Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja hyökkäyksen myötä heikentynyt Euroopan turvallisuustilanne ovat herättäneet Euroopan valtiot tarpeeseen kehittää nopeasti puolustusvalmiuttaan ja turvata huoltovarmuuttaan. Lisäksi NATO-maat, mukaan lukien Suomi, ovat tehneet päätöksen puolustusmäärärahojen nostamisesta viiteen prosenttiin. Puolustusmateriaalin kysyntä onkin kasvanut räjähdysmäisesti. Tämä kysynnän kasvu vaikeuttaa ja hidastaa kriittisen materiaalin hankkimista, mutta toisaalta myös luo yrityksille uusia mahdollisuuksia päästä osalliseksi puolustusteollisuuden toimitusketjuihin, ei yksinomaan Suomessa, vaan nyt myös muissa NATO-maissa.
Kasvaneeseen kysyntään on yrityksissä pyritty vastaamaan tuotantoa lisäämällä ja uudelleensuuntaamalla, TKI-toimintaa kehittämällä ja vientivalmiuksia parantamalla. Yritystoiminnan tueksi on syntynyt klustereita, jotka edistävät ja auttavat yrityksiä tuotannon kehittämisessä ja byrokratian selättämisessä. Hyvä esimerkki näin toimivasta klusterista on Riihimäen kaupungin käynnistämä innovaatioekosysteemi DEFINE (Defence Innovation Network Finland), jonka tavoitteena on rakentaa kansainvälisesti korkeatasoinen puolustus- ja turvallisuusalan verkosto kooten yhteen parhaat sotilas- ja siviilipuolen osaajat luomaan uusia innovaatioita. Klusteri myös tarjoaa yrityksille niiden tarvitsemia liiketoiminnan tukipalveluja edistäen innovaatioiden muovautumista liiketoiminnaksi. Muitakin samankaltaisia yhteenliittymiä on koottu ja ollaan kokoamassa eri puolilla Suomea tavoitteenaan alan uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen.
Puolustusvälineteollisuuden mahdollisuuksiin on tartuttu myös Etelä-Pohjanmaalla. Alan isoja toimijoita edustaa Lapualla toimiva NAMMO Lapua, jonka tilauskirjat ovat täyttyneet lisääntyneen kysynnän myötä ja joka on YLE:n uutisoinnin mukaan tekemässä 30 M€:n investoinnin uusiin tuotantorakennuksiin. Maakuntamme muut yritykset eivät ole olleet niin näkyvästi esillä puolustusvälineteollisuuden toimijoina. Tuotantoketjuissa ollaan kuitenkin aktiivisesti mukana, ensisijaisesti alihankinnan roolissa ja toiminnan volyymi onkin julkikuvaa laajempaa. Etelä-Pohjanmaalla on myös järjestetty useita yrityksiä aktivoivia info-, koulutus- ja keskustelutilaisuuksia.
Eteläpohjalaiset elinkeinotoimijat ovat myös tutustuneet muualla maassa toimiviin klustereihin selvittääkseen, kannattaisiko myös Etelä-Pohjanmaalle muodostaa koko maakunnan kattava, yhteinen puolustusvälineteollisuuden ekosysteemi toiminnan tehostamiseksi. Tämän keskustelun edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liitto on avannut hankehaun, jossa rahoitusta voidaan hakea hankkeille, joiden tarkoituksena on kartoittaa puolustusvälinealan nykytila, vahvistaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä sekä luoda pohjaa puolustusteollisuuden klusterille maakunnassa. Tätä hankehaun tukemaa ajatusta maakunnallisesta klusterista voi pitää erittäin tärkeänä ajatellen alan kilpailukyvyn kehittämistä maakunnassamme. Kaikki yritysten liiketoimintaa palveleva toiminta, oli se sitten TKI-toimintaa, rahoitukseen tai hallinnollisiin toimenpiteisiin liittyvää neuvontaa tai yhteyksiä hankintakanaviin, olisi hyvä koota yhden sateenvarjon alle.
Mikäli maakunnallista kokonaisuutta ei synny, toiminta hajaantuu pienempiin alueellisiin yksiköihin, jotka kaikki rakentavat päällekkäisiä kontakti-, kehittämis-, markkinointi- ja hallintoverkkoja. Tällöin vaarana on, että tämä päällekkäisyys ennen pitkää johtaa toiminnan tehottomuuteen ja yhteistyötahojen kyllästämiseen. Kovassa globaalissa kilpailussa toiminta jää liian pieneksi markkinoilla, joilla koko Suomikin on pieni tekijä.
Timo Saari, ylijohtaja
Mika Soininen, kehittämisasiantuntija, eversti evp
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
(Kirjoitus on julkaistu IlkkaPohjalaisessa 27.8.2025)
