Kotoutuminen rakentuu työstä, kielestä ja tunteesta, että on tervetullut
|
Maahanmuutto vahvistaa alueen väestökehitystä ja työikäisen väestön määrää, mutta samalla se haastaa kunnat, palvelut ja yhteisöt tarkastelemaan toimintatapojaan uudesta näkökulmasta. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen järjestämässä Muuttuva Lounais-Suomi -tapahtumassa keskusteltiin maahanmuuton ajankohtaisista asioita Lounais-Suomessa.
Tilaisuuden avannut Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtaja Ilkka Horelli muistutti, että maahanmuutto on ollut viime vuosina ennätystasolla. Lounais-Suomeen on asettunut niin pakolaisia, kansainvälisiä opiskelijoita kuin työn perässä muuttaneita. Vieraskielisen väestön kasvu näkyy erityisesti suurissa kaupungeissa, mutta myös pienemmissä ja ikääntyvissä kunnissa pohditaan, miten uusista asukkaista voitaisiin pitää kiinni. Samalla tarvitaan pitkäjänteistä työtä rasismin ehkäisemiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi.
|
|
|
|
Tilaisuuteen osallistui laaja joukko maahanmuuton ja kotoutumisen asiantuntijoita sekä Satakunnasta että Varsinais-Suomesta.
|
Elinvoimakeskus kokoaa maahanmuuton verkostot yhteen
Maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki esitteli Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen roolia maahanmuuton ja kotoutumisen edistämisessä. Päätavoitteita ovat osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, alueen veto- ja pitovoiman lisääminen sekä hyvien väestösuhteiden edistäminen. Käytännössä työ tarkoittaa muun muassa kuntien ja hyvinvointialueiden tukemista, alueellisen yhteistyön yhteensovittamista, pakolaisten kuntaan ohjaamista sekä työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton edistämistä.
Työtä tehdään ennen kaikkea kumppanuuden kautta. Kunnat, hyvinvointialueet, oppilaitokset, järjestöt, yritykset ja muut toimijat tuovat yhteistyöhön oman osaamisensa. Elinvoimakeskuksen tehtävänä on myös tuottaa luotettavaa tietoa päätöksenteon ja käytännön työn tueksi.
Väestö muuttuu monella tavalla
Johtava asiantuntija Juha-Pekka Kallioniemi ja maahanmuuttoasiantuntija Vilppu Palmberg tarkastelivat Lounais-Suomen maahanmuuton nykytilaa ja lähitulevaisuutta. Esityksen keskeinen viesti oli, ettei maahanmuutosta voida puhua irrallaan väestönkehityksen kokonaisuudesta: väestö ikääntyy, keskittyy suuriin kaupunkeihin ja muuttaa alueelle monista syistä.
Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut sekä Satakunnassa että Varsinais-Suomessa. Valmistumisen jälkeen on kuitenkin ratkaisevaa, löytyykö valmistuneelle työpaikkaa. Lisäksi poliittiset päätökset liittyen esimerkiksi lupiin ja lukukausimaksuihin vaikuttavat siihen, jäävätkö opiskelijat Suomeen.
Työperäisen maahanmuuton määrä on vaihdellut viime vuosina. Lounais-Suomessa työperäiset maahanmuuttajat työskentelevät erityisesti telakkateollisuuden ja maatalouden parissa. Toisaalta sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan osaajia on ollut tavallista vähemmän.
|
|
|
|
Paneelikeskustelussa Ilkka Horelli, Riikka Peippo, Lauri Kattelus ja Vesa Palander.
|
Kunnissa pienuus voi olla vahvuus
Tilaisuuden paneelikeskustelussa olivat mukana elinvoimajohtaja Riikka Peippo Huittisista, kaupunginjohtaja Lauri Kattelus Laitilasta ja elinvoimajohtaja Vesa Palander Turusta. Keskustelussa nousi esiin, että toimivat ratkaisut näyttävät erilaisilta erikokoisissa kunnissa. Pienen kunnan vahvuutena voi olla mahdollisuus kohdata ihmiset henkilökohtaisesti ja rakentaa tiivistä yhteistyötä naapurikuntien, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa.
Keskustelussa nousi esiin työn ja kielitaidon keskeinen merkitys. Työ tarjoaa toimeentulon lisäksi yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Suomen kielen oppiminen puolestaan auttaa osallistumaan paikalliseen elämään myös työpaikan ulkopuolella. Täydellistä kielitaitoa ei silti pitäisi vaatia työn saamiseksi.
Panelistien mukaan hyvät väestösuhteet syntyvät ennen kaikkea mukaan ottamisesta. Kielikahvilat, kirjastojen toiminta, järjestöjen tapahtumat, monikulttuuriset neuvostot ja muu matalan kynnyksen tekeminen tarjoavat paikkoja kohtaamisille. Paneelissa muistutettiin myös, etteivät samat ratkaisut sovi kaikille. Maahanmuuttajilla on erilaiset lähtökohdat, voimavarat ja tuen tarpeet. Kotoutumisessa tarvitaan yhteisön tarjoamia mahdollisuuksia mutta myös yksilön omaa aktiivisuutta.
|
|
|
|
Vieraileva puhuja Maxim Fedorov kertoi ukrainalaisten tilanteesta Suomessa.
|
Ukrainalaisten tulevaisuudessa on monta mahdollista polkua
Tilaisuuden vierailevana puhujana oli toimittaja-kirjailija Maxim Fedorov, joka tarkasteli puheenvuorossaan ukrainalaisten tilannetta Suomessa. Vuosien kuluessa monen Ukrainan sotaa paenneen elämä on muuttunut tilapäisestä ratkaisusta pysyväksi arjeksi Suomessa. Erityisesti lapset ovat koulun kautta löytäneet kiinteän yhteyden suomalaiseen yhteisöön.
Paluu Ukrainaan ei ole yksinkertainen tai kaikille samanlainen ratkaisu. Kotiseutu Ukrainassa voi olla tuhoutunut, mikä tarkoittaa, että koulut, työpaikat ja palvelut täytyy rakentaa uudelleen. Tulevaisuudessa näkyy kolme yhtä todennäköistä skenaariota: osa ukrainalaisista jää Suomeen, osa palaa Ukrainaan ja osa rakentaa elämänsä kahden maan välille.
Lounais-Suomen elinvoima ei synny pelkästään siitä, että uusia ihmisiä muuttaa alueelle. Ratkaisevaa on, löytävätkö he paikkansa yhteisössä ja kokevatko he olevansa tervetulleita. Se edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä, toimivia palveluja ja aitoja kohtaamisia ihmisten välillä.
|
|
|
|
|