Helmi-ohjelman turvin voi kunnostaa monenlaisia elinympäristöjä
Helmi-elinympäristöohjelman työt etenevät Kaakkois-Suomessa. Luonnonsuojeluasiantuntija Susanna Lahdensalo kertoo meneillään olevista kunnostuskohteista.
Luumäellä suunnitellaan suon ennallistamista yksityisellä suojelualueella ja sen viereisillä kuvioilla. Ojan täytön suunnittelu käsittää selvityksen, ettei naapuritiloille tule vettymishaittoja
Tällä kohteella kaivuri pystyy täyttämään ojat ilman puustoraivauksia.
Selänpäässä tarkastetaan paahdelajiston (kangasvuokkojen ja kissankäpälien ja kangasajuruohon) hoitotulosta ja suunnitellaan uutta kohdetta valon lisäämiseksi alueelle. Viereiseen männikköön suunnitellaan harvennusta valon saamiseksi esiin.
Kangasvuokko loppukesän asussaan. Tiheää männikköä harvennetaan valon lisäämiseksi.
Kouvolassa ja Taipalsaarella suunnitellaan uusien niitty-/metsälaitumien kunnostamista. Eläintilojen vähentyminen on tuonut myös haastetta löytää laiduneläimiä hoitamaan niittykasvillisuutta. Helmi-kunnostuksissa perinnebiotooppeilla voidaan tehdä aitojen lisäksi puustoraivauksia.
Alueen soveltuvuutta Helmi-laitumeksi arvioidaan alueen niittykasvillisuuden perusteella. Kuvassa metsäapila.
Lappeenrannassa testataan tien varrella niittylajistoa tukahduttavan lupiinin täsmäpoistoa 16 kilometrin alueella. Lupiini on monivuotinen typensitojakasvi, joka rehevöittää maaperää. Lupiini kasvaa jopa 1,5 metrin korkuiseksi, kuin alueen alkuperäiset piennarkasvit vain 30 senttimetriin. Lupiini haittaa myös näkyvyyttä liikenteessä.
Ympäristönhoidon opiskelija Esteriina Papinniemi poistaa lupiinia Lappeenrannassa.
Pyhtäällä kuusettuneessa tervaleppäkorvessa oli ojituksen myös alikasvoskuusi innostunut kasvamaan niin, että alla oli vain musta neulasmatto. Giljotiinikoneella poistettiin kohteelta kuusta, jotta saniaiset ja okarahkasammal leviäisivät takaisin alueelle. Kuusen poiston lisäksi tehtiin yksi pato.
Kuvassa metsuri Sebastian Tennberg kuusenrungosta tekemänsä patotolpan kanssa.
Jättipalsami ja lupiini leviävät tehokkaasti
Susanna Lahdensalo varoittelee jättipalsamin ja lupiinin leviämisestä. Yksivuotinen palsami voi tehdä jopa 5000 siementä. Kasvi tuottaa uusia kukintoja juhannuksesta pakkasiin asti. Siementen itävyys kestää noin kaksi vuotta. Erityisen innokkaasti siemenet itävät paljaassa möyhevässä maaperässä, joten ojanpieliä ja ajouria kannattaa tarkkailla
− Valitettavasti jättipalsamia tunnistetaan vielä aika huonosti. Metsänomistajien ja metsätaloustoimijoiden kannattaisi tarkkailla tieojia ja erityisesti puutavaran varastointi- ja haketuspaikkoja ja estää pienellä vaivalla palsamin ja lupiinin leviäminen aukoille.
Jättipalsami uhkaa suojelualuetta ja taloustaimikkoa. Kuvassa jättipalsami on asettunut istutetun koivun taimen viereen Lappeenrannassa.
Jättipalsamia kutsutaan myös kansankielellä paukkupalsamiksi, koska siemenet lentävät poksahtaen useiden metrien, jopa seitsemän metrin päähän.
Lue lisää Helmi-ohjelmasta ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön verkkosivuilta:
