelämän kehittämisstrategiatyötä.

Näkemystä, kokemusta ja kulmahammasta

Parempi työelämä! -koordinaatiohanke tuottaa mielenkiintoisia, kaikille avoimia tapahtumia, joissa pureudutaan ajankohtaisiin työelämän ilmiöihin. Esimerkiksi kuukausittaiset Pannu kuumana -virtuaaliaamukahvit, ja kaksi kertaa vuodessa virtuaalisen keskustelusarjan Paremman työelämän jäljillä, joissa käsitellään ajankohtaisia työelämän ilmiöitä.

Lue lisää

KOHTAUTUS - Kestävää ja kehittyvää osaamista kansainvälisen monimuotoisuuden keinoin

Kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen työarki voi olla sujuvaa. Työnantajalle on tarjolla tukea ja apua - toimintatapoja voi kehittää jo ennakoiden tulevaa tarvetta.

Kaikkialla Suomessa työyhteisöt muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi. Työtä hakevissa osaajissa on yhä useammin muualta Suomeen muuttaneita, ja hyvä niin. Ilman osaavaa työvoimaa yritysten kasvun ja alueellisen elinvoiman näkymät olisivat varsin synkät.

Mitä yrityksissä voidaan tehdä kansainvälisten osaajien rekrytointikynnyksen madaltamiseksi ja toisaalta pitovoiman vahvistamiseksi?

Keski-Suomessa haettu ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa

Keski-Suomen alueella näihin kysymyksiin on hakenut ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa KOHTAUTUS-projekti keväästä 2024 alkaen. Kehittämiseen mukaan lähteneiden yritysten haasteet ovat olleet erilaisia. Ne ovat voineet liittyä kielitaitoon tai perehdytyksen, viestinnän tai rekrytoinnin käytänteisiin. Yrityksissä on esim. kokeiltu kuvasanastojen käyttöä työturvallisuuden parantamiseksi, tehty kirjallisen perehdytysmateriaalin sijaan videoita ja luotu ohjeita selkosuomella rekrytointiin.

 

Lue lisää
https://www.jamk.fi/fi/projekti/tyhyteko

TyhyTeko – Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla

Digitalisaatio muovaa maailmaa, ja uudet teknologiset ratkaisut ovat tulleet vauhdilla osaksi arkeamme. Valtakunnallinen TyhyTeko-hanke kutsuu matkailu- ravitsemis- ja talousalan mikro- sekä pk-yritykset parantamaan työhyvinvointia ja tuottavuutta teknologiaa hyödyntäen.

Tule mukaan TyhyTeko-kokeiluun! 

Hanke järjestää yrityskohtaisia TyhyTeko-kokeiluja, joissa yritykset tunnistavat työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyviä kehittämiskohteita, saavat asiantuntijatukea kokeilujen suunnitteluun ja toteutukseen, hankkivat osaamista uusien teknologioiden käyttöönottoon, toteuttavat avointa vuoropuhelua edistävää yhteiskehittämistä, luovat tulevaisuudensuunnitelman työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi sekä verkostoituvat muiden yritysten kanssa. Viimeiset kehittämiskokeilut alkavat syksyllä 2025, ja seuraava vaihe käynnistyy vuonna 2026.

Lue lisää

 

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄÄ TIETOA

Kuvituskuva (pixabay.com)

E2 Tutkimus selvitti suomalaisten kokemuksia työelämän muutoksesta

Työelämän muutosten kohtaaminen työpaikoilla - tutkimusraportti tarkastelee suomalaisten kokemuksia työelämän muutoksesta. Tutkimus pohjautuu työntekijöiden, luottamusmiesten ja esihenkilöiden haastatteluihin sekä kesäkuussa 2024 kerättyyn edustavaan kansalaiskyselyyn. Lue raportti kokonaisuudessaan (E2.fi)

Uudet järjestelmät tuovat sujuvuutta, mutta myös haasteita

Tulokset paljastivat, että yli puolet suomalaisista kokee työelämän kehittyneen huonompaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä pessimistinen näkemys heijastuu myös siihen, että lähes kolme neljästä uskoo työelämän jakautuvan yhä enemmän hyviin ja huonoihin töihin.

Työn kuormittavuus on lisääntynyt merkittävästi. Yli 70 prosenttia vastaajista arvioi työmäärän, kiireen ja tehokkuuden vaatimusten kasvaneen, mikä on tehnyt työstä aiempaa kuormittavampaa. Digitalisaation vaikutukset ovat kaksijakoiset: vaikka enemmistö kokee digitalisaation sujuvoittaneen työntekoa, uudet tietojärjestelmät ja ohjelmistot ovat samalla monimutkaistaneet sitä.

Etätyö, tasa-arvo ja joustot tuovat uusia mahdollisuuksia ja johtamisen haasteet korostuvat

Monikulttuurisuus työpaikoilla on saanut suomalaisilta myönteisen vastaanoton, mutta noin puolet uskoo, että erilaiset kulttuuritaustat voivat aiheuttaa yhteentörmäyksiä. Työn autonomia on kuitenkin lisääntynyt, mikä on myönteinen kehitys. Lisäksi etätyömahdollisuudet, hyvä työturvallisuus, tasa-arvon vahvistuminen ja joustot työajoissa ovat esimerkkejä positiivisista muutoksista.

Johtamisen haasteet moninaistuvassa ja kiireisessä työelämässä korostuvat. Uudenlaista osaamista tarvitaan erityisesti ikäjohtamisen ja monikulttuurisuuden huomioimisessa. Näiden haasteiden ratkaiseminen on keskeistä, jotta työelämä voisi kehittyä parempaan suuntaan.

Kuvituskuva (www.canva.com)

Suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt

Työterveyslaitoksen (TTL) Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen (ttl.fi) mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt, mutta työn imu, työssä tylsistyminen ja työkyky ovat edelleen heikommalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Työpaikoilla on edelleen enemmän voimavaroja kuin kuormittavia vaatimuksia. Mahdollisuudet oppia työssä ovat kuitenkin hieman heikentyneet, mikä voi ajan myötä haastaa työn imua. 

Joka kymmenes on todennäköisesti uupunut

Työntekijöistä 15 prosentilla on kohonnut työuupumuksen riski, ja joka kymmenes työntekijä on todennäköisesti työuupunut. Esimerkiksi esihenkilöiden työuupumusoireilu on kasvanut, ja joka neljäs harkitsee irtisanoutumista. Nuorilla aikuisilla työuupumusoireet ovat yleisempiä kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Myös työssä tylsistymistä ja yksinäisyyttä esiintyy enemmän nuorilla aikuisilla. Tutkimus osoittaa, että työhyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan toimia, erityisesti nuorten ja esihenkilöiden osalta.

Etätyön mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ei havaittu

Eri tutkimusaineistossa on aiemmin mainittu etätyön työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Tässä tutkimuksessa etätyön osalta ei löytynyt työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Voisiko syynä olla se, että etätyöhön on sopeuduttu paremmin ja on löydetty uusia toimivampia käytäntöjä? Tutkimustietoa tarvitaan vielä lisää.

Tutustu tutkimukseen (ttl.fi)

 

TAPAHTUMIA, TILAISUUKSIA, INFOJA

Kuvassa vasemmalla tilaisuuden moderaattori Vilma Mutka (Mukamas Learning Design Oy) sekä puhujat Katja Sorri (Jyväskylän yliopisto) ja Vilja Laaksonen (Aava & Bang). Valokuva: Marianna Raivio

Miten työelämä kehittyy kohti vuotta 2030?

Keski-Suomen kauppakamarin Osaamis- ja työelämävaliokunnan järjestämä Tulevaisuuden hyvä työelämä 2030-tilaisuus järjestettiin torstaina 8.5.2025 Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa. Tilaisuudessa keskusteltiin työntekijä- ja asiakaskokemuksen tilasta ja kehityssuunnista.

Lue lisää tilaisuudesta

 
Kuva: KOHTAUTUS-projekti

Maksuttomat Monimuotoisuudella menestykseen - tietoiskut kerran kuussa 

KOHTAUTUS-projekti järjestää kerran kuussa mahdollisuuden tulla kuulemaan ja keskustelemaan tietystä monikulttuuriselle työyhteisölle olennaisesta aiheesta. Löydät ratkaisuja yhdessä toisten yritysten kanssa näissä maksuttomissa verkkotilaisuuksissa. Tunnin tilaisuuteen (klo 8.30-9.30) sisältyy pieni alustus, jonka jälkeen jaetaan ajatuksia ja kokemuksia aiheeseen liittyen. Keskustelu käydään pääasiassa suomeksi. Voit myös toivoa mieleistäsi aihetta käsiteltäväksi tietoiskussa. 

Tule inspiroitumaan tietoiskuihin, jotka järjestää KOHTAUTUS-projekti (jamk.fi). Tulevat tietoiskut on listattu projektin ajankohtaisiin tapahtumiin.

 
Kuvituskuva (ttl.fi)

Mihin menet työelämä?

Miten nuoret kiinnittyvät työelämään? Syntyykö sukupolvien välille juopa työelämässä? Miten tekoäly ja algoritmit muuttavat työtä ja johtamista?
Tervetuloa Työelämän suunta – Skenaarioita väestörakenteen ja teknologian muutoksista -webinaariin 5.6.2025!
Webinaarissa Työterveyslaitoksen tutkijat kertovat, millaisia mahdollisuuksia ja uhkia väestörakenteen muutos ja teknologinen muutos tuovat työelämälle seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Työelämän suunta – Skenaarioita väestörakenteen ja teknologian muutoksista | Työterveyslaitos

 

 

Pannu kuumana -virtuaaliaamukahvit 

Parempi työelämä -hankkeen Pannu kuumana virtuaaliaamukahveilla tuodaan yhdessä esille työelämän arkisia ilmiöitä ja asioita. Pannu kuumana -verkosto on suunnattu työelämän kehittämisestä innostuneille ja sen tavoitteena on saada arjen työelämän ääntä esille. Verkosto kokoontuu kerran kuukaudessa, ja Teams-tapaaminen kestää noin tunnin.

Tule mukaan avoimin mielin keskustelemaan ja kehittämään maailman parasta työelämää. Osallistuminen tähän verkostoon on täysin vapaaehtoista, eli tule silloin, kun kalenterisi sen sallii. Liity verkostoon (forms.office.com).

Verkostoa ylläpitää ja aamukahveja emännöi valtakunnallinen Parempi työelämä! -hanke.

Seuraavat aamukahvit (parempityoelamahanke.fi).

 
Kuva. Digio-projekti.fi

Tekoäly työelämässä –koulutussarja

Tekoäly työelämässä -koulutussarja tarjoaa kattavan ja käytännönläheisen perehdytyksen tekoälyn perusteisiin, toimintaperiaatteisiin ja sovelluksiin liiketoimintaympäristössä sekä työtehtävien digitalisoinnissa. Opit hyödyntämään tekoälyä omassa työssäsi, ymmärtämään sen vaikutukset liiketoimintaan sekä tunnistamaan eettiset ja lainsäädännölliset näkökulmat tekoälyn käytössä.

Koulutussarja koostuu yhdestä 1,5 tunnin koulutuksesta ja kolmesta 2 tunnin työpajasta.

Koulutukset ovat maksuttomia ja ne järjestetään Teamsissä. Sarja on avoin mikro- ja pk-yrityksille sekä yhdistyksille, ja se on suunnattu sekä aloittaville digitaitajille että jo digimarkkinointia ja -myyntiä tekeville.

Lue lisää koulutussarjasta sekä ilmoittautuminen (digio-projekti.fi)

Koulutuksen järjestää Digio-hanke. Digio on kolmivuotinen valtakunnallinen ESR+ -hanke, joka tukee yritysten ja järjestöjen digitalisaatiota, parantaa tuottavuutta ja vahvistaa työhyvinvointia. Voit lukea lisää Digiosta tietoa hankkeesta -sivulta (digio-projekti.fi).

 
Kuvituskuva (pixabay.com)

Työn tulevaisuus -keskustelutilaisuudet

TYÖ2030-ohjelman Työn tulevaisuus -keskustelutilaisuudet tarjoavat ajankohtaista asiantuntijatietoa ja käytännönläheistä keskustelua työelämän murroksesta. Tilaisuudet tarjoavat tutkittua tietoa, työkaluja ja esimerkkejä siitä, miten voit kehittää oman työyhteisösi dialogia erilaisista työn muutoksen teemoista.

Maksuttomat 1,5 tunnin tilaisuudet ovat avoimia kaikille työyhteisöjen muutoskyvykkyyden kehittämisestä kiinnostuneille.

Miksi osallistua?

  • Saat asiantuntijan näkemyksiä työn muutosnäkymistä
  • Pääset jakamaan kokemuksia ja kuulemaan ratkaisuja eri työpaikoilta
  • Saat konkreettisia ideoita ja työkaluja oman työyhteisön kehittämiseen​

Vuoden 2025 aikana järjestetään useita tilaisuuksia – ilmoittaudu mukaan!

Tilaisuudet ovat sisällöltään samankaltaisia. Valitse itsellesi sopivin ajankohta. Tilaisuuksia ei tallenneta.

Kun valmiita vastauksia ei ole, menestyksen ratkaisut löytyvät yhdessä! 

Jaa: 

Keski-Suomen ELY-keskus - Työelämän kehittäminen uutiskirje

Toukokuu 2025