Pieni pato ojassa, notkuva puusilta ojan yli. Vanerisen mittauslaitekaapin katolla kasvaa sammalta. 1950-luvulta lähtien täällä mitattiin veden valuntaa metsässä. Data siirtyi mobiiliyhteydellä valtakunnallisiin tietojärjestelmiin joka päivä – mutta ei enää. Mittauslaitteisto poistettiin, mittapato jäi tarpeettomaksi, ja nyt ampiaiset pesivät kaapissa. Suomessa on satoja käytöstä poistuneita patoja. Osa niistä on vanhoja mylly- ja sahapatoja, jotkut puolestaan tutkimus- ja mittaustarkoituksiin rakennettuja rakenteita, joille ei enää ole käyttöä. Lounais-Suomen elinvoimakeskus tekee töitä käytöstä poistettujen patojen poistamiseksi luonnosta. Sen lisäksi että aikansa palvelleet padot saattavat nyt rumentaa maisemaa, monella kohteella ne estävät kalojen kulun. Käytöstä poistuneet rakenteet eivät kuulu hyvin toimivaan vesistöön, etenkään jos ne haittaavat vesistön luonnollista toimintaa. Käytöstä poistettujen patojen purku tukee myös EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteita lisätä vapaasti virtaavien vesistöjen määrää ja parantaa vaelluskalojen ja muun vesieliöstön elinolosuhteita. Samaan aikaan, kun edistämme toisella rintamalla haastavampien suurien patojen poistamista, saamme helposti näkyviä tuloksia purkamalla pienempiä patoja. Tänä vuonna Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen eteläinen vesistöyksikkö on purkanut kolme käytöstä poistettua mittapatoa: kaksi Janakkalan pohjoisosan metsäalueelta ja yhden Oriveden Siukkolanpurolta, joka näkyy kuvassa ennen ja jälkeen mittapadon poistamisen. Nyt Sastamalan Suodenniemellä on starttaamassa hanke, jossa poistetaan Mouhijoen sivu-uomasta pieni pato. Kun se saadaan poistettua, kalat pääsevät kulkemaan säännöstelypadon ohi Mouhijärveen ja takaisin jokeen.
|