Suurin osa vastaajista oli käyttänyt ostolannoitteita vuosina 2020–2024. Lannoituksen lopettamisen yleisin syy oli taloudelliset syyt (kolme vastaajaa). Lisäksi puolet vastaajista (kaksi vastaajaa) ilmoittivat siirtyneensä luomuviljelyyn tällä aikavälillä. Tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttivat ostolannoitteiden käyttöön, olivat viljelykasvin tarve ja lannoitteiden hinta. Muista syistä esiin nousi orgaanisen lannoitteen käyttö ja saatavuus. Taloudellisten tekijöiden tärkeys nousi esille kyselyn tuloksista toistuvasti.
Tilastoanalyysin avulla selvitettiin, miten fosfori- ja typpilannoitteiden myynti maatiloille oli muuttunut hankkeen aikana suhteessa viljellyn alan koon muutoksiin. Analyysissa keskityttiin fosforin ja typen käyttöön, sillä ne ovat vesistökuormituksen ja rehevöitymisen kannalta merkittävimmät ravinteet. Tulokset osoittivat, että vaikka viljellyn alan koossa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia tarkasteluajanjaksona, lannoitteiden myynti tiloille on ollut laskussa ja että lannoitteen määrä hehtaaria kohti on vähentynyt. Tuloksia tarkastellessa tulee kuitenkin huomioida, että vuoden 2023 lukemat edustavat vain puolen vuoden myyntimääriä, sillä tuoreempaa aineistoa ei ollut vielä saatavilla tämän selvityksen tekohetkellä. Siksi vuoden 2023 luvut eivät ole suoraan verrattavissa aiempiin vuosiin, joista on käytössä koko vuoden tiedot. Kun uudempaa dataa on saatavilla, voidaan tarkastelua jatkaa ja saada parempi kokonaiskuva ravinteiden myyntimäärien kehityksestä vuodesta 2023 eteenpäin.
Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että ostolannoitteiden käyttömäärät ovat vähentyneet KIPSI-hankkeen aikana. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että kipsikäsittely olisi osaltaan voinut vähentää lannoitteiden käyttöä. On myös mahdollista, että kipsin osuus havaittuihin muutoksiin on ollut suurempi, tai pienempi, kuin kyselyn vastauksista voidaan päätellä. Tämä riippuu mm. vastaajien omasta tulkinnasta siitä, mitkä tekijät ovat olleet vastuussa havaituista muutoksista, ja muista tekijöistä, jotka ovat voineet vaikuttaa lannoituskäytäntöjen muutoksiin. Rajallisten resurssien vuoksi tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollista ottaa huomioon kaikkia tekijöitä, jotka ovat voineet vaikuttaa ostolannoitteiden käytön vähenemiseen. Työn tulokset toimivat suuntaa antavina ja luovat pohjaa jatkotutkimuksille. Tutkimus olisi mielenkiintoista toistaa esimerkiksi viiden vuoden välein, sillä kipsin vaikutus maaperässä kestää suunnilleen sen ajan.
Kipsin mahdollista vaikutusta lannoitustarpeen muutoksiin tulisi selvittää esimerkiksi pidempiaikaisella seurannalla ja tilakohtaisia muutoksia analysoimalla. Lisäksi jatkotutkimuksissa olisi hyvä ottaa huomioon muita mahdollisia tekijöitä, jotka ovat voineet vaikuttaa lannoituskäytäntöjen muutoksiin. Esimerkiksi kyselytutkimuksen vastauksissa esiin nousseet taloudelliset tekijät ja eri viljelykasvien ravinnetarpeet. Lisäksi viestintään panostaminen, esimerkiksi sen saavutettavuutta parantamalla on tärkeää hankkeen jatkoa ajatellen. |
