Uutiskirje 13.10.2025

Kipsi on hyvä kaveri avomaankurkulle

Salon Perniössä esiteltiin kesällä avomaankurkkupeltoa, jota on käsitelty kipsillä.

Kipsiä on kokeiltu jo monille viljelykasveille hyvin tuloksia. Salon Perniössä kipsiä levitettiin tänä vuonna avomaankurkulle ja kokemukset ovat rohkaisevia.

Kipsi pitää ravinteet pellossa ja sen ansiosta valumat vesistöihin pienenevät merkittävästi. Siksi kipsiä on levitetty Suomen rannikkoalueen pelloille. Kipsi-hankkeen aikana on myös tutkittu kipsin vaikutuksia eri peltolaaduille ja eri viljelykasveille.

Kipsiä on levitetty hyvin tuloksin pelloille, joissa kasvaa viljaa, öljykasveja, hernettä, härkäpapua, juurikasta ja öljyhamppua. Tänä vuonna kokeiltiin, miten kipsi toimii avomaankurkun kanssa. 

– Kaikkein tärkeintä on se, että tulisi yksi kasvi lisää tähän perheeseen, että viljelijät uskaltaisivat laittaa avomaankurkkua keväällä kipsikäsiteltyyn peltoon, painottaa kipsiasiantuntija Sirke Mahkonen MTK Varsinais-Suomesta.

MTK Varsinais-Suomen kipsiasiantuntija Sirke Mahkonen pitää vesiensuojelun kannalta tärkeänä, että löytyy mahdollisimman paljon viljelykasveja, jotka menestyvät kipsillä käsitellyissä pelloissa.

Plussaa kipsille

Kipsiä levitettiin pääsiäisviikolla 2025 kahden hehtaarin alalle perniöläisen Skotlannin Maatalous Oy:n pellolle. Kipsikäsittelyn jälkeen pellolle istutettiin avomaankurkkua. Viereisessä verrokkilohkossa kasvoi avomaankurkkua ilman kipsikäsittelyä. Maanäytteet otettiin molemmista lohkoista ennen levitystä ja kasvustonäytteitä kerättiin kesän aikana.

Maanviljelijä Juho Vainio Skotlannin Maatalous Oy:stä Perniöstä on tyytyväinen kipsin vaikutukseen avomaankurkun kasvatuksessa.

Kasvukauden jälkeen Skotlannin maatilalla tehtiin tuoreeltaan johtopäätöksiä kipsin ja avomaankurkun liitosta.

Maanviljelijä Juho Vainion arvion mukaan kipsin positiivinen vaikutus oli selvästi nähtävissä kurkkupellolla. Kipsillä käsitellyllä alalla avomaankurkun kasvuston väri oli kasvukauden aikana parempi, kun sitä verrattiin verrokkilohkon kurkkukasvustoon.

Avomaankurkku vaatii kesällä paljon kastelua ja kipsikäsitellyllä alalla vedenläpäisy oli Vainion havaintojen mukaan hyvä. Vainion mukaan avomaankurkku pystyi myös paremmin käyttämään mm. kalsiumia ja fosforia, kun pellossa on kipsiä.

Skotlannin maatilalla kipsi on entuudestaan tuttu aine. Ensimmäiset levitykset tehtiin tilan viljapelloille viisi vuotta sitten. Kipsikäsittelyä pidetään tärkeänä, sillä maatila on Saaristomeren valuma-alueella. Avomaankurkkua tilalla kasvatetaan vuosittain yli 10 hehtaarin alalla.

Tietoa maan uumenista

Skotlannin maatilan pelloille asennettiin kesän aikana Soil Scout Oy:n kehittämiä antureita. Näiden avulla mm. kipsin vaikutuksista peltoon ja vaikutusten kestosta saadaan lisää tietoa.

Skotlannin Maatalous Oy:n pelloilla Perniössä kasvatetaan avomaankurkkua vuosittain yli kymmenen hehtaarin alalla.

Langattomat maaperäanturit keräävät 20 vuoden ajan tietoa lämpötilasta, kosteudesta, happipitoisuudesta ja sähkönjohtavuuden kautta suolapitoisuudesta. Anturit asennettiin pinnan tuntumaan sekä 40 ja 25 sentin syvyyteen. Anturit on asennettu niin, että peltoa voidaan käyttää viljelyssä aivan normaalisti.

Soil Scoutin koodarin, loimaalaisen Heikki Huhtasen mielestä varsinkin kastelun optimoinnissa antureista saadaan tärkeää tietoa. Anturit kertovat myös roudan syvyyden ja roudan sulamisen, jolloin voidaan lähteä kevättöihin juuri oikeaan aikaan.

Kipsi on tehokas jarru ravinnevalumille

KIPSI-hanke on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima hanke, jota on rahoitettu Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta sekä EU:n elpymisvälineestä (RRF). Hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020–2025 aikana.

Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään Saaristomereen, Pohjanlahteen ja Suomenlahteen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta. Kipsikäsittelyllä on tutkimusten mukaan saatu vähennettyä fosfori- ja kiintoainesvalumaa vesistöön 30-50 prosenttia.

Takaisin uutiskirjeeseen