Uutiskirje 6/2026

Duunataan yhdessä parempi arki! Työelämää kehittäessä yhteistyö tuo lisää vaikuttavuutta. Loistava, konkreettinen esimerkki tästä on se, kun saimme yhdessä nuorten äänen mukaan uuteen työelämän kehittämisstrategiaan!

Myös hankehakemusta viilatessa kannattaa luottaa yhteistyön voimaan. Ota talteen parhaat vinkit hakemuksen kirjoittamisvaiheeseen, sekä tartu tilaisuuteen varata oma hankesparraus ideasi kirkastamiseen.

Tässä uutiskirjeessä kerromme lisäksi:

Seuraava uutiskirjeemme ilmestyy elokuussa. Aurinkoa ja leppoisaa yhdessäoloa jokaisen kesäpäiviin!

 

Onko sinulla hakuteemaan sopiva idea, jota haluaisit pohtia yhdessä? – maksuttomia sparrausaikoja varattavissa

Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeessa autamme hakijoita jalostamaan hankeideaansa ja varmistamaan, että suunnitelma sopii valtakunnallisen työelämän kehittämisen hankehaun teemaan. Sparraukset ovat luottamuksellisia.

Parhaillaan käynnissä olevaan, viimeiseen ESR+ työelämän kehittämisen valtakunnalliseen hankehakuun on sparrausapua tarjolla noin 40:lle hankeidealle. Kannattaa tarttua tilaisuuteen ripeästi, sillä sparrausajat hupenevat nopeasti.

“Parhaan hyödyn sparrauksesta saa, kun toimittaa hankeideaansa liittyvää sisältöä etukäteen nimetylle sparraajalleen”, vinkaa hankekoordinaattori Tiina Lintunen.

ESR+ -ohjelman hankehaun teemana on systeeminen muutos työpaikoilla työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Haku on avoinna 1.6.–30.9.2026. Katso 9.6. järjestetyn hakuinfon tallenne.

Varaa maksuton sparrausaika
Jaa: 

 

Työelämän kehittämisrahoitusta hakeva – nämä viisi asiaa kannattaa tehdä toisin! 

Millaisilla käytännön asioilla on merkitystä hankkeen vaikuttavuuteen ja toteuttamisen helppouteen? Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeessa olemme sparranneet lukuisia hanketoimijoita ja oppineet, millaisia sudenkuoppia kannattaa välttää jo hanketta kirjoittaessa:

Vinkit vaikuttavaan valtakunnalliseen hankkeeseen:

1. Älä kaiva hyvää hankeideaa pöytälaatikosta → Hankehakemuksen pitää vastata hakuilmoitusta, ei toisin päin.

2. Älä kerää hankkeen ympärille valtavaa sakkia → Yli 10 hengen tiimit harvoin toimivat aidosti yhtenä tiiminä.

3. Enemmän on enemmän kun puhutaan työaikaprosenteista → Vähintään 50 % – suosittelemme kokoaikaisia osaajia osa-aikaisten sijaan.

4. Mieti levitettävä lopputuotos jo hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa → Mitä hankkeesta jää käteen? Mikä on toimintamalli, jonka muut voivat ottaa käyttöön?

5. Viestintä ei ole vapaaehtoista → Hyvä viestintä varmistaa, että muutkin kuin kohdeyritykset hyötyvät hankkeesta.

Lue mitä vinkit pitävät sisällään
Jaa: 

 

Nuorten ääni kuuluu uudessa työelämän kehittämisstrategiassa

Suomen uusi kansallinen työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035 on julkaistu. Parempi työelämä! -hanke keräsi yhdessä TYÖ2030-ohjelman kanssa nuorten ajatuksia ja toiveita työelämästä strategiatyön tueksi ympäri Suomen. Nuorten ääni kuuluu nyt strategiassa vahvasti, ja yhtenä keskeisenä muutostavoitteena on nuorten hyvä alku työelämään.

Nuorten kuulemiskierroksilla selvisi, että nuoret eivät toivoneet työelämältä mitään poikkeuksellista, vaan ennen kaikkea inhimillisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja mahdollisuutta tulla osaksi työyhteisöä. Lisäksi he toivoivat konkreettista tukea työelämään siirtymisessä.

“Nuoret korostivat hyvän työilmapiirin, esihenkilön tuen, työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä oppimis- ja kehittymismahdollisuuksien merkitystä. He toivoivat työelämää, jossa voi olla oma itsensä, ja jossa jokaisen osaamista arvostetaan jo työuran alkuvaiheessa”, kertoo Parempi työelämä! -hankkeen projektipäällikkö Henna Kymäläinen.

Nyt julkaistussa työelämän kehittämisstrategiassa on nähtävissä selkeitä yhteyksiä näihin nuorten esiin nostamiin teemoihin. Tämä osoittaa, että nuorten ääni ei jäänyt vain kuulemiskierrosten tuloksista julkaistun Nuorten ajatuksia työelämästä -raportin sivuille, vaan sillä on ollut vaikutusta kansallisen työelämän kehittämisen suuntaan.

“On upea juttu, että keräämämme nuorten ajatukset ja ideat sekä yhdessä Työelämäfoorumi Suomi 2024 -tapahtumassa päättäjien, asiantuntijoiden, tutkijoiden ja nuorten kanssa luodut ratkaisuehdotukset ovat löytäneet paikkansa työelämän kehittämistyössä”, Henna iloitsee.

Tutustu Työelämän kehittämisstrategiaan

 

Lue koko uutinen
Jaa: 

 

Generatiivisen tekoälyn käytön ja työhyvinvoinnin nyky- ja tavoitetila

Tuore KITT-hankkeen selvitys näyttää, että generatiivisen tekoälyn käyttö järjestöissä ja yhteiskunnallisissa yrityksissä on vielä pääosin satunnaista, vaikka edelläkävijöitäkin löytyy. Tekoälyä hyödynnetään erityisesti tekstintuotannossa, raportoinnissa ja markkinoinnissa.

Työhyvinvoinnin perusta on monin paikoin kunnossa, mutta kehittämistarpeita on erityisesti prosesseissa, tiedonkulussa ja osaamisessa. Suurimmat pullonkaulat tekoälyn hyödyntämisessä liittyvät osaamisen ja koulutuksen puutteeseen, epäselviin pelisääntöihin sekä tietoturvaan ja luotettavuuteen.

Seuraavaksi hankkeessa lähdetään kehittämään käytännön toimintamalleja ja pilotoimaan ratkaisuja – tavoitteena tehdä tekoälystä sujuva ja vastuullinen osa työarkea.

Tutustu myös Prompti Perjantai -somejulkaisusarjaan hankkeen LinkedIn-kanavalla.

Lue lisää
Jaa: 

 

Kuunneltavaa kesään!

TyhyTeko-podcastin uudet jaksot avaavat konkreettisesti tekoälyn hyödyntämistä markkinointiviestinnässä sekä robotiikan mahdollisuuksia työn kuormittavuuden vähentämiseen palvelualoilla. 

Tekoäly markkinointiviestinnän apuna – työkaluja ja kokeiluja. Miten tekoälyä voidaan hyödyntää markkinointiviestinnässä matkailu- ja ravintola-alalla? Jaksossa keskustellaan erilaisista käytännön työkaluista ja kokeiluista, joiden avulla yritykset voivat tehostaa markkinointiaan, löytää uusia asiakkaita ja helpottaa arjen viestintätyötä.

Työhyvinvointi, teknologia ja osaaminen – kokemuksia siivousrobotiikasta  Jaksossa pureudutaan käytännönläheisesti siihen, miten teknologian hyödyntäminen voi tukea työhyvinvointia ja sujuvoittaa arkea palveluyrityksessä. Keskustelussa avataan Hutungissa (Hutunki Sports & Wellbeing) toteutettuja kehittämistoimenpiteitä ja pohditaan muun muassa tulevaisuuden osaamistarpeita.

TyhyTeko-podcast -sarja innostaa teknologian pariin

Valtakunnallinen työelämän kehittämishanke TyhyTeko on julkaissut 14-osaisen podcastsarjan, joka käsittelee työhyvinvoinnin ja teknologian teemoja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Jaksoja ilmestyy noin kahden kuukauden välein, ja tähän mennessä niitä on julkaistu 10 – kaikki kuunneltavissa SoundCloudissa.

Podcastia tuottavat vuorollaan Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia-, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut.

Tästä soittolistaan
Jaa: 

 

Poimintoja tulevista työelämän kehittämisen tapahtumista

Työelämän kehittämishankkeet (ESR+) tarjoavat maksuttomia ja kaikille avoimia tilaisuuksia, tervetuloa mukaan! Tapahtumat löydät myös kootusti verkkosivuiltamme.

Webinaari 19.8. klo 9.00–10.00. Metaversumi yritysten uutena toimintaympäristönä – viihteestä teollisiin sovelluksiin

Miten yritykset voivat hyödyntää virtuaalisia ympäristöjä, digitaalisia kaksosia, XR-teknologioita ja tekoälyä osana Industry 5.0 -ajattelua. Esitys tarjoaa käytännönläheisen näkökulman siihen, millaisia mahdollisuuksia, osaamistarpeita ja rahoituspolkuja metaversumi voi avata yrityksille.

Ilmoittaudu mukaan!

Livetapahtuma: Työelämäfoorumi Sisä-Suomi. Tammelan Stadionin Mercedes Clubilla 9.9. klo 8:30 –12:00. Tapahtumaa ei striimata. 

Tule kuulemaan inspiroivia puheenvuoroja työelämän kehittämisen näkökulmista ja ideoimaan toimivia käytänteitä yhdessä työelämän kehittäjien, tutkijoiden ja päättäjien kanssa. Tapahtuma vauhdittaa tuoreen, valtakunnallisen työelämän kehittämisstrategian toimeenpanoa ja pureutuu erityisesti alueella tärkeiksi tunnistettuihin painopisteisiin.
Kaikki tulevat tapahtumat
Jaa: 

 

Blogit

Tulevaisuusvuoropuhelulla uusi työelämän kehittämisstrategia tutuksi

Suomi on saanut uuden kansallisen työelämän kehittämisstrategian, mutta mitä se tarkoittaa työpaikkojen arjessa? Strategian sisältöä on mahdollista avata ja käsitellä Tulevaisuusvuoropuheluiden kautta. Menetelmä tarjoaa toimivan mallin tunnistaa keskeiset muutostavoitteet ja syventää niitä konkreettisiksi toimiksi työpaikoilla.

Lue Lauran blogista mikä strategiassa on uutta ja miksi vuoropuhelun mahdollisuuteen kannattaa tarttua?

Lue lisää
Kuvassa Laura Sarparanta, joka työskentelee Työterveyslaitoksella TYÖ2030 -ohjelmassa päävastuualueenaan eri toimialojen sekä organisaatioiden Tulevaisuusvuoropuhelut.
Kuvassa DigiKyvykäs-hankkeen projektipäällikkö, dosentti Arto Reiman.

Miten mitata työelämän kehittämishankkeiden vaikuttavuutta?

Työelämän kehittämishankkeita toteutetaan jatkuvasti sekä työpaikkojen sisällä että esimerkiksi valtakunnallisissa ESR+-hankkeissa. Kehittäjät törmäävät työssään jatkuvasti samaan kysymykseen: mistä tiedämme, saammeko oikeasti aikaan jonkinlaista muutosta? 

Lue Arton blogista vaikuttavuuden arvioinnista sekä kokemuksia Donald Kirkpatrickin neliportaisen mallin hyödyntämisestä koulutusten vaikuttavuuden arvioinnissa.

Lue lisää