Haastateltavana Uudenmaan elinvoimakeskuksen ylitarkastaja Aleksi Nurmi

Luonnonsuojelualueen merkintäpartio työssä. Kuva: Jani Seppälä

Miten olet päätynyt luonnonsuojelun pariin ja Uudenmaan elinvoimakeskukseen töihin?

Luontosuhteeni on saanut varmaankin lähtölaukauksen kahdesta minulle merkityksellisestä paikasta. Molemmat sijaitsevat Varsinais-Suomessa, koska vartuin lapsuuteni ja nuoruuteni Turussa.

Ensimmäisinä lapsuusmuistoina luonnossa ovat ne hetket, kun kävimme perheeni kanssa hakemassa joulukuusta useina jouluina isovanhemman omistamasta metsästä Aurasta. Joulukuusen hakumatka oli mielestäni aina jännittävää, koska metsässä pääsi raittiiseen ilmaan, ja se poikkesi arkipäiväisestä kaupunkilaistekemisestä. Samalla pääsi moikkaamaan sukulaisia.

Toisena muistan viettäneeni perheeni kanssa paljon aikaa mielestäni Turun hienoimmassa luontokeitaassa, Ruissalossa. Toisella isovanhemmallani oli lapsuudessani mökki saarella. Muistan ihmetelleeni, kuinka hienoja nuo alueen tammimetsät ovatkaan. Saaren lintuja oli myös hieno seurata eri vuodenaikoina. Aloitin kaksissakymmenissä myös patikointi- ja kalastusharrastuksen.

Uskoisin, että lapsuudenmuistot ja kokemukset saivat lopulta minut innostumaan hakemaan luonto- ja metsäalalle. Opiskelin ensin yhden vuoden Tampereella metsätalousinsinöörin tutkintoa. Vuoden tamperelaistumisen jälkeen muutto Helsinkiin tuli ajankohtaiseksi, kun pääsin opiskelemaan metsätieteitä Helsingin yliopistoon.

Valmistumiseni jälkeen olen työskennellyt valtiolla luonto- ja metsäasioiden parissa. Nykyisessä työssäni aloitin kesällä 2023. Ensin työskentelin Uudenmaan ELY-keskuksessa ja viime vuodenvaihteesta työtehtäväni siirtyivät valtion aluehallinnon uudistuksen myötä Uudenmaan elinvoimakeskukseen.

Aleksi kokee, että patikointiretkien lomassa, etenkin leirinuotioilla alanvalintaan liittyvät kuviot ovat selkeytyneet. Kuva: Laura Puhakka

Mitä työsi pitää sisällään?

Perustan uusia luonnonsuojelualueita osana METSO-ohjelmaa ja Helmi-elinympäristöohjelmaa. Työkavereiden kesken tehtävää kutsutaan niin sanotuksi luonnonsuojelun toteutustyöksi

Olen tiiviisti yhteydessä maanomistajiin, koska uusien suojelualueiden perustaminen vaatii paljon yhteydenpitoa aina maastokäynnistä päätöksen antamiseen tai kauppakirjan allekirjoittamiseen saakka. Normaali työpäiväni on sekoitus toimisto- ja maastotöitä, vuodenajasta riippumatta. Työkaverien kanssa teemme hyvin paljon yhteistyötä ja pohdimme usein tapauksia yhdessä.

Mistä pidät työssäsi eniten?

Työn ”suola” on ehdottomasti siinä, että pääsen välillä jalkautumaan maastoon. Maastotyötä on ympäri Uuttamaata, joten aluetuntemus paranee mukavasti samalla. Sisätyötä on myös hienoa päästä tekemään sopivassa suhteessa, ja ainakin silloin kun ulkona on kaatosade tai myräkkä.

Uudet suojelualueet perustetaan elinvoimakeskuksissa maanomistajien vapaaehtoisella päätöksellä. Kohtaamiset ovat sitä myöden yleensä myös positiivissävytteisiä. Itse koen hyvin palkitsevana erityisesti ne hetket, kun olen saanut uuden suojelualueen perustettua, ja maanomistajakin on tyytyväinen.

Kaiken kaikkiaan työ luonnonsuojelun parissa on mielestäni hyvin motivoivaa ja mielenkiintoista. Meidän yksikössämme on hyvä tekemisen meininki ja työkaverit ovat ihan huippuja!

Aleksin mielestä yksi työn parhaista puolista on se, että hän pääsee välillä jalkautumaan myös maastoon. Kuva: Laura Puhakka

Mikä on lempipaikkasi Uudellamaalla ja minkä retkivinkin haluat jakaa?

Merellinen rannikkoluonto on yksi minun ehdottomista suosikeistani. Sitä Uudeltamaalta löytyy onneksi runsaasti. Esimerkiksi Kopparnäs-Störsvikin virkistysalueella Inkoon ja Siuntion rajalla kelpaa kyllä käyskennellä ja evästellä, miksei telttaillakin ja kalastaa. Porkkalanniemen virkistys- ja luonnonsuojelualue Kirkkonummella ja Varlaxuddeniin ulkoilualue Porvoossa sopivat merellisten luontoelämysten kartuttamiseen myös vallan mainiosti.

Nuuksion kansallispuiston lisäksi sen ympäriltä, Nuuksion järviylängöltä löytyy myös hienoja ulkoilu- ja suojelualueita. Järviylängön korkeusvaihtelu saa sopivasti hien pintaan kävellessä, ja patikoinnin ohessa voi pulahtaa alueen lukuisiin järviin. Esimerkiksi kävijämäärältään hieman rauhallisempi Vaakkoin ulkoilualue on yksi suosikeistani järviylängöllä Espoon ja Vihdin rajalla.

Miten jokainen voi edistää luonnonsuojelua? 

Maanomistajat ovat avainasemassa luonnonsuojelun edistämisessä omilla maillaan: he voivat hakea esimerkiksi METSO- ja Helmi-ohjelmaan mukaan tai huomioida metsänhoidossa luontoarvoja. Tämä ei poissulje kuitenkaan sitä, etteikö kuka tahansa voisi pienellä kynnyksellä edistää luontoasioita arkielämän ohessa. Pelkästään se, että käy luontokohteilla, ja kertoo niistä muille, nostaa kohteet jalustalle ja lisää tietoutta. Sosiaaliseen mediaan voi myös postata hienoista paikoista kuvia.  

Pörriäisbokseja ja linnunpönttöjä kannattaa ahkerasti asennella omille pihoilleen. Vieraslajityötä voi jokainen lähteä myös edistämään esimerkiksi Crowdsorsa -sovelluksen avulla. Tietyillä alueilla tehtävästä vieraslajitorjunnasta maksetaan jopa palkkio rahana sovelluksen kautta. 

Kiinnostuneimmat voivat hakea mukaan paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten toimintaan. Esimerkiksi monet yhdistykset ja Metsähallitus järjestävät erilaisia luonnonsuojelutalkoita vuosittain. Tapoja on monia! 

Jaa: