Vuoden 2024 Työolobarometri (tem.fi) tarjoaa kattavan kuvan suomalaisten palkansaajien kokemuksista työelämässä ja työelämän laadusta. Tutkimusta on tehty vuosittain vuodesta 1992 lähtien. 

Etätyö, digitaaliset työvälineet ja osaamisvaatimukset ovat lisääntyneet viime vuosina, ja ne ovat keskeisiä muutostrendejä. Samalla työmarkkinoiden epävarmuus on kasvanut. Työkykyyn vaikuttavat tekijät ovat moninaisia mm. työn sisältö, työjärjestelyt ja työyhteisön toimivuus. 

Työolobarometrissa on seurattu jo yli 20 vuoden ajan, miten työpaikoilla edistetään työntekijöiden kuntoa, terveyttä, elintapoja sekä työympäristön turvallisuutta. Vuonna 2024 palkansaajista 56 prosenttia koki, että työpaikalla vaikutetaan aktiivisesti näihin asioihin,15 prosenttia arvioi vaikuttamisen olevan hyvin aktiivista ja 41 prosenttia melko aktiivista. Pitkän aikavälin trendit osoittavat, että kehitys on ollut myönteistä.

Työuupumuksen riski koskettaa merkittävää osaa työntekijöistä

Suomalaisten palkansaajien työolot ovat kokonaisuutena hyvät, mutta työelämässä on myös haasteita. Fyysinen ja henkinen kuormitus on yleistä, ja työuupumuksen riski koskettaa merkittävää osaa työntekijöistä. Työpäivät ovat usein kiireisiä ja keskeytyksiä täynnä. Noin 25 % palkansaajista työskentelee päivittäin tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopeasti. Monien työpäiviä leimaavat yllättävät tehtävät ja keskeytykset, jotka lisäävät kuormitusta. Tämä lisää stressiä ja heikentää jaksamista.

Vuonna 2024 palkansaajista 39 prosenttia koki työnsä rasittavan fyysisesti. Henkisesti raskaaksi työnsä koki 64 prosenttia palkansaajista. Korkea työuupumuksen riski on työolobarometrin mukaan 13 prosentilla palkansaajista. Paljon haitallista stressiä koki 17 prosenttia.

Työntekijöiden hyvinvointi huomioidaan aiempaa paremmin

Työntekijöiden hyvinvointi huomioidaan aiempaa paremmin. Työpaikkojen ilmapiiri on parantunut viimeisen 20 vuoden aikana: tiedonkulku, tasapuolinen kohtelu ja luottamus ovat vahvistuneet. Työpaikoilla on pitkällä aikavälillä edistytty myös työntekijöiden terveyden, kunnon, elintapojen ja työympäristön turvallisuuden tukemisessa.

Työnantajan tukemaan liikuntaan osallistuminen vaihtelee merkittävästi eri sektoreilla ja työntekijäryhmissä

Työntekijöiden terveyteen, kuntoon ja elintapoihin vaikuttaminen on yleisempää valtiolla, teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa kuin kunnissa ja hyvinvointialueilla. Valtion palkansaajista 71 %, teollisuuden työntekijöistä 66 % ja yksityisten palvelualojen työntekijöistä 54 % koki, että näihin asioihin vaikutetaan hyvin tai melko aktiivisesti. Sen sijaan kunnissa ja hyvinvointialueilla vastaava osuus on selvästi matalampi, vain 44 %. Vaikuttaminen on aktiivisinta suurilla työpaikoilla, joissa 70 % työntekijöistä arvioi, että terveyteen ja elintapoihin panostetaan hyvin tai melko aktiivisesti.