Kipsin levittäminen pellolle onnistuu myös keväällä. Tämän todistaa Maskussa viljelevä Sami Ruotsalainen. Lähikanalasta hankitun lannan levittämisen jälkeen ja ennen juurikkaan ja vehnän kylvöjä kipsikäsittely onnistui mainiosti.
– Olin vähän huolissaan, että menikö ohi mutta sain kipsiä levitettyä keväällä, viljelijä iloitsee.
Kipsiä levitettiin 38 hehtaarille, sängelle ja muokatulle pellolle. Ilman kipsiä jäi vain pieni nurmipelto tilakeskuksen kainalossa.
Tilan peltojen vierestä kulkee Maskunjoki, joka laskee vetensä Hirvijoen kautta Naantalin edustalle Saaristomereen. Ruotsalainen haluaa omalta osaltaan olla puhtaamman Saaristomeren työssä mukana.
– Olen myös purjehtija ja tiedän mitä se vihreä puuro tuolla saaristomerellä on, Ruotsalainen perustelee.
Ennen levitystä Ruotsalainen varmisti konsultin kanssa, että pellot soveltuvat kipsille ja että siitä on kasvun kannalta hyötyä. Hän suosittelee kipsiä myös muille viljelijöille.
– Kun se katsotaan maa-analyysin kautta että se on järkevää. Tämä ei maksa viljelijälle mitään. Hakemuksen tekokin on pieni vaiva, Ruotsalainen perustelee.
Historian havinaa
Pääkaupunkiseudulla asuvasta sähköautojen suunnittelijasta Sami Ruotsalaisesta tuli osa-aikainen viljelijä, kun hänen lapsettoman kummitätinsä omistama Juvan maatila Maskun Juvan kylässä siirtyi Ruotsalaisen perheen omistukseen. Kummitäti hoiti tilaa yksin vuosikymmeniä 60-luvulta asti.
Juvan tilan historia ulottuu ainakin 1400-luvulle. Sami Ruotsalaisen mukaan tila on ollut Kankaisten kartanon kanssa Louhisaaren alustila. Tilan päärakennuksen vierestä löytyy useita vanhojen rakennusten kiviperustuksia. Sekin kertoo tilan pitkästä historiasta. Ohikulkijalta ei voi jäädä näkemättä tila komea tiilinavetta.
Viljeleminen ei ole Ruotsalaiselle vierasta hommaa. Hänen isänsä viljelee maata Salon seudulla ja äiti on myös mailta kotoisin. Juvan tilan töissä ja viljelyn suunnittelussa hänellä on apuna paikallinen urakoitsija.
Ensin Sami Ruotsalainen harkitsi tilan siirtämistä luomuun mutta monimutkaiset luomusäännöt tuntuivat hankalilta osa-aikaiselle viljelijälle. Viljelykiertoon hän on kuitenkin sitoutunut.
– Viljelykierrolla pyritään optimoimaan sitä, etteivät kasvitaudit ja tuholaiset vaivaa ja maan kasvukuntoa ylläpidetään, Ruotsalainen tiivistää.
