Raportti tuo esiin toimenpiteitä logistiikan kehityksen tueksi
Raportissa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, kuten valtateiden 4 ja 12 kehittäminen, uusien logistiikka-alueiden suunnittelu ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran toteutus. Selvityksessä korostetaan Päijät-Hämeen merkitystä tavarakuljetusten välittäjämaakuntana, jossa keskeisimmät kuljetusvirrat kulkevat valtateiden 4 ja 12 kautta.
"Valtatie 4:n merkitys avasi silmämme. Se on valtava tavaravirtojen kuljetuskäytävä ja koko Suomen mittakaavassa keskeinen liikenneväylä," kertoo Niina Ahlfors, aluesuunnittelujohtaja Päijät-Hämeen liitosta.
Samalla valtatie 12:n parantaminen on noussut prioriteetiksi.
"Lahden ja Kouvolan välinen osuus on tärkeä, mutta siellä on edelleen turvallisuuspuutteita, jotka kaipaavat ratkaisua," Ahlfors jatkaa. Puolamäki huomauttaa myös, että Riihimäki-Kouvola-rata on myös merkittävä tavaraliikenteen väylä.
Pajarteen mukaan yksi yllättävä seikka selvitystä tehdessä oli kuntien sisäisten tavarakuljetusten suuri määrä.
”Selvityksessä painopiste oli valtion hallinnoimien teiden ja ratojen tarkastelussa, mutta paikallisten kuljetusvirtojen kannalta katuverkon rooli on keskeinen. Toinen seikka oli, että Päijät-Hämeessä teollisuus on jo nyt sijoittunut hyvin lähelle valta- ja kantatieverkkoa, jolloin logistinen saavutettavuus on hyvä”, Pajarre sanoo.
Intermodaaliset kuljetukset – joissa tavara kulkee usealla eri kuljetusmuodolla – ovat olennainen osa alueen logistiikkastrategiaa.
"Lahti on EU:n TEN-T-ydinverkon kaupunkisolmukohta, ja tavoitteena on toteuttaa rahtiterminaali, jossa kuljetusmuodot voivat yhdistyä," Puolamäki selittää.
EU:n TEN-T-verkko asettaa vaatimuksia alueen liikennejärjestelmälle.
"Esimerkiksi kaupunkisolmukohtien tulee laatia kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma vuoden 2027 loppuun mennessä, ja valtateiden parantamistarpeet on täytettävä vuoden 2030 loppuun mennessä," kertoo Puolamäki.
Pajarteen mukaan keskeistä on huomioida maakunnan rooli välittäjämaakuntana:
”Päijät-Hämeen pääteiden ja rataverkon toimivuus heijastuu myös Pohjois- ja Itä-Suomen kuljetusketjujen toimivuuteen”, hän sanoo.
Ympäristövaikutusten osalta Päijät-Häme on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 % vuoteen 2030 mennessä. Logistiikan päästöt vuonna 2023 olivat arviolta 163 tuhatta tonnia CO₂. Ympäristövaikutusten vähentäminen onkin keskeinen haaste logistiikan kehittämisessä.
"Raskaan liikenteen päästöt ovat merkittävä ongelma, mutta käyttövoimamurros tarjoaa mahdollisuuden vähentää hiilidioksidipäästöjä, vaikka liikennesuoritteet kasvaisivat," toteaa Jenni Nousiainen, liikenneasioiden suunnittelija Päijät-Hämeen liitosta.
Raportissa esitetään kolme skenaariota vuodelle 2040: nykyisten trendien mukainen, rohkea ja maltillinen skenaario. Näiden skenaarioiden pohjalta on laadittu toimenpiteitä, joilla voidaan edistää logistiikan kehitystä ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Logistiikkaselvitys osoittaa, että pääväylien kehittäminen, vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin toteuttaminen, multimodaaliterminaalit sekä raskaan liikenteen taukopaikkojen rakentaminen ovat avainasemassa.
"Tärkeintä on, että suunnitelmat ovat aina ajan tasalla, jotta rahoituksen hakeminen ja hankkeiden toteutus on mahdollista oikea-aikaisesti," Ahlfors korostaa.
Selvityksessä esitetyt skenaariot vuodelle 2040 vaihtelevat nykytilan jatkumisesta rohkeaan kehityskuvaan, jossa vihreä murros tuo uutta työtä ja investointeja.
”Rohkeassa skenaariossa Päijät-Häme tavoittelee aktiivisesti muun muassa talouskasvua ja hiilineutraaliutta. Selvityksessä esitetyillä toimenpiteillä pyritään mahdollistamaan tällaisten tavoitteiden toteutuminen. Keskeisin haaste on rahoitus: rohkeassa skenaariossa tulisi toteuttaa sekä perusskenaarion toimenpiteet että lisätoimenpiteitä”, Pajarre kertoo, mutta lisää, että nykyisten trendien mukainen skenaario vaikuttaa todennäköisimmältä.
"Rohkea skenaario vaatii merkittäviä talouskasvuun ja vihreään siirtymään kohdistuvia panostuksia," Puolamäki summaa.
Selvityksen aineisto tukee Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämistä ja maakuntakaavan laadintaa.
"Se antaa arvokasta tietoa kaikille sidosryhmille ja auttaa vastaamaan alueen elinkeinoelämän tarpeisiin," Nousiainen kiteyttää.
Lisätietoja
Teksti: Aino Hela
Kuva uutiskirjeen etusivulla: Destia, Markus Pajarre: Päijät-Hämeen ja Heinolan rajalla. Kuva sivun yläosassa: Destia, Antti Heininen: Vt 12 Lahden ja Iitin rajalla.
