RIWET-hanke ja vesienhoito Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen toiminta-alueella
RIWET on 4-vuotinen hanke (2024-2028), joka on saanut rahoituksen Interreg Europe-ohjelmasta. RIWET on lyhenne hankkeen englanninkielisestä nimestä: PUBLIC-PRIVATE GOVERNANCE OF RIVERS AND WETLANDS RESTORATION AND CONSERVATION AS BLUE-GREEN INFRASTRUCTURE (suomennos: julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö joki- ja kosteikkoalueiden ennallistamisessa ja suojelussa osana sinivihreää infrastruktuuria).
Hankkeessa keskitytään luontopohjaisten ratkaisuihin liittyvän tiedon jakamiseen ja hyvien käytänteiden vaihtamiseen. RIWET-hankkeessa on 12 kumppania (ja 4 liitännäistahoa) 11 alueelta eri puolilta Eurooppaa ja ne muodostavat yhdessä RIWET-konsortion. Hankkeen pääpartnerina toimii Alankomaiden Province of Drenthe ja Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus toimii Suomen partnerina.
RIWET-hanke keskittyy julkisen, yksityisen ja sosiaalisen (järjestöt, yhteisöt) sektorin kumppanuuksiin lisätäkseen paikallisten toimijoiden osallistumista vesistöjen ja kosteikkojen ennallistamisessa, hoidossa ja suojelussa. Tätä yhteistyötä pyritään kehittämään järjestämällä alueellisia sidosryhmätapaamisia. Lisäksi hankkeessa järjestetään työpajoja parhaiden käytänteiden vaihtamiselle ja vertaisoppimiselle. Näin luodaan edellytyksiä ennallistamis- ja suojelutoimenpiteille sekä vahvistetaan nykyisiä julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia.
Kansainvälisen hankkeen avulla voidaan saada uusia näkökulmia ja ideoita totuttuihin tapoihin ja yhteistyömalleihin vesienhoidon parissa tehtävään työhön. Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen osalta tämä tarkoittaa vesienhoitosuunnitelman tarkastelua. Meidän tavoitteenamme on tehdä parempaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta tietoisuus luontopohjaisista ratkaisuista leviäisi ja vesienhoidon toimenpiteitä tehtäisi enemmän. Samalla pyrimme myös levittämään valuma-aluelähtöistä tarkastelutapaa.
Luontopohjaisia ratkaisuja Italiasta
Italialaisen projektikumppanin järjestämässä työpajassa tutustuimme muun muassa entisen louhoksen (Cà Bianchin alue) luonnonarvoihin ja hydrologiseen potentiaaliin. 2000-luvun alussa Cesenan alueella Italiassa tehtiin tutkimus tulvansuojelualueiden tunnistamiseksi, jotka voisivat pienentää huippuvirtaamia ja tulviin liittyviä riskejä. Yksi tunnistetuista alueista, entinen Cà Bianchin louhos, nousi hankkeeksi, jota toteutettiin useassa vaiheessa, ja toteutukseen osallistui sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Ratkaiseva syy työn aloittamiseen Cà Bianchissa oli tarve vahvistaa Cesenan kaupungin tulvansuojelua. Cà Bianchi on keskeinen paikka Savio-joen veden virtauksen säätelyn näkökulmasta, sillä alue on lähellä kaupunkia ja sen maasto on tarkoitukseen sopiva.
Hankkeen suunnittelussa otettiin huomioon myös alueen luonnollinen potentiaali. Laajan analyysin jälkeen lopullisen hankkeen tuloksena syntyi kasvillisuudeltaan rikas kosteikkoalue, josta hyötyvät sekä maalla elävät eläimet että linnut. Samalla virkistystarpeisiin vastattiin rakentamalla kävely- ja pyöräilyreittejä. Alueen lopullinen suunnittelu on vahvistanut rannikkoympäristön ekologista ja luonnonmukaista laatua palauttamalla aiemmin häiriintyneen luonnon tasapainon, edistämällä luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja kehittämistä sekä parantamalla ympäristö- ja maisema-arvoja. Tulvatasanteen ympäristön maiseman vaihtelun lisäämiseksi on kaivettu matalia painanteita luoden suotuisia kosteikkoympäristöjä kaloille ja sammakkoeläimille ja luotu pieniä saaria, jotka toimivat pesimä- ja ruokailupaikkoina villieläimille. Lisäksi on luotu korkeuseroja sen varmistamiseksi, että tietyt alueet pysyvät kuivina myös tulvien aikana ja tarjoavat turvapaikkoja eläimille.
Tästä hyvästä käytännöstä opittiin, että tarvitaan lisää luontopohjaisia ratkaisuja vedenpidätyskyvyn parantamiseksi ja ne tulisi integroida kaikkeen suunnitteluun valuma-alueella. Lisäksi hanke on hyvä esimerkki tulvasuojelun ja elinympäristöjen kunnostamisen yhdistämisestä.
RIWET-hankkeen opit käyttöön Ähtävänjoella
Ähtävänjoen vesivisiotyössä (joka käynnistyi vuonna 2025) on soveltuvin osin sovellettu RIWET-hankkeesta saatuja kokemuksia ja parhaita käytänteitä. Vesivisiotyössä on pyritty saattamaan yhteen eri toimijoita alueelta, sekä vahvistamaan alueen eri sektoreiden yhteistyötä. Visiotyön tavoitteena on löytää yhteinen näkemys ja tahtotila vesistön kehittämisestä sekä suunnitella myös ne askeleet, joilla haluttuun tulevaisuuteen päästään. Monenlaisten tavoitteiden yhteensovittamisessa on tärkeää, että se tehdään yhteistyössä toisia kuunnellen. Vuoden 2025 lopussa Pohjanmaan vesi ja ympäristö r.y. hakivat valtionavustusta vesivisiotyöhön liittyvään hankkeeseen. Avustus myönnettiin ja hankkeessa on tarkoitus mm. edistää Ähtävänjoen vesivisiotyössä esiin nostettuja asioita ja laatia koordinointipaketti toteutussuunnitelmineen, talousarvioineen ja loppuraportteineen. Hankkeesta voi lukea enemmän täältä: https://pvy.fi/ahtavanjokivisiolla-valuma-alueen-tilan-parantamiseen/
Suomessa järjestetyssä työpajassa (kesäkuu 2025) jaoimme tietoa erilaisista hyvistä käytänteistä Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Italian ja Espanjan hankepartnerit kiinnostuivat erityisesti meidän alueen jokineuvottelukunta- ja jokirahastomallistamme. Interreg Europe-hankkeissa on mahdollista hakea lisärahoitusta jos hankkeessa opittua hyvää käytäntöä haluaa pilotoida omassa maassaan. Espanjan, Italian ja Suomen hankepartnerit hakivat yhdessä ns. pilot action-rahoitusta keväällä 2026 ja hakemus hyväksyttiin. Näin ollen, RIWET-hankepartnerit Espanjasta ja Italiasta tulevat vuoden 2027 aikana, Suomen ohjauksessa, pilotoimaan jokineuvottelukunta- ja jokirahastomallia omilla toiminta-alueillaan.
Ilmastonmuutos ja muut muutokset ympäristössämme haastavat vesien tilan parantamiseksi tehtävää työtä ja totuttuja toimintatapoja. Siksi vesienhoito vaatii jatkuvaa ja muovautuvaa yhteistyötä ja innovatiivisia menetelmiä nyt ja tulevaisuudessa.
