Työelämän kehittäminen uutiskirje

Marraskuu 2025

Työelämän kehittäminen tarkoittaa panostamista osaamisen, toiminnan, tuotteiden ja palvelujen parantamiseen. Se edellyttää osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa sekä toimintatapojen uudistamista. Hyvin johdettu ja innovatiivinen työpaikka luo kasvua ja uutta työtä, mikä lisää yhteiskunnan hyvinvointia.

Työelämän kehittäminen -uutiskirjeessä jaamme ajankohtaista, teemaan liittyvää alueellista ja valtakunnallista tietoa. Nostamme esiin niin Keski-Suomen ELY-keskuksen kuin sidosryhmiemme uutisia, tilaisuuksia ja tapahtumia, tutkimuksia, ilmiöitä sekä kehittämis- ja koulutusmahdollisuuksia jne. 

Haluamme auttaa sinua ja organisaatiotasi menestymään. Liity siis mukaan postituslistalle niin saat työelämän kehittämiseen liittyvää tietoa pari, kolme kertaa vuodessa. 

Jos et ole jo postituslistalla, voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä: Tilaa / peruuta uutiskirje

Tämän uutiskirjeen pääteemana on digitalisaatio ja sen avaamat mahdollisuudet  työelämän kehittämisessä.

Digitalisaatio on olennainen osa työelämän uudistumista. Se tuo mukanaan teknologioita ja ratkaisuja, jotka tehostavat prosesseja, parantavat tuottavuutta ja mahdollistavat joustavat työskentelytavat. Automaatio ja tekoäly vapauttavat aikaa rutiinitehtävistä, data tukee parempaa päätöksentekoa, ja digitaaliset työkalut mahdollistavat etätyön sekä virtuaaliset yhteistyömuodot. Ilman digitalisaatiota organisaatiot jäävät jälkeen kilpailussa, ja työntekijöiden osaaminen ei pysy ajan tasalla. Siksi digitalisaatioon panostaminen on keskeistä työelämän kehittämisessä.

Suomalainen työelämä digitalisoituu vauhdilla, ja tekoäly on nousemassa merkittäväksi osaksi arkea. TYÖ2030 - Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman tuoreen Digitalisaatio työelämän  muutosvoimana -selvityksen (tem.fi) mukaan 90 % palkansaajista käyttää työssään tietotekniikkaa, mutta tekoälyn hyödyntäminen on vasta alkutekijöissään – vain 9 % tunnistaa käyttävänsä tekoälyä työssään.

Generatiiviset tekoälysovellukset, kuten ChatGPT, ovat kuitenkin laajentaneet käyttäjäjoukkoa ja madaltaneet kynnystä tekoälyn hyödyntämiseen. Vaikutukset näkyvät erityisesti asiantuntijatyössä, vaikka harva työ korvautuu kokonaan.

Digitalisaatio vauhdittaa työn tuottavuutta

Digitalisaatio on vahvistanut asemaansa suomalaisessa työelämässä ja tuo mukanaan merkittäviä tuottavuushyötyjä. Selvityksen mukaan yli puolet digisovelluksia työssään käyttävistä palkansaajista kokee digitalisaation lisänneen työn tehokkuutta ja nopeutta. Erityisesti asiantuntijatyössä digityökalut tukevat luovuutta ja sujuvoittavat työprosesseja.

Digitalisaatio ei pelkästään tehosta olemassa olevia tehtäviä, vaan synnyttää myös uusia työrooleja. Erityisasiantuntijoiden määrä on kasvanut selvästi viime vuosina, ja uudet digitaaliset ratkaisut ovat luoneet kysyntää uusille osaamisalueille.

Generatiivinen tekoäly*, kuten ChatGPT, tarjoaa mahdollisuuksia parantaa työn laatua ja tuottavuutta erityisesti rutiininomaisissa tehtävissä. Asiantuntijat arvioivat, että laajemmat tuottavuusvaikutukset edellyttävät tekoälyn strategista hyödyntämistä organisaatioissa.

Myös johtaminen digitalisoituu. Algoritminen johtaminen – eli päätöksenteon tukeminen digitaalisilla järjestelmillä – voi tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa työn organisointia. Fyysisten robottien käyttö on toistaiseksi vähäistä, mutta niiden rooli voi kasvaa erityisesti teollisuudessa ja maataloudessa.

Digitalisaation tuottavuuspotentiaali on suuri, mutta sen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää teknologian eettistä ja sosiaalista soveltamista työelämän arkeen.

*) Generatiivinen tekoälysovellus on ohjelma, joka osaa luoda uutta sisältöä opittujen tietojen pohjalta. Se voi esimerkiksi kirjoittaa tekstiä, tuottaa kuvia, säveltää musiikkia tai tehdä ohjelmointikoodia. Toisin kuin hakukone, se ei vain etsi tietoa, vaan tuottaa uutta sen perusteella, mitä se on oppinut valtavista tietomääristä.

Työelämän kehittämisstrategian uusimmassa työpajassa asiantuntijat tarkastelivat digitalisaation ja tekoälyn roolia suomalaisessa työelämässä. Vaikka Suomi on Euroopan kärkimaa tekoälyn käytössä, digitaalisuuden hyödyntäminen vaatii edelleen rohkeutta, osaamisen kehittämistä ja yhteistä ymmärrystä sen mahdollisuuksista.

Digitalisaatio on jo läpäissyt työelämän, mutta sen vaikutukset vaihtelevat suuresti yritysten ja yksilöiden välillä. Erityisesti pk-yrityksissä korostuu tarve tiedolla johtamiseen ja strategiseen näkemykseen teknologian käytöstä. Tekoälyn tuottavuuspotentiaali realisoituu vasta, kun sitä hyödynnetään laajemmin ja ihmislähtöisesti.

Työelämän kehittämisstrategia tähtää siihen, että digitaalisuus tukee hyvinvointia, osaamista ja mielekästä työtä. Tämä edellyttää jatkuvaa oppimista, työntekijöiden osallistamista ja teknologian soveltamista arjen työhön. Seuraavassa työpajassa keskitytään tuottavuuden teemoihin.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat asettaneet kansallisen työelämän kehittämisstrategia -hankkeen, jonka tavoitteena on työn tuottavuuden kasvu ja työhyvinvoinnin parantaminen. Nyt asetetun Työelämän kehittämisstrategia -hankkeen tehtävänä on työelämää kehittävän strategian valmistelu ja toimeenpanon käynnistäminen. Hankkeen toimikausi kestää kesään 2026 saakka. 

Business Finland on myöntänyt 10,8 miljoonaa euroa rahoitusta 12 laajalle tutkimushankkeelle, jotka etsivät ratkaisuja työelämän digitalisaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Hankkeissa kehitetään käytännön malleja ja työkaluja, joilla yritykset voivat parantaa tuottavuutta, johtamista ja henkilöstön hyvinvointia digimurroksen keskellä.

Tutkimusaiheita ovat mm.:

• Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa – miten AI voi tukea päätöksentekoa ja innovaatioita.
• Hybridityön johtaminen – ratkaisuja hajautettujen tiimien tehokkuuteen.
• Asiantuntijatyön tuottavuus ja hyvinvointi – teknostressin vähentäminen ja työn merkityksellisyyden lisääminen.
• Henkilöstölähtöiset toimintatavat digimuutoksessa – osallistava johtaminen ja työntekijäkeskeiset ratkaisut.

Mukana on 14 tutkimusorganisaatiota ja yli 130 yritystä, joten tulokset hyödyttävät laajasti suomalaista elinkeinoelämää. Tämä on pk-yrityksille hyvä mahdollisuus seurata kehitystä ja hyödyntää uusia toimintamalleja omassa arjessa.

ESR+ -ohjelman valtakunnallisen Työelämän kehittäminen -teeman kehittämishankehaku on auki.

Rahoitettaviksi etsitään hankkeita, joiden seurauksena työpaikkatasoinen toiminta on muuttunut sujuvammaksi. Hankkeiden toteutuksen tulee tapahtua konkreettisesti työpaikoilla ja siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota työn eri vaiheiden toimivuuteen koko työyhteisön kannalta.

Hankkeita haetaan kahteen alateemaan:

1. Monimuotoisuuden hyödyntäminen työyhteisöissä
2. Vastuullinen vihreä siirtymä työpaikoilla

Teemojen tarkemmat sisällöt on kuvattu hakuilmoituksessa.

Hakuinfo (23.9.2025) on katsottavissa tallenteelta (youtube.com)

Hakuinfossa työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntijat esittelivät hankehakua. Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin Työelämän kehittäminen-teeman Parempi työelämä! -koordinaatiohanke. Tilaisuuden esitysmateriaalit ja tallenne löytyvät valtakunnallisten teemojen materiaalipankista rakennerahastot.fi sivustolta.

Osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 4 Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), erityistavoitetta 4.2 Uutta osaamista työelämään toteutetaan valtakunnallista työelämän kehittämisen teemaa. Teeman sisällöstä vastaavat sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

TyhyTeko-hankkeessa on kokeiltu teknologisia ratkaisuja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi marata-alalla. Yksi hankkeeseen osallistuneista yrityksistä on Bussi-Manninen, jossa innostuttiin TyhyTeko-hankkeen teemoista ja mahdollisuuksista päivittää tietoja ja taitoja.

Raksa 2.0 tuo kevyempää ja turvallisempaa arkea rakennusalalle

Raksa 2.0 on Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama (ESR+) kehittämishanke, jonka tavoitteena on parantaa rakennus- ja talotekniikka-alan työhyvinvointia, työkykyä ja tuottavuutta. Hankkeessa keskitytään uusien työtapojen ja teknologisten ratkaisujen käyttöönottoon, jotka keventävät fyysistä kuormitusta ja tukevat työn sujuvuutta. 

Projektissa kehitetään muun muassa tekoälypohjaisia työn havainnointityökaluja ja lisätyn todellisuuden sovelluksia, joita voidaan hyödyntää suoraan työpaikoilla. Yritykset osallistuvat aktiivisesti kehittämistyöhön yhdessä asiantuntijoiden kanssa, ja kokemuksia kerätään uusien menetelmien käytettävyydestä ja ergonomiasta.

Rakennusala on yksi Suomen suurimmista työllistäjistä, ja hankkeen tavoitteena on vastata alan muuttuviin tarpeisiin ennakoivalla kehittämisellä. Lopputuloksena syntyy muun muassa sähköinen oppimisalusta ergonomiseen perehdyttämiseen.

Well-being AI-hanke tarjoaa apua palvelualalle

Well-being AI-hanke tarjoaa apua palvelualan pk-yrityksille työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen sekä tekoälyn hyödyntämiseen yritystoiminnassa yrityksen tarpeista lähtien. Hanke on ESR+-rahoitteinen ja yrityksille maksuton. Hankkeen-esittely (pdf)

Hanke tarjoaa yrityksille

• Tukea, tietoa, valmennusta työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen sekä tekoälyn hyödyntämiseen.
• Työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja ja menetelmiä, josta yritys voi valita käyttöönsä sopivimmat.
• Mahdollisuus verkostoitua ja jakaa kokemuksia muiden yrittäjäkollegojen kanssa.

Keski-Suomen alueella hankkeen vastuuhenkilö: Katja Järvelä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, katja.jarvela @ jamk.fi

OSATTU-hanke valmentaa logistiikka-alan pk-yrityksiä 

OSATTU-hanke valmentaa logistiikka-alan pk-yrityksiä parantamaan tuottavuutta ja työhyvinvointia auttamalla yrityksiä ottamaan koko henkilöstö mukaan kehittämään. OSATTU-valmennus on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoittamaa ja pk-yrityksille täysin maksutonta.

Hanke sopii yrityksille, jotka haluavat:

• Vahvistaa työhyvinvointia ja motivaatiota
• Kehittää osallistavaa esihenkilötyötä ja johtamiskulttuuria
• Ottaa henkilöstön mukaan ideoimaan ja kehittämään toimintaa
• Saada näkyviä tehostus- ja laatuhyötyjä

Hanke toteutetaan yhteistyössä Laurea-, LAB- ja XAMK-ammattikorkeakoulujen sekä LIMOWA ry:n kanssa.

Menestysresepti – työn sujuvoittaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi ravintola-alalla

Menestysresepti-hanke vastaa moninaisiin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin haasteisiin ravintola-alalla. Hanke parantaa alalla työskentelevien osaamista, työn sosiaalista kestävyyttä, työhyvinvointia ja ravintolaliiketoiminnan tuottavuutta huomioiden alan lähtökohdat ja erityispiirteet esimerkiksi digitaalisissa ratkaisuissa.

Hanke tähtää ravintola-alan pk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen sekä työn sujuvoittamiseen niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Kaikki hankkeen tulokset julkaistaan, ja niitä voivat hyödyntää alan yritykset koko maassa.

Hanke on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama (ESR+). Hankkeen toteuttajina ovat TAMK, LAB, SeAMK, Haaga-Helia ja SAMK.

KetCat-hankkeessa kehitetään ammattikeittiöiden ja catering-alan prosesseja

Työsuojelurahasto tukee työpaikkojen kehittämistä kehittämisrahoituksella

Työsuojelurahasto tarjoaa työpaikoille kehittämisrahoitusta, jonka avulla voidaan ratkaista arjen haasteita ja parantaa toimivuutta. Rahoitus kattaa jopa 80 % ulkopuolisen asiantuntijan palkkioista ja matkakuluista, jolloin työpaikan maksettavaksi jää vain viidennes kustannuksista.

Kehittämisrahoitus on tarkoitettu innovatiivisiin hankkeisiin, jotka edistävät työhyvinvointia, turvallisuutta ja tuottavuutta. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi työterveyteen, esihenkilötyöhön tai työergonomiaan. Rahoitusta ei myönnetä koulutukseen, laitehankintoihin tai jo käynnissä oleviin projekteihin.

Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa oma.tsr.fi, ja haku on jatkuva. Rahoituksen saaminen edellyttää selkeää suunnitelmaa ja työyhteisön sitoutumista hankkeeseen.

Tutkimus: Ihmislähtöinen johtaminen tuo tulosta työpaikoilla

Suomalaisyritykset käyttävät vuosittain miljoonia euroja työhyvinvoinnin edistämiseen, mutta tuore tutkimus kyseenalaistaa perinteisten keinojen, kuten liikuntasetelien ja tyky-päivien, vaikuttavuuden. Lähtijät-asiantuntijatalon julkaisema Tuottavuus <3 Työhyvinvointi -tutkimus osoittaa, että työn tuottavuutta voidaan parantaa tehokkaammin panostamalla työyhteisön vuorovaikutukseen, johtamisen laatuun ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.

Yli 2200 vastaajan aineistossa korostuu tarve kasvokkaiselle kohtaamiselle ja toimivalle keskustelukulttuurille. Vaikka digitaaliset työkalut ovat käytössä, ne eivät ole onnistuneet lisäämään yhteisöllisyyttä – päinvastoin, vuorovaikutuksen puute koetaan johtamisen haasteena.

Tutkimus nostaa esiin myös taloudellisen epävarmuuden vaikutukset työmotivaatioon: työntekijät harkitsevat lähtöä useammin, jos kokevat työnantajan taloustilanteen heikoksi. Erityisesti suomalaiset johtajat pohtivat työpaikan vaihtoa selvästi useammin kuin kollegansa muissa Pohjoismaissa.

Lähtijöiden toimitusjohtaja Liisa Holma kiteyttää: “Tulosta tehdään ihmisten kautta – ei excel-taulukoilla.” Tutkimus toteutettiin yhteistyössä mm. Teknologiateollisuus ry:n, Teollisuusliiton, Ammattiliitto PRO:n ja Työ2030-ohjelman kanssa.

Tervetuloa seuraamaan keskustelua Hyvinvoiva ja tuottava työelämä vuonna 2035 Ylen Hyvin Sanottu -keskustelufestivaaleille to 27.11. klo 16–16.50!  

Keskustelu pohjautuu työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamaan työelämän kehittämisstrategiatyöhön, joka julkaistaan keväällä 2026, ja pureutuu muun muassa siihen: 

• millainen mahdollisuus työelämän ja työyhteisöjen kehittäminen on Suomen taloudelle,
• millaisia valintoja hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi tarvitaan
• ja millaista tulevaisuuden työelämää haluamme yhdessä rakentaa. 

Keskustelemassa ovat strategiatyön johtoryhmän jäsenistä Elina Pylkkänen (TEM), Antti Koivula (Työterveyslaitos), Jarkko Eloranta (SAK) ja Ilkka Oksala (EK). Juontajana toimii TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala. 

Seuraa keskustelua suorana to 27.11. klo 16.00–16.50 Yle Areenassa ja liity mukaan rakentamaan näkemystä hyvästä ja kestävästä työelämästä.

Työelämäfoorumi Suomi -verkkotapahtuma 3.11.2026

Tervetuloa ensi vuoden merkittävimpään työelämätapahtumaan! Työelämäfoorumi Suomi tekee todeksi maailman parasta työelämää.

Tilaisuudessa esitellään uusi kansallinen työelämästrategia, joka suuntaa vuoteen 2035 ja rakentaa maailman onnellisimman kansan työelämätarinaa. Suomen kasvu tehdään todeksi työelämässä: yhdessä vahvistamme vahvuuksia ja uudistamme työelämää, jotta hyvinvointi ja tuottavuus kasvavat.

Avauksesta ja päätössanoista vastaavat työelämän kehittämisstrategiatyön vastuuministerit Matias Marttinen ja Sanni Grahn-Laasonen. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Järjestäjät: TYÖ2030-ohjelma, Parempi työelämä! -hanke (ESR+) sekä työelämän kehittämisstrategian toimijat.

Lisätietoja: Työelämän kehittämisstrategia - Työ- ja elinkeinoministeriö

Ilmoittaudu mukaan Työelämäfoorumi Suomi 2026verkkotilaisuus ti 3.11. klo 9.00 - 12.00: Webropolilla luotu ilmoittautuminen

Miten monikielisyys voi olla voimavara työyhteisössä? Maksuttomassa webinaarissa 20.11. klo 8.30–9.30 lehtori Jenni Koivumäki avaa, miten monikielisyyttä voidaan johtaa arjessa ja hyödyntää rekrytoinnissa. Tapahtuma on osa KOHTAUTUS-projektin Monimuotoisuudella menestykseen -sarjaa.

🔗 Ilmoittaudu 19.11. mennessä: jamk.fi/tapahtuma/monikielisyyden-johtaminen

LogDigiS-hankkeen järjestämä hybriditilaisuus 2.12. tarjoaa pk-yrityksille konkreettisia ratkaisuja digiosaamisen, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen. Tapahtuma tuo yhteen sisälogistiikan ja teollisuuden pienyrityksiä sekä asiantuntijoita eri puolilta Suomea – Helsingistä, Lahdesta, Lappeenrannasta ja Oulusta.

Ohjelmassa kuullaan puheenvuoroja digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisestä sekä käytännön esimerkkejä siitä, miten pienetkin digitaaliset kehitysaskeleet voivat parantaa arjen sujuvuutta ja yrityksen kilpailukykyä. Tilaisuudessa julkaistaan myös osaamispakki, joka tarjoaa työkaluja ja vinkkejä kehittämistyön tueksi.

Tapahtuma toteutetaan hybridimuotoisena, ja osallistujat voivat verkostoitua sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. LogDigiS-hanketta toteuttavat LAB-ammattikorkeakoulu ja TIEKE ry, ja sitä rahoittaa Euroopan unioni.

Toukokuussa järjestetty webinaari "Tekoäly ja reilu rekrytointi" on katsottavissa ELY-keskuksen YouTube-kanavalla. Tapahtumassa käsiteltiin tekoälyn mahdollisuuksia ja haasteita rekrytoinnissa sekä tuoreen tekoälyasetuksen vaikutuksia käytäntöön. [sites.tuni.fi]

Puhujina olivat mm. Duunitorin Lotta Viljamaa sekä Reilu Rekrytointi -hankkeen tutkijat Matti Laukkarinen ja Sami Koivunen. Webinaarin kooste on julkaistu myös Pulssi-blogissa. [sites.tuni.fi]

Webinaari toteutettiin yhteistyössä Tulevaisuuden työmarkkinat -hankkeen kanssa, ja se tarjoaa ajankohtaista tietoa tekoälyn roolista yhdenvertaisessa rekrytoinnissa.

Euroopan unionin osarahoittamat DigiPaikka-, TETU-, YrittäjyysBOOST- ja EUBoost-hankkeet (net.centria.fi) järjestävät yhdessä maksuttoman Tekoäly yritystoiminnan kehittämisen tukena -webinaarisarjan, jossa käsitellään tekoälyn ja tekoälytyökalujen hyödyntämistä eri osaamisalueilla.

Webinaarisarja on suunnattu jo tekoälyä hyödyntäville, erityisesti mikro- ja pk-yrityksissä toimiville henkilöille, jotka haluavat syventää tietämystään tekoälyn mahdollisuuksista. Webinaarisarjan aikana käsitellään tekoälyä strategian, lainsäädännön, taloushallinnon sekä markkinoinnin näkökulmista. Jäljellä on vielä kaksi webinaaria:

• 19.11.2025 Tekoäly taloushallinnossa
• 11.12.2025 Tekoäly markkinoinnissa

Elokuun lopulla päättynyt Liikkeelle työkyvyn puolesta -projekti (jamk.fi) on julkaissut kolme ajankohtaista artikkelia, jotka tarjoavat käytännön vinkkejä ja tutkimustietoa työelämän hyvinvoinnin edistämiseksi:

• Työsuojelun liikunnallinen vuosikello (arena.jamk.fi) – konkreettinen työkalu, joka auttaa suunnittelemaan liikuntaa ja hyvinvointia osaksi työarkea.
• Työhyvinvointia liikettä ja palautumista lisäämällä (arena.jamk.fi) – artikkeli korostaa, miten pienet muutokset arjessa voivat parantaa jaksamista ja vähentää kuormitusta.
• Palautuminen on työelämän supervoima (arena.jamk.fi) – syväsukellus palautumisen merkitykseen ja keinoihin, joilla työntekijät voivat vahvistaa omaa resilienssiään.

Tutustu artikkeleihin ja ota vinkit käyttöön – hyvinvointi alkaa pienistä teoista! 

Projekti oli Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttama ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittama.

Kuuntele TyhyTeko-podcast: Jakso 5: Kun robotti tuli töihin – oppeja ja oivalluksia (soundcloud.com)

Tässä podcast-jaksossa käsitellään palvelurobottien käyttöönottoa kylpyläravintoloissa. Kylpylähotelli Rauhalahden ja Kunnonpaikan edustajat Juha Tirkkonen ja Veera Lokinoja kertovat kokemuksistaan robotin rekrytoinnista ja sen vastaanotosta ravintolatiimissä. Savonian TKI-asiantuntijat Mia Hakulinen ja Sini Sarén keskustelevat robotiikkakokeilusta, ja Finn-ID:n ratkaisumyyjä Jere Puranen avaa robotiikan teknistä puolta. Jakso tarjoaa näkökulmia siihen, miten robotti voi toimia osana palvelutiimiä ja millaisia reaktioita se herättää.

Kuuntele koko sarja SoundCloudissa (soundcloud.com)

MORE Talks-podcast on MORE - Monimuotoisen rekrytointiosaamisen kehittäminen (ESR+) -hankkeen tuottama sarja monimuotoisen työelämän edistämiseksi. Hanke on Hämeen ELY-keskuksen ja LAB-ammattikorkeakoulun ryhmähanke ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke.

Podcast jaksot:

• Neuromoninaisuus työelämässä
• Konkarit työyhteisössä - mahdollisuudet ja hyödyt
• Työhönvalmentajan tuki täsmätyökykyisen rekrytoinnissa
• Monimuotoisen työelämän johtaminen

MORE Talks - Podcast on Spotify

Kehitä osaamistasi myös MORE-hankkeen tuottamien webinaarien avulla

• Löydä hukattu potentiaali - monimuotoisuudesta liiketoimintahyötyä webinaari (youtube.com)
• Tekoäly rekrytoinnin muutosvoimana - Mahdollisuudet ja haasteet webinaari (youtube.com)

Keski-Suomen elinvoimakeskus aloittaa 1.1.2026 uutena aluehallinnon toimijana

Vuoden 2026 alussa Suomessa aloittaa toimintansa kymmenen alueellista elinvoimakeskusta, jotka muodostetaan nykyisten 15 ELY-keskuksen pohjalta. 

Vuoden 2026 alusta Keski-Suomen elinvoimakeskus hoitaa maaseutuun, liikenteeseen, elinkeinoihin ja työllisyyteen, maahanmuuttoon, ympäristöön sekä rahoitukseen, kehittämiseen ja seurantaan liittyviä valtion aluehallinnon tehtäviä. Uusi virasto palvelee Keski-Suomen maakuntaa ja keskitettyjen tehtävien osalta myös muita alueita. Elinvoimakeskukset hoitavat jatkossa siis valtaosan nykyisten ELY-keskusten tehtävistä. Poikkeuksena ovat julkisen henkilöliikenteen hankintatehtävät, jotka siirtyvät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin sekä ympäristön lupa- ja valvontatehtävät, jotka siirtyvät uuteen Lupa- ja valvontavirastoon. Valtioneuvosto nimittää uusien elinvoimakeskusten ylijohtajat loppuvuodesta 2025. Osaston ja yksikön päälliköt nimitetään virkoihinsa ensi vuoden alkupuolella.

Keski-Suomessa muutokset vähäisiä

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimintaa jatkaa Keski-Suomen elinvoimakeskus nykyisen aluejaon mukaisesti. Työ jatkuu myös työelämän kehittämisen teeman parissa.

Elinvoimakeskukseen siirtyvän henkilöstön puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Elinvoimakeskuksen sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi @ elinvoimakeskus.fi. 

Keski-Suomen ELY-keskus - Työelämän kehittäminen uutiskirje

Marraskuu 2025