|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Työelämän laadun indeksin keskeiset tulokset ESR+-rahoitteisten hankkeiden teettämistä arvioinneista.
|
Kehittämishankkeisiin osallistuvien työelämän laadun indeksi suomalaisten keskitasoa
|
Suomalaisten työelämää kehitetään tällä hetkellä 18 valtakunnallisen ESR+hankkeen avulla, joiden yhteisenä tavoitteena on kehittää suomalaisten työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta samanaikaisesti.
Parempi työelämä! -koordinaatiohanke arvioi valtakunnallisten hankkeiden vaikuttavuutta työhyvinvoinnin ja tuottavuuden nousuun mittaamalla hankkeissa mukana olevien työntekijöiden työelämän laadun indeksin (QWL) ennen ja jälkeen hankkeiden kehittämistyön.
Työelämän laadun indeksi on tieteellisesti validoitu ja perustuu motivaatioteoriaan
QWL-indeksin avulla voidaan näyttää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välinen yhteys; indeksi toimii henkilöstön suorituskykymittarina. QWL-indeksi myös kertoo mikä osa työn ääressä vietetystä ajasta on tehollista työaikaa.
“Huhtikuun alussa 2026 kehittämishankkeiden arvioinnissa on mukana yhteensä 509 yritystä ja olemme mitanneet 2499 työntekijän työelämän laadun indeksin”, projektipäällikkö Henna Kymäläinen summaa.
Työelämän laadun indeksin keskiarvo työntekijöillä on 63,86 %. Tulos korreloi hyvin suomalaisten keskimääräisen työelämän laadun indeksin kanssa, joka on noin 60 %. Työelämän laadun indeksin ollessa 40–64 % työhyvinvoinnissa ja tuottavuudessa on paljon kehitettävää.
“Kehittämishankkeisiin on siis hakeutunut mukaan oikeita kohdeyrityksiä, joilla on mahdollisuus nostaa työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta”, Henna arvioi.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
”Parempi työelämä syntyy silloin, kun julkinen kehittäminen kohtaa yritysten arjen. Se edellyttää rohkeampaa sanoittamista, konkreettisempaa viestintää ja aitoa ymmärrystä siitä, miten työpaikoilla kehittäminen todellisuudessa tapahtuu”, sanoo suunnittelija Otto Valtonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
|
Julkisilla varoilla kehitetty – mutta kenelle?
|
Suomessa kehitetään julkisilla varoilla lukuisia työelämää parantavia ohjelmia, malleja ja työkaluja. Silti liian usein käy niin, että hyvät ratkaisut jäävät hankeraportteihin, verkkosivuille tai asiantuntijapiireihin – eivätkä löydä tietään työpaikkojen arkeen. Mitä tulisi tehdä toisin, jotta ratkaisut todella jalkautuvat työelämään? Suunnittelija Otto Valtonen sosiaali- ja terveysministeriöstä, kysyi aiheesta yrityksiltä.
Kyse ei ole vastustuksesta – vaan käytännöllisyydestä
Yritysten näkökulmasta työelämän kehittäminen on sekä strategista, että käytännönläheistä toimintaa. Kehittämistoimia valitaan sen perusteella, mikä on helppoa, ja vastaa suoraan tunnistettuun tarpeeseen.
”Yritys valitsee ratkaisun, joka on nopeasti saavutettavissa ja selkeästi paketoitu – siksi kaupalliset palvelut koetaan usein helpommiksi”, Otto taustoittaa.
Yritysten kolme pointtia tehokkaammalle jalkauttamiselle
Yrityshaastattelut osoittavat, että yrityksillä on näkemys siitä, miten työelämän kehittämisen julkisten ohjelmien jalkauttamista tulisi parantaa.
- Ohjelmat ja hankkeet tulisi sanoittaa malleiksi ja konsepteiksi, joita voi suoraan soveltaa työpaikan arjessa.
- Yritykset kaipaavat konkreettisia esimerkkejä ja hyötyjä kuten case-esimerkit ja selkeä lisäarvon kuvaaminen.
- Oikeat kanavat ja aktiivinen ote. Julkinen viestintä olemassa olevien verkostojen kautta: toimialajärjestöt, HR-verkostot, ja suorat kontaktit.
”Vaikuttavuus syntyy arjessa, ei ohjelmapapereissa”, Otto tiivistää. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Verkostojen tarve nousi esiin tekoälykehittäjien tapaamisessa
|
Kokosimme yli 50 tekoälyteemaa kehittävää asiantuntijaa eri puolilta Suomea yhteiseen verkkokohtaamiseen Paremman työelämän tekijät -aamukahveille.
Keskustelussa kiteytyi nopeasti yksi yhteinen viesti: tekoälykehittämiseen tarvitaan valtakunnallista verkostoa, joka yhdistäisi tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön työn sekä lisäisi keskinäistä oppimista. Verkoston avulla voitaisiin ymmärtää paremmin tekoälyn käytännön haasteita työelämässä sekä sitä, miten tekoäly näkyy eri aloilla ja erilaisissa teemoissa.
“Tekoälyteemaa kehitetään parhaillaan valtavasti erilaissa hankkeissa ja lisäksi sitä myös tutkitaan monista näkökulmista, joten tarvitaan keskustelun ja tiedon jakamisen areena tälle teemalle”, taustoittaa Parempi työelämä! -hankkeen koordinaattori Tiina Lintunen, joka fasilitoi Paremman työelämän tekijät -aamukahvitilaisuutta.
Paremman työelämän tekijät -aamukahvit toi tarpeellisen tilan hanketoimijoiden yhteiselle keskustelulle tekoälyteemasta. Tapaamisesta syntyikin jo onnistuneesti paikallisia verkostoja, joissa tutkimus ja käytäntö halutaan lyödä aiempaa tiiviimmin yhteen.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sakari Koivunen Turun AMK:sta haastatteli digitaalisen tuotepassin prosesseista Emmi Someroa, joka työskentelee mm. toimitusketjujen vastuullisuuden parissa akkuvalmistaja IONCORilla.
|
DigiKyvykäs-hanke tukee pk-yritysten digikehitystä – uusi koulutuskokonaisuus nyt avoimesti saatavilla
DigiKyvykäs-hankkeessa on kartoitettu digikyvykkyyksien kehittämistarpeita noin 70 valmistavan teollisuuden ja logistiikan yrityksessä. Saatua tietoa on hyödynnetty pk-yrityksille suunnatun koulutuskokonaisuuden valmistelussa.
Koulutusaineistoa rakentaessa lähtökohtina olivat käytännönläheisyys ja helppo hyödynnettävyys: aineistot tarjoavat konkreettisia ohjeita, esimerkkejä ja työkaluja pk-yritysten digikyvykkyyksien kehittämiseen.
DigiKyvykäs-koulutuskokonaisuus koostuu kolmesta moduulista:
- Digistrategia
- Teknologiamurros
- Kehityksen seuranta
Moduulien kompakteissa opetusvideoissa tarkastellaan yritysten digikyvykkyyden kriittisiä osa-alueita erityisesti tuottavuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmista. Tavoitteena on varmistaa, että teknologinen kehitys tukee sekä tuotannon suorituskykyä että ihmisten hyvinvointia – luoden kestävää ja menestyksekästä liiketoimintaa.
DigiKyvykäs-koulutuskokonaisuus on avoimesti kaikkien hyödynnettävissä Turun ammattikorkeakoulun itsLearning verkko-oppimisympäristössä.
“Toivomme, että mahdollisimman moni – erityisesti pk-yrityksissä toimiva – löytää aineistojen pariin ja pystyy hyödyntämään niitä oman organisaation kehittämisessä”, toteaa DigiKyvykäs-hankkeen projektipäällikkö Arto Reiman.
Digikyvykkyydellä tuottavuutta ja hyvinvointia (DigiKyvykäs)-hankkeen tavoitteena on tukea pk-yrityksiä ottamaan ihminen kokonaisvaltaisesti huomioon uuden teknologian suunnittelussa ja käyttöönotossa.
Tutustu hankkeeseen tarkemmin.
Lue koko uutinen.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Seminaarissa tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala nosti esiin tekoälyn käytön riskit erityisesti tietoturvan ja väärinkäytösten näkökulmasta. Generatiivinen tekoäly voi tuottaa vakuuttavaa mutta virheellistä sisältöä, ja samalla huijausten tekeminen on helpompaa kuin koskaan.
|
Tekoäly työelämässä ei ole vain tehokkuuskysymys
Tekoälystä puhutaan usein tehokkuuden, innovaatioiden ja kilpailuedun kautta. Samaan aikaan työelämässä näkyy yhä selvemmin myös toinen puoli: miten tekoäly vaikuttaa työhyvinvointiin, vastuullisuuteen ja vihreään siirtymään? Juuri näiden kysymysten äärelle pysähdyttiin huhtikuussa Kuopiossa järjestetyssä Älyllä vai älyttömyydellä? -seminaarissa.
Seminaari kokosi yhteen matkailu-, ravitsemis- ja talousalan toimijoita, asiantuntijoita ja tutkijoita pohtimaan, millaista työelämää tekoälyn avulla ollaan rakentamassa. Keskustelun perusteella yksi asia nousi kirkkaasti esiin: tekoäly ei ole työelämässä vain teknologiaa. Se on myös osaamista, valintoja, vastuuta ja työn arkea.
Tämä näkökulma on tärkeä myös Parempi työelämä -keskustelussa. Parempi työelämä ei synny pelkästään uusista välineistä, vaan siitä, miten niitä käytetään ja millaisin periaattein niitä tuodaan osaksi työtä.
Tekoälyä ei pidä ottaa käyttöön vain siksi, että se on mahdollista. Tarvitaan strategiaa, osaamisen kehittämistä ja avointa keskustelua siitä, miksi ja miten tekoälyä käytetään sekä mitä se tarkoittaa ihmisille, ympäristölle ja työn tulevaisuudelle.
Seminaarissa muistutettiin myös tekoälyn varjopuolista: tietoturvariskeistä, ympäristövaikutuksista ja digikuormituksesta, jotka jäävät helposti tehokkuuspuheen taustalle. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Poimintoja toukokuun työelämän kehittämisen tapahtumista
Työelämän kehittämishankkeet (ESR+) tarjoavat maksuttomia ja kaikille avoimia tilaisuuksia, tervetuloa mukaan!
Webinaari 5.5.2026 klo 14.00–15.00. JOPE – Jaksava, osaava ja pystyvä ope: Teemoina voimavarat arjessa, työyhteisön hyvinvointia tukeva työkulttuuri sekä oman hyvinvoinnin johtaminen. Sisältö tukee sekä opettajien omaa jaksamista että koko työyhteisön yhteistä kehittämistä.
Ilmoittaudu mukaan.
Tekoälyratkaisut esillä Oulussa 6.5 klo 13.30–15.30. Technopolis Oulu, Yrttipellontie 1.
Millaisia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa juuri sinun yrityksellesi ja mistä saat apua etenemiseen? Tilaisuudessa esillä valmennuksia, asiantuntijapalveluita, teknisiä ratkaisuja sekä erilaisia rahoitusvaihtoehtoja.
Ilmoittaudu mukaan
Webinaari: Tekoäly sosiaalihuollon arjen tukena 19.5. klo 14.00–16.00
Sosiaalialan työssä yhdistyvät jatkuva kiire, organisaatiomuutokset, säästöpaineet ja kasvavat digiosaamisen vaatimukset. Voisiko tekoäly olla osa ratkaisua? Tervetuloa webinaariin kuulemaan, miten tekoäly voi tukea sosiaalihuollon arkea nyt ja tulevaisuudessa.
Ilmoittaudu mukaan
TyhyTeko-podcast: Saako tätä tehdä tekoälyllä?
Tuoreessa jaksossa keskustellaan EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) vaikutuksista pk-yritykseen, ja selvitetään kolme tärkeintä asiaa, jotka kannattaa laittaa kuntoon, jos tekoälyä hyödynnetään työssä. Savonia-ammattikorkeakoulun tuottama jakso tarjoaa konkreettisia näkökulmia yrityksen arkeen.
Kuuntele jakso: https://soundcloud.com/jamkliiketoiminta/saako-tata-tehda-tekoalylla
Työelämän kehittämishankkeiden järjestämät tapahtumat löydät kootusti verkkosivuiltamme. |
|
|
|
|
|
|
|
|
Blogit
|
|
|
