Mittarointiraportista tietoa vesihuollon tilasta

Kokoamme tietoa vesihuollon tilasta Suomessa ja käytämme tietoja muun muassa alueellisten vesihuoltostrategioiden tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisen seurannassa. Pääosa tarvittavista tiedoista saadaan mittarointikyselyllä suoraan vesihuoltolaitoksilta. Mittarointikysely toteutetaan vuosittain ja ensimmäinen kysely toteutettiin vuonna 2024. Tänä vuonna saimme vastauksia 513 kappaletta (vastausprosentti 42 %). Lämpimät kiitokset kaikille vastanneille!

 

Vesihuollon tila on hyvä, mutta mitkä ovat resurssit toiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen pitkällä aikavälillä?

Mittarointiraportissa pyritään antamaan yleiskuva suomalaisen vesihuollon tilasta. Koska kyseessä on järjestyksessä kolmas raportti ja kysymyksiä on matkan varrella muokattu ja tarkennettu, kehityssuuntia ei vielä ole mahdollista analysoida kovinkaan tarkasti.

Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että suomalaisen vesihuollon toimintavarmuus on korkealla tasolla ja vesihuoltopalveluiden laatu on erittäin hyvä. Kokonaisuutena tulokset herättävät kuitenkin kysymyksiä toimintavarmuudesta tulevaisuudessa. Vastanneista laitoksista 351 (68 %) toimii alle yhden henkilötyövuoden voimin, eikä palkatun henkilöstön määrässä ole juuri tapahtunut muutoksia kyselyn toteutusvuosina. Monilla vesihuoltolaitoksilla henkilöstöresurssit vaikuttavat hyvin niukoilta. Normaalioloissa vesihuolto toimii laadukkaasti, mutta pystytäänkö vesihuoltopalvelut turvaamaan myös häiriötilanteissa? On myös kyseenalaista, mikä on valmius kehittää toimintaa ja vastata toimintaympäristön muutoksiin nykyisillä resursseilla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka harva laitos on tehnyt digitalisaatiosuunnitelman (alle 10 %). Lisäksi osaamisen kehittämiseen panostetaan rajallisesti.

Vastaavia huolenaiheita on nostettu esiin myös osana kansallista vesihuoltouudistusta (Maa- ja metsätalousministeriö 2021). Osaltaan näihin haasteisiin pyritään vastaamaan vuoden 2026 alusta astuneella vesihuoltolain uudistuksella ja vuonna 2025 päivitetyillä hyvän vesihuollon kriteereillä. Uudistusten vaikutuksia ja kriteerien käyttöönotto tullaan huomioimaan ja seuraamaan mittarointikyselyssä jatkossa.

Laitosten väliset suuret erot

Mittarointikyselyn tuloksista näkyy vesihuoltolaitosten väliset suuret erot. Usein vesihuoltoalaa kartoittavat selvitykset ja kyselyt kattavat vain kunnalliset laitokset ja mahdollisesti isommat asiakasomisteiset vesihuolto-osuuskunnat. Mittarointikyselyssä on mukana laajemmin laitoksia ja vastanneista reilusta viidestäsadasta laitoksesta 66 % on toimintamuodoltaan osuuskuntia ja 75 % edustaa alle 2000 asukasta palvelevia laitoksia.  Raportissa onkin pyritty tarkastelemaan suurinta osaa muuttujia suhteessa laitosten kokoon, jotta vesihuoltokentän moninaisuus ja erilaiset resurssit tulisivat paremmin näkyviin. Yleisellä tasolla voidaan nähdä, että suuremmilla laitoksilla on paremmat resurssit kehittämiseen ja toiminta on suunnitellumpaa.

Kuvassa 1 on esitetty kokoluokittain tarkasteltuna laitosten osuus, joilla on ajantasainen investointisuunnitelma. Kuvasta nähdään, että vastanneista laitoksista investointisuunnitelman on tehnyt vain 18 %. Vuonna 2024 puolestaan vastanneista laitoksista 26 %:lla oli investointisuunnitelma.  Investointisuunnitelmien vähenemiseen vaikuttanee ainakin osaltaan se, että kysymystä tarkennettiin vuoden 2024 jälkeen. Enää ei ole kysytty vain suunnitelman olemassaolosta, vaan on kysytty ajantasaisesta suunnitelmasta ja kysymyksen yhteydessä on annettu tarkempi määritelmä sille, mitä investointisuunnitelmalla tarkoitetaan. Tarkasteltaessa vastauksia kokoluokittain nähdään, että suunnitelma löytyy 75 %:lla yli 50 000 asukasta palvelevista laitoksista.
Kuva 1

Investointisuunnitelma on olennainen osa omaisuudenhallintaa. Se on pitkän aikavälin suunnitelma siitä, miten ja mitä investointeja tehdään tulevaisuudessa. 1.1.2026 voimaan astuneen vesihuoltolain uudistuksen mukaan vesihuoltolaitoksen on laadittava omaisuudenhallintasuunnitelma kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Oletettavaa on, että tulevina vuosina yhä useammalla laitoksella pitäisi olla ajantasainen investointisuunnitelma, kun omaisuudenhallintasuunnitelmia alkaa valmistua.

Varmuusluokitus

Osana vesihuollon toimintavarmuuden arviointia, kerromme raportissa myös vuonna 2025 tehdyn varmuusluokitustarkastelun tuloksista. Varmuusluokitus on yksinkertainen ja suuntaa antava skenaariotesti, jolla arvioidaan talousveden toimituskykyä häiriötilanteessa. Tarkastelu tehdään tilanteessa, jossa vedenjakelualueen pääasiallista vesilähdettä ei voida käyttää jonkin äkillisen syyn vuoksi useampaan vuorokauteen. Luokituksessa huomioidaan se vedenjakelualueelle saatava lisävesimäärä, joka on järjestettävissä 24 tunnin kuluessa.

Luokka Häiriötilanteessa käytettävissä olevan vesimäärän %-osuus normaalitilanteen vedenkulutuksesta
A ≥ 90 %
B ≥ 60 %
C ≥ 30 %
0 < 30 %

 
Kuva 2.

Varmuusluokitustarkastelu kohdennettiin vuonna 2025 kaikille vesihuoltolain mukaisille kunnallisille vesihuoltolaitoksille ja muille laitoksille, joilla on yli 1 000 liittynyttä asukasta tai jotka toimittavat talousvettä yli 200 m3/d. Vastaukset saatiin reilulta 275:lta laitokselta. Tulosten perusteella talousveden kokonaismäärästä hieman yli puolet kuuluu varmuusluokkaan A eli häiriötilanteessa käytettävissä oleva vesimäärä on vähintään 90 % normaalitilanteen vedenkulutuksesta (ks. kuva 2). Alimpaan luokkaan (0) syötetystä talousvedestä kuuluu noin 10 % eli tällöin häiriötilanteessa käytettävissä oleva vesimäärä on alle 30 % normaalitilanteen vedenkulutuksesta.

Mittarointiraportit ja seuraava kysely

Kaikki mittarointiraportit löytyvät Vesi.fi:n aineistopankista: https://vesi.fi/aineistopankki/vesihuollon-mittarointiraportti/

Seuraava kysely toteutetaan alkuvuodesta 2027.