Jatkuva oppiminen on yrityksissä selvästi noussut keskeiseksi teemaksi. Sitä pidetään tärkeänä keinona vastata työelämän muutokseen ja osaamistarpeiden kasvuun. Monissa yrityksissä osaamisen kehittäminen nähdään suoraan yhteydessä liiketoiminnan tavoitteisiin, kuten kasvuun, uudistumiseen ja kilpailukykyyn.
Osaaminen tukee kilpailukykyä ja työhyvinvointia
Jatkuva oppiminen ei yrityksissä tarkoita vain yksittäisten taitojen päivittämistä, vaan sillä nähdään olevan laaja vaikutus organisaation toimintaan. Osaamisen kehittäminen voi vahvistaa henkilöstön sitoutumista, tukea työhyvinvointia ja toimia vetovoimatekijänä rekrytoinnissa. Samalla se liittyy suoraan osaavan työvoiman saatavuuteen: yritykset näkevät sen keinona sekä houkutella että pitää osaajia.
Oppiminen tapahtuu usein arjen työssä - työtehtävissä ja kollegoilta oppimalla - eikä pelkästään koulutuksissa.
Arki ei aina tue oppimista
Vaikka jatkuvan oppimisen merkitys tunnistetaan hyvin, sen toteutus arjessa ei ole yksinkertaista. Yrityksissä haasteeksi nousee erityisesti ajan puute: osaamisen kehittämiselle ei aina ole riittävästi tilaa työn ohessa. Lisäksi osaamisen kehittäminen ei kaikissa organisaatioissa vielä kytkeydy riittävän suunnitelmallisesti yrityksen käytäntöihin.
Oppiminenkin voi kuormittaa
Jatkuva oppiminen on tärkeää, mutta ilman aikaa ja tukea se voi myös kuormittaa. Jatkuva oppiminen on työelämässä yhä tärkeämpää, mutta sen toteuttaminen ei ole aina helppoa. Työterveyslaitoksen MEADOW-analyysin mukaan vain noin puolet työnantajista arvioi, että osaamisen kehittämiseen on varattu riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Ilman riittävää aikaa ja mahdollisuuksia oppiminen jää helposti arjessa taka-alalle. Siksi työnantajien on hyvä tarkastella myös sitä, miten oppimiselle tehdään tilaa arjessa ja miten työn kuormitusta hallitaan.
Arjessa tapahtuva oppiminen on tärkeää
Osaamisen kehittäminen nähdään laajempana kokonaisuutena, joka vaatii suunnitelmallisuutta ja yhteisiä toimintatapoja. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että osaamisen kehittämisen nähdään vaativan strategisia valintoja, eikä oppiminen voi rakentua pelkästään yksittäisten koulutusten varaan. Oppiminen tarvitsee tuekseen suunnitelmallisuutta, yhteisiä toimintatapoja ja arjessa syntyviä mahdollisuuksia kehittää osaamista.
Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia
Kaikki työntekijät eivät koe, että heillä olisi riittävästi mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työssä. Aikaa oppimiselle ei aina ole riittävästi, ja koulutukseen osallistuminen jakautuu epätasaisesti. Lisäksi yritysten edustajat ovat nostaneet esiin myös sen, että tarjolla olevia koulutusmahdollisuuksia ei aina tunneta riittävästi. Oppiminen kasautuu helposti niille, joilla on jo valmiiksi vahva koulutustausta, mikä voi lisätä osaamiseroja työelämässä.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Tutkimusten viesti on lopulta selkeä: jatkuva oppiminen on yrityksille välttämätöntä, mutta sen toteutus edellyttää muutoksia arjen käytännöissä. Kyse ei ole vain koulutuksesta, vaan siitä, miten oppiminen rakennetaan osaksi työtä, johtamista ja organisaation toimintaa.
Lähteet:
Ennakointikamari (2025), Jatkuvan oppimisen ja työikäisten osaamisen päivittämisen merkitys yrityksille (tutkimusraportti) (helsinki.chamber.fi)
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) (2023), Mitä työikäiset ihmiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta? Kyselytutkimus (jotpa.fi)
Oamk Journal (2025), Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen haasteet yrityksissä (oamkjournal.oamk.fi)
Työterveyslaitos (2023), Jatkuva oppiminen työorganisaatiossa: Mitkä keinot ovat tärkeitä ja miten oppiminen toteutuu? (MEADOW-analyysi) (julkari.fi)
