Suomeen opiskelun vuoksi - mutta kuinka moni jää?
Suomen koulutusjärjestelmän hyvä maine, maan yleinen vetovoima ja korkeakoulujen laatu olivat yleisimmät syyt opiskelupaikan valintaan. Silti vain hieman yli puolet vastaajista valitsisi Suomen uudelleen, jos hakisivat nyt opiskelupaikkaa. Pitkäaikainen asuminen Suomessa vaikuttaa epätodennäköiseltä: vaikka viiden vuoden päästä Suomessa asuminen koettiin mahdolliseksi, pidempi oleskelu ei ollut monelle houkutteleva vaihtoehto.
Työllistyminen on haaste: kielivaatimukset suurin este
Tutkimuksen mukaan vain pieni osa vastaajista oli saanut työ- tai harjoittelupaikan Suomessa. Suurimpina työllistymisen esteinä nähtiin paikallisten kielten osaamisvaatimus (82 %), kilpailu työmarkkinoilla ja alakohtainen työpaikkojen puute. Yli puolet opiskelijoista koki, ettei heidän koulutuksensa antanut riittäviä valmiuksia työllistyä Suomessa. Toisaalta työpaikkojen avoimuus englannin kielelle ja suomen tai ruotsin oppiminen nousivat keskeisiksi keinoiksi parantaa työllistymismahdollisuuksia.
Vetovoimatekijät ja tulevaisuuden haasteet
Turvallisuus, kansainvälinen ilmapiiri, toimiva yhteiskunta ja työllistymismahdollisuudet lisäsivät Suomen vetovoimaa. Toisaalta pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamisen vaikeus, työllistymisen haasteet sekä sääolosuhteet vähensivät maan houkuttelevuutta.
Miten parantaa kansainvälisten opiskelijoiden asemaa?
Tulokset viittaavat siihen, että kielitaitovaatimusten helpottaminen, työmarkkinoiden avoimuuden lisääminen ja opiskelijoiden parempi tukeminen integraatioprosessissa voisivat edistää kansainvälisten opiskelijoiden jäämistä Suomeen. Suomi on kansainvälisten opiskelijoiden silmissä kiinnostava opiskelupaikka, mutta pitkäaikainen jääminen on haasteellista. Nyt on aika pohtia, miten voimme tehdä Suomesta paremman paikan kansainvälisille osaajille rakentaa tulevaisuuttaan. |
