Mikä selittää työmatkavalintoja ja miten nämä valinnat heijastuvat työkykyyn, työhyvinvointiin ja työmatkatapaturmiin kuntatyöntekijöillä?

Työterveyslaitoksen Terveelliset, turvalliset ja ilmastoystävälliset
työmatkat -tutkimusraportti (julkari.fi) tarkastelee kuntatyöntekijöiden työmatkavalintoja ja niiden yhteyksiä työkykyyn, työhyvinvointiin ja työmatkatapaturmiin vuosina 2020–2022. Aineistona on käytetty noin 40 000 työntekijän kysely- ja rekisteritietoja neljästä suuresta suomalaisesta kaupungista. Tutkimuksessa on selvitetty, mitkä yksilöön, työhön ja asuinympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat työmatkatavan valintaan, ja miten aktiivinen työmatkaliikunta (kävely, pyöräily) vaikuttaa terveyteen, työkykyyn ja tapaturmariskiin.

Keskeisimmät nostot tuloksista:

1. Työmatkan pituus on merkittävin kulkutavan valintaa selittävä tekijä
   Lyhyet työmatkat (alle 5 km) ennustavat aktiivisten kulkutapojen (kävely, pyöräily) valintaa, kun taas pidemmät matkat lisäävät autoilun todennäköisyyttä.
2. Aktiivinen työmatkaliikunta parantaa koettua terveyttä ja työkykyä
   Muutos aktiivisempaan työmatkaan oli yhteydessä parantuneeseen koettuun terveyteen ja työkykyyn, erityisesti pyöräilyn osalta. Hyödyt vaativat kuitenkin selkeän muutoksen työmatkarutiineissa.
3. Pyöräily vähentää sairauspoissaoloja, mutta lisää tapaturmariskiä
   Erittäin aktiivisilla työmatkapyöräilijöillä oli vähemmän sairauspoissaolopäiviä ja pitkiä poissaolojaksoja, mutta heillä oli myös suurempi riski työmatkatapaturmiin, erityisesti talvella.
4. Kävely ei ollut yhteydessä vähäisempiin sairauspoissaoloihin
   Vaikka kävely on terveellistä, sen vaikutus sairauspoissaoloihin jäi vähäiseksi, mahdollisesti lyhyiden matkojen ja kevyemmän kuormituksen vuoksi.
5. Työpaikan psykologinen turvallisuus ja terveelliset elintavat tukevat aktiivista kulkutapaa
   Terveelliset elämäntavat (esim. tupakoimattomuus, liikunnallisuus) ja työpaikan psykologinen turvallisuus olivat yhteydessä aktiivisten työmatkatapojen valintaan.