Uutiskirje 8/2026

Työelämän kehittämisen vauhdikas syksy sisältää tapahtumia ja kohtaamisia sekä tilaa yhteiselle työelämäkeskustelulle, yhteiskehittämiselle sekä tuoreen työelämän kehittämisstrategian avaamiselle.

Tässä uutiskirjeessä kerromme:

Muistathan, että viimeinen valtakunnallinen hankehaku työelämän kehittämiseksi on avoinna 30.9.2026 saakka!

Duunataan yhdessä parempi arki!

 

Mitä kuuluu koordinaatiohankkeemme syksyyn?

Supersyksy täynnä tapahtumia: Yhteistyössä TYÖ2030-ohjelman kanssa järjestämme syyskuun alussa ensimmäisen alueellisen työelämäfoorumin Tampereella, ja heti perään marraskuussa valtakunnallisen työelämäfoorumin Helsingissä. Tapahtumissa vahvistetaan työelämän kehittämisen vuoropuhelua ja suunnataan katse työelämän kehittämisstrategiaan

Lisäksi järjestämme elinvoimakeskusten kanssa alueelliset Paremman työelämän tekijät -tapahtumat Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Tapahtumat toimivat konkreettisena käynnistäjänä alueelliselle kehittämistyölle.

Hyvät käytännöt näkyviksi ja käyttöön: Kehitämme yhdessä valtakunnallisten hankkeiden kanssa uutta juurruttamisen mallia, jonka tavoitteena on tunnistaa, sanoittaa, kehittää ja levittää hankkeissa syntyviä hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on varmistaa, että hankkeiden tulokset, osaaminen ja toimivat ratkaisut hyödyttävät mahdollisimman laajasti suomalaista työelämää. 

Sparrausta hankkeiden eri vaiheisiin: Työelämän kehittämisen teemassa on käynnissä 18 hanketta, kuusi uutta hanketta aloittavat toimintansa loppuvuoden aikana, ja syyskuun lopussa päättyy myös viimeinen kehittämishankehaku. Sparraamme hankesankareita ensiaskeleista aina loppusuoralle vaikuttavuuden arviointiin sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen.

Lue koko uutinen
Jaa: 

 

Mitkä asiat mietityttävät ESR+-hankehakijaa eniten?

Hankehaku alkaa halusta ratkaista jokin solmu työelämässä. Toimiva hankeidea tarjoaa konkreettisen ratkaisun tai toimintamallin tunnistettuun ongelmaan, joka voidaan juurruttaa laajasti yrityksien käyttöön. 

Vaikka hankeidea olisi hyvä ja tarpeellinen, jää moni hankehakija pohtimaan, vastaako se riittävän hyvin juuri avoinna olevaan hakuteemaan. Miten hankkeen hyöty työelämälle kannattaisi tuoda hakemuksessa esiin? Entä mitä teemasta tehdystä aiemmasta kehittämistyöstä tulisi huomioida? 

Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen Tiina Lintunen on tarjonnut sparraustukea eri toimijoille jo viidellä ESR+ työelämän kehittämisen hakukierroksella, ja palautteen perusteella tuki on koettu tarpeelliseksi. 

“Kun hankeideaa aletaan käydä yhdessä läpi, hahmottuvat vahvuuksien lisäksi paremmin myös ne kohdat ja näkökulmat, joita pitää vielä miettiä tarkemmin. Usein jo pelkästään idean sanoittaminen toiselle sparraustilanteessa selkeyttää omaa ajattelua. ” Tiina tiivistää.

Lue uutisesta mitä Tiinan käytännön vinkkejä hakijoille hakemuksen valmisteluun.

Lue mitä vinkit pitävät sisällään
Jaa: 

 

Työelämän kehittämisstrategian kolme supervoimaa, osa 1: Ihmisten johtaminen – työhyvinvointia ei rakenneta, sitä johdetaan

Uusi juttusarjamme avaa työelämän kehittämisstrategian kolmea supervoimaa työpaikkojen arjesta käsin: ihmisten johtamista, luottamusta ja yhteistyötä rakentavaa vuorovaikutusta sekä uudistumiseen ja oppimiseen kannustavaa kulttuuria.

Kymmenen eri toimialan yritystä osoitti, että työelämän tärkeät supervoimat eivät ole vain strategian sanoja.

Sarjan ensimmäisessä osassa STM:n suunnittelija Otto Valtonen pureutuu johtamiseen. Oton tekemissä yrityshaastatteluissa työhyvinvoinnin ydinkysymykseksi nousi yllättäen johtaminen. Millaisena eri toimialojen työpaikat näkevät johtamisen, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisen yhteyden? 

Työelämän kehittämisstrategiaan syvennytään myös Työelämäfoorumi Suomi -tapahtumassa 3. marraskuuta klo 9–12.  Ilmoittaudu mukaan   seuraamaan tapahtumaa suorana lähetyksenä Yle Areenasta.

Lue artikkeli johtamisesta supervoimana
Jaa: 

 
Kuvassa Mikael Saarinen.

Suomalaisen työelämän on aika siirtyä reagoinnista ennakointiin

Suomessa on jo pitkään ymmärretty, että henkilöstön hyvinvointi, työn tuottavuus ja liiketoiminnan menestys kulkevat käsi kädessä. Silti käytännön kehittämistyössä olemme vielä osin tilanteessa, jossa mittaamme, seuraamme ja reagoimme, mutta meiltä puuttuu kyky ennakoida. Kuinka oppisimme tunnistamaan ongelmien ensimerkit – ja mieluiten toimimaan jo ennen kuin ongelmasta ehtii tulla ongelma?

”Meillä on kaksi erilaista tapaa toimia. Voimme ennakoida ongelmia ja estää niiden syntymisen tai voimme ratkaista ongelmia sitä mukaan kun ne tulevat vastaan. Molemmat tavat maksavat saman verran, mutta ennakoimalla voimme pitää huolta myös työhyvinvoinnista” avaa aluekoordinaattori Anna Saarela-Korhonen päivän antia.

Parempi työelämä! -koordinaatiohanke osallistui RäTy (ESR+) -hankkeen päätösseminaariin Mikkelissä 19.8. Seminaari kokosi yhteen näkökulmia ja käytännön kokemuksia siitä, miltä ennakoiva työkykyjohtaminen voisi parhaimmillaan näyttää suomalaisilla työpaikoilla. 

Lue lisää seminaarin opeista
Jaa: 

 

Timantit syntyvät hiomalla – TyhyTeko-työkalujen testiversiot saatavilla

Miten tekoäly ja robotiikka voivat helpottaa marata-alan työarkea? TyhyTeko-hankkeessa yritysten kanssa toteutettujen kokeilujen pohjalta on koottu työkaluja ja oppaita, joiden tavoitteena on tukea työhyvinvointia, työn sujuvuutta ja tuottavuutta. Testiversioista löydät käytännön ratkaisuja muun muassa viestintään, perehdytykseen ja arjen työn organisointiin sekä ohjeita tekoälyn turvalliseen käyttöön.

Tutustu työkaluihin, kokeile ja anna palautetta vapaasti. Työkaluja ja oppaita hiotaan ja kehitetään edelleen syksyn 2026 aikana.

Tutustu myös hankkeessa luotuun digitaaliseen järjestelmään, joka integroi myynnin seurannan intranettiin: Työhyvinvointia digitaalisilla ratkaisuilla

Testaa työkaluja
Jaa: 

 

Tietopaketti läpinäkyvään ja saavutettavaan viestintään – Tekoälyllä tuotetun tai muokatun sisällön merkitseminen

Tekoälyn tuottamasta sisällöstä on tullut osa arkipäivää, mutta sen tunnistaminen ei ole aina helppoa. 2. elokuuta 2026 alkaen EU:n tekoälyasetus (AI Act) tuo voimaan uusia avoimuusvaatimuksia, joiden tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja auttaa ihmisiä tunnistamaan, milloin he asioivat tekoälyjärjestelmän kanssa tai ovat tekemisissä tekoälyn tuottaman tai muokkaaman sisällön kanssa.

Kestävää ja inhimillistä työelämää tekoälyllä – KITT –hankkeen uudessa tietopaketissa perehdytään EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) avoimuusvaatimuksiin sekä uusien tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemistä koskevien EU-kuvakkeiden oikeaoppiseen käyttöön. Lisäksi pysähdytään pohtimaan, miksi läpinäkyvyys on tärkeä osa vastuullista ja inhimillistä tekoälyn hyödyntämistä.

Tutustu tietopakettiin
Jaa: 

 

Poimintoja syyskuun työelämän kehittämisen tapahtumista

Työelämän kehittämishankkeet (ESR+) tarjoavat maksuttomia ja kaikille avoimia tilaisuuksia, tervetuloa mukaan! 

Webinaari 2.9. klo 9–10: Monista itsesi tekoälyn avulla – avatarit ja digitaaliset kloonit. Tutustutaan tekoälyavatareihin ja siihen, miten omaa digitaalista kloonia voidaan hyödyntää esimerkiksi markkinoinnissa, koulutuksessa ja monikielisessä viestinnässä. Ilmoittaudu mukaan!

Webinaari 16.9. klo 9–10: Sopimukset kuntoon: sopimusvinkkejä pk-yrityksille ja neuvontatyöhön. Selkeitä ja käytännönläheisiä huomioita  sopimusjuridiikan osa-alueista erityisesti mikro- ja pk-yritysten näkökulmasta. Opit tunnistamaan yleisiä ongelmakohtia ja ymmärtämään, mistä asioista on tärkeää sopia. Ilmoittaudu mukaan!

Webinaari 16.9. klo 10–11: Eri-ikäiset työyhteisön voimavarana. Miten eri-ikäisten työntekijöiden osaaminen, kokemukset ja näkökulmat voidaan valjastaa työyhteisön vahvuudeksi? Tietokirjailija Marjut Mankaa avaa ikämonimuotoisuuden merkitystä. Ilmoittaudu webinaariin 14.9.2026 mennessä

Pannu kuumana -virtuaalikahvit 18.9. klo 9–10 kokoaa kuukausittain työelämän kehittämisestä kiinnostuneita yhteen keskustelemaan ja vaihtamaan näkemyksiä työelämästä. Saat kohtaamisiin erillisen kalenterikutsun sähköpostitse liittymällä verkostoon. Liity verkostoon tästä.

Webinaari 24.9. klo 10–11: Tekoäly käytössä – huolia, faktoja ja ratkaisuja. Webinaarissa pureudutaan tekoälyn energiankulutukseen, osaamiseen ja luovuuteen liittyviin vaikutuksiin sekä tekoälyn rooliin kasvatuksessa ja oppimisessa.  Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Webinaari 24.9. klo 13–15.30: Tekoälyn vastuullinen ja eettinen käyttö työelämässä. Tekoälyasiantuntijamme opastaa sinua käytännön harjoitteiden parissa ja pääset syventämää osaamistasi käytännön tekemisen kautta. Osallistumislinkki julkaistaan lähempänä KITT-hankkeen LinkedIn-kanavassa sekä verkkosivuilla.

Kaikki tulevat tapahtumat
Jaa: 

 

Blogit

Mitä voimme oppia luovilta aloilta työhyvinvoinnin kehittämisestä?

Työhyvinvoinnista keskustellaan usein tehokkuuden, ajanhallinnan ja suoriutumisen näkökulmasta. Entä jos katsoisimme asiaa hieman toisin? Luovilla aloilla työn tekemiseen liittyy piirteitä, joista voisi olla hyötyä myös asiantuntijatyössä, hanketyössä ja monessa muussa tietotyön muodossa.

Luovien alojen arki ei perustu jatkuvaan tasaiseen suorittamiseen, vaan vaihteleviin työjaksoihin, palautumiseen, epävarmuuden sietämiseen ja oman ajattelukyvyn suojelemiseen. Juuri näistä asioista työelämässä voitaisiin oppia enemmän.

Lue lisää
Kuvassa Markus Rytinki Postdoc-tutkija, projektipäällikkö Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti.