Kesä 2025 tullaan muistamaan heinäkuun poikkeuksellisen hellejakson lisäksi Saimaan vesistöalueen kuivuudesta ja Elimäenjärven keskikesän tulvista. Jatkossa sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, ja kesän kokemukset kannattaakin hyödyntää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Jo huhtikuussa alkoi näyttää selvältä, että Saimaa ei tänä vuonna tule täyttymään normaalisti lumen sulamisvesillä. Sulamisvesien määrä jäi selvästi keskimääräistä pienemmäksi ja sademäärätkin olivat tavanomaista pienemmät. Saimaan vedenkorkeuden laskua alettiin hillitä vähentämällä merkittävästi juoksutuksia huhtikuusta alkaen. Vuosien välinen vaihtelu on suurta, sillä edellisenä keväänä olimme torjumassa ”vuosisadan tulvaa” Vuoksen lisäjuoksutuksilla.
Saimaan alhainen vedenkorkeus on koettu haitalliseksi ja harmilliseksi erityisesti virkistyskäytön kannalta. Poikkeuksellisen alhaalla vedenkorkeus ei kuitenkaan vielä tänä kesänä ollut. Tämä on jo neljäs kerta 2000-luvulla, kun juoksutusta on vähennetty alhaisen veden vuoksi. Esimerkiksi vuonna 2006 vedenkorkeus oli lähes 40 senttimetriä tämänhetkistä alempana. Vuonna 1942 vedenkorkeus oli noin 1,2 metriä nykyistä alempana.
ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus ovat selvittäneet, millaisia riskejä kuivuuteen Saimaan alueella liittyy. Jatkossa ilmastonmuutos todennäköisesti pahentaa kaikkein kuivimpia vesitilanteita.
Sateinen alkukesä aiheutti tulvia ja ravinnekuormitusta
Kesä- ja heinäkuussa Kaakkois-Suomeen osui poikkeuksellisen runsaasti sateita. Kesäkuun sademäärä oli noin kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Heinäkuun alussa neljän päivän aikana usealle vesistöalueelle satoi koko kuukauden keskimääräinen sademäärä. Runsaat sateet saivat vesistöt tulvimaan laajalti Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella.
Alkukesän runsaat sateet ja tulvat aiheuttivat voimakkaan ravinnekuormituksen Kaakkois-Suomen vesiin. Kesällä vesistöissämme havaittiinkin tavallista enemmän sinilevää. Runsaat sateet, sadevesien huuhtelemat ja vesistöihin kuljettamat ravinteet ja sateiden jälkeen tullut pitkä lämmin jakso olivat huono yhdistelmä.
Teutjoella koettiin kesätulva
Kesätulva Teutjoella sai aikaan erikoisen tapahtumien ketjun peltomaaksi kuivatulla Elimäenjärvellä. Rankkasateet nostivat Teutjoen vedenkorkeutta nopeasti noin 2,2 metriä, mikä johti joen ja Elimäenjärven välissä olevan rakennetun penkereen pettämiseen. Vesisateiden ja penkereen sortuman vuoksi vesi nousi peltoalueelle noin 200 hehtaarille. Tältä alueelta sato menetettiin kokonaan. Alueen täytyttyä tulvavedellä alkoi erittäin lämmin jakso. Lämpenevä vesi tappoi kasvuston, kulutti vedestä hapen ja käynnisti mätänemisprosessin. Vaihtoehtoja tilanteessa oli hyvin vähän. Pengeryhtiö joutui pumppaamaan vähähappista ja ravinnepitoista vettä Teutjokeen useiden viikkojen ajan. Hajuhaitta sekä Elimäenjärvellä että Teutjoen varrella oli voimakas, ja tapahtuma johti kala- ja rapukuolemiin.
ELY-keskuksessa pohdittiin myös pumppauksen keskeyttämistä. Kasvien mätäneminen olisi kuitenkin jatkunut, jolloin mahdolliset uudet sateet olisivat voineet pahentaa tilannetta. ELY-keskus selvittää yhdessä pengerrysyhtiön ja Kouvolan kaupungin kanssa, kuinka vastaava tapahtuma voitaisiin tulevaisuudessa estää.
Elimäenjärven tapahtumat olivat tulvavahinko, josta aiheutui viljelijöille merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Lisäksi Teutjoen alaosalla joen virkistyskäyttö oli heinäkuussa käytännössä mahdotonta. Vesinäytteet osoittavat, että Elimäenjärveltä tullut vesistökuormitus oli erittäin suurta.
Vesitehtävät jakaantuvat ensi vuonna kahdelle uudelle valtion virastolle
Täällä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa, kuten muissakin Suomen ELY-keskuksissa syksy jatkuu valtionhallinnon muutokseen valmistautumisen parissa. Vuoden 2026 alussa uudet elinvoimakeskukset ja valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto aloittavat toimintansa. Ensi vuonna ELY-keskuksen nyt hoitamat vesitehtävät jakaantuvat Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselle, Itä-Suomen elinvoimakeskukselle ja Lupa- ja valvontavirastolle.
