Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen perustettavaan valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon. Samalla muodostetaan kymmenen uutta alueellista elinvoimakeskusta nykyisten 15 ELY-keskuksen pohjalta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa talouden kestävää kasvua yhdenmukaistamalla lupa- ja valvontakäytäntöjä sekä sujuvoittamalla prosesseja ja palvelua. Aluehallinnon uudistus perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmaan. Ympäristötehtävien näkökulmasta tärkeä tavoite uudistuksella on ollut luvituksen sujuvoittaminen. Jatkossa yksi viranomainen, Lupa- ja valvontavirasto, olisi vastuussa ympäristötoimialan asioiden, kuten ympäristö- ja vesitalouslupien sekä YVA-tehtävien käsittelystä ja lupien valvonnasta. Muutos on merkittävä verrattuna nykytilaan, jossa ympäristötehtävien toimivalta on jakautunut neljälle aluehallintovirastolle ja kolmelletoista ELY-keskukselle. Perustettavien kymmenen elinvoimakeskuksen toiminta pohjautuu puolestaan niiden monialaisuuteen, ja tavoitteena on vahvistaa valtion aluehallinnon kehittämis- ja rahoitustoimintaa sekä elinvoimakeskuksissa että alueellisessa kumppanuusyhteistyössä. Elinvoimakeskusten toimialueiden muodostamisessa suurin muutos on nykyisen Hämeen ELY-keskuksen alueen jakautuminen kahtia. Kanta-Häme yhdistyy Pirkanmaan kanssa Sisä-Suomen elinvoimakeskukseksi ja Päijät-Häme Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukseksi. Lisäksi eräillä alueilla kaksi tai kolme ELY-keskusta muodostaa uuden elinvoimakeskuksen useamman maakunnan alueelle. Uudistuksessa tavoitteena on, ettei henkilöstöä siirretä ja virastojen henkilöstö jatkaa työskentelyä nykyisillä alueilla. Tällä pyritään varmistamaan valtion alueellinen läsnäolo ja alueellisten erityispiirteiden tuntemus. Uudistuksen on nähty tehostavan resurssien käyttöä, yhdenmukaistavan ja sujuvoittavan lupakäytäntöjä sekä varmistavan asiakkaiden tasapuolisen kohtelun valtion aluehallinnolle kuuluvissa tehtävissä. Näin varmasti on lähtökohtaisesti helppoa ajatella. Toteutuakseen nämä tavoitteet ja näkemykset edellyttävät paljon muutakin kuin vain resurssien yhteen kokoamista uusiin virastoihin. Nykyisten, osin jo hyvin pitkäänkin vallalla olleiden, käytäntöjen, tulkintojen ja prosessien yhdenmukaistaminen ja uudistaminen vaatii vahvaa muutosjohtamista ja yhteistä tahtotilaa tulevien virastojen johdolta, mutta myös henkilöstöltä. Vanhasta luopuminen, uuden luominen ja uudella tavalla toimiminen on muutospolku, jonka muutoksen kohteena olevien on kuljettava. Muutosvaihe vie oman aikansa ja tuo mukanaan myös kustannuksia. Olennaisena muutoskohteena ovat digijärjestelmien lisäksi ennen kaikkea virkamiehinä toimivat ihmiset. Uudistusten toteutuminen ja tavoitteiden saavuttaminen onkin näin ollen pitkälti kiinni siitä, miten nopeasti me virkamiehet sopeudumme muutokseen ja muutamme käytöstämme tavoitteiden mukaiseksi. On siis tärkeää johtaa uudistuksia, mutta samalla myös muutosjohtaa ihmisiä. Ellei tässä työssä onnistuta, saattavat uudistuksen tavoitteet hyvinkin jäädä saavuttamatta. Tommi Muilu
Ylijohtaja, Hämeen ELY-keskus |
