Kipsi tuodaan käsiteltävän pellon läheisyyteen vähän ennen levitystä.

Kipsi on Äijälälle tuttu aine ja tämäkin yli 60 hehtaarin kokoinen peltoaukea sai kipsikättelyn viisi vuotta sitten. Kipsin positiivisen vesistövaikutuksen kannalta levitys on hyvä toistaa viiden vuoden välein ja tänä syksynä oli uuden käsittelyn aika. Lähiseudun viljelijäväkeä tuli elinvoimakeskuksen kutsusta seuraamaan alkusyksyn operaatiota paikan päälle.

– Toista kierrosta tässä tehdään. Kipsikuorma tuli niin kuin on sovittu ja levitys on käynyt ripeästi eli se ei ole haitannut minun muuta viljelytoimintaa, varmistaa Äijälä.

Viisivuotinen Kipsi-hanke on päättynyt ja nyt sama työ jatkuu pienin muutoksin vuosi kerrallaan. Kipsin levitysalue ulottuu rannikkoalueella Kymenlaaksosta Satakuntaan.

Kipsin levittäminen Koskenkartanon peltoaukealla kesti muutamia tunteja, sillä käsiteltävää alaa oli yli 60 hehtaaria.

Kipsi tuo buustia kasvuun

Kipsi on viljelijälle helppo ja edullinen tapa pitää ravinteet paremmin pellossa. Samalla pelto saa kipsin myötä lisää rikkiä, mistä on hyötyä viljelyssä. Esimerkiksi öljykasvien viljelyssä rikki parantaa kukintaa ja siemenen öljypitoisuutta. Rikin on myös havaittu vähentävän talvituhoja syysöljykasveilla. Rikki tuo hyötyä myös perunalle ja viljoille.

– Jos vaikka vehnää viljelee, niin rikki nostaa valkuaisainepitoisuutta kasvissa, opastaa maanviljelijä Mika Äijälä.

– Savimaa hyötyy kipsistä eniten, jos on pellossa alhainen rikkiluku, jatkaa Saaristomeri-ohjelman neuvonantaja Olli-Pekka Ruponen.

Kipsi pienentää tehokkaasti ravinnevalumia vesistöön. Näin vakuuttavat Saaristomeri-ohjelman neuvonantaja, maanviljelijä Olli-Pekka Ruponen ja Pro Agria Länsi-Suomen kasviasiantuntija Arja Nykänen.

Kipsi jarruttaa ravinnevalumia

Koskenkartanon peltoaukea sijaitsee Paimionjoen läheisyydessä ja se oli yksi tärkeä syy, miksi kipsiä haluttiin tänne levittää. Kipsi kannattaa pitää mielessä, vaikka pelto olisi kauempanakin.

– Vedethän kulkevat kuitenkin kaikilta pelloilta johonkin isompaan vesistöön, muistuttaa kasviasiantuntija Arja Nykänen Pro Agria Länsi-Suomesta.

Kipsin ravinnevalumia hidastava ominaisuus perustuu siihen, että kipsi parantaa maan mururakennetta, jolloin maa sitoo ravinteita paremmin ja pintamaan eroosio jää pienemmäksi. Arvioiden mukaan kipsikäsittely puolittaa pellon ravinnevalumia.

Kipsinlevitysnäytös keräsi kipsistä kiinnostuneita ihmisiä Koskenkartanon pellolle.

Kipsi tilataan netin kautta

Kipsi on viljelijöille ilmaista ja verovapaata, eikä se vaikuta maataloustukiin. Kipsin levitys on myös ilmainen palvelu.

Kipsi tuodaan pellonlaitaan mahdollisimman lähellä sovittua levitysajankohtaa. Levitys sovitetaan tilan töiden ja toiveiden mukaan ja viime hetken muutoksiakin noudatetaan.

Kasviasiantuntija Arja Nykäsen mukaan levitystä voidaan lykätä tuonnemmaksi, jos vaikka edellisenä yönä on satanut rankasti vettä pellolle.

Syksyllä tehdyn levityksen jälkeen suositellaan maan muokkaamista viimeistään ennen syksyn kovia sateita. Kaltevat lohkot ja nurmilohkot on syytä muokata aina kipsikäsittelyn jälkeen.

Kipsinlevitykset tilataan netin kautta (www.elinvoimakeskus.fi/kipsinlevitys). Elinvoimakeskuksen sivuilta löytyy myös kattavasti tietoa kipsinlevityksestä.

– Siellähän on netissä hyvät ohjeet, mihin kipsiä kannattaa laittaa. Niitten mukaan kun suunnittelee, niin en usko, että siinä mitään pieleen menee, Mika Äijälä rohkaisee.

Maanviljelijä Mika Äijälän mukaan kipsinlevityksessä tuskin tulee ongelmia, jos tutustuu elinvoimakeskuksen kipsiohjeisiin ja tuntee omat peltonsa.
Palaa uutiskirjeeseen