Itä- ja Kaakkois-Suomen vesienhoidon uutiskirje 3/2026

Veijo Hämäläinen säätämässä Kuusikummun kosteikon settipatoa.

Vuoden vesistökunnostaja-palkinto tuli Etelä-Savoon!

 

Veijo Hämäläinen sai Vuoden vesistökunnostaja-palkinnon. Sen voi saada henkilö, yhteisö tai hanke, joka on edistänyt esimerkillisesti vesistöjen kunnostusta ja vesiensuojelua. Palkinto myönnettiin neljännentoista kerran. Palkinnonsaajan valitsi Vesistökunnostusverkoston vuosittain vaihtuva raati, jossa olivat tänä vuonna edustettuina Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen elinvoimakeskus ja ympäristöministeriö. Veijo Hämäläistä luonnehditiin sitoutuneeksi ja märätietoiseksi. Hänellä on kyky luoda verkostoja asioiden eteenpäin viemiseksi ja näin saavuttaa konkreettisia tuloksia. Tutustutaan Veijoon lyhyen haastattelun muodossa.

 

Kerrotko hieman itsestäsi ja roolistasi Kyyveden osakaskunnassa?

Olen eläkkeellä oleva entinen yrittäjä. Olen asunut koko elämäni Kyyveden kupeessa Hiirolassa. Kyyvesi on ollut tärkeä virkistäytymisen lähden niin kalastuksessa kuin mökkeilyssä.

Olen toiminut Kyyveden osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtajana vuodesta 2020. Hoitokunnan puheenjohtajana olen ohjannut hoitokunnan toimintaa vesienhoidollisten hankkeiden käynnistämiseksi ja kantanut pitkälti vastuuta sekä hankkeiden käynnistämisessä että niiden toteutuksessa.

Miten päädyit mukaan vesistökunnostustyöhön?

Eläköidyttyäni aikaa jäi aktiiviseen osallistumiseen. Sopivasti osakaskuntien yhdistyminen sattui samaan saumaan. Aktiiviset mökkiläiset olivat yhteydessä ja pyysivät minua mukaan hoitokunnan toimintaan.

Mikä motivoi sinua tekemään tätä työtä?

Mottoni on ollut koko ajan, että toivottavasti lapsenlapseni 60 vuoden päästä voivat mökkeillä vedenlaadultaan paremman Kyyveden rannoilla.

Mitkä ovat Kyyveden keskeisimmät kunnostushaasteet?

Keskeisin haaste on runsaiden metsä- ja suo-ojitusten tuomat ravinteet ja humus. Näiden alueiden laajuus ympäri järveä on valtava.

Toinen keskeinen haaste on aliveden korkeus, jonka ratkaisemiseksi etsimme toimivaa mallia.

Mitä konkreettisia kunnostustoimia olette tehneet viime vuosina?

Hoitokalastusta on harjoitettu vuosittain. Vuonna 2022 teetettiin vedenlaadultaan heikoimman Suovun selän valuma-alueelle vesienhoidollinen yleissuunnitelma, jonka pohjalta kunnostushankkeet on käynnistetty vuonna 2025. Variskankaan laskeutusaltaat on laajennettu ja rumpuja uusittu sekä toteutettu eroosion torjuntaa. Hiskankaan kosteikon alapuoliseen puroon on toteutettu kahdentoista kynnyspohjapatojen sarja, joilla virtausta hillitään ja eroosiota torjutaan. Kuusikummun kosteikon kunnostus on menossa uudelleen kilpailutukseen. Tarsanlammen puron kynnyspato ja eroosiontorjuntasuunnitelma sekä Tervalahden pintavalutuskentän kunnostussuunnitelmat ovat valmistuneet. Näiden kohteiden urakkakilpailutus on käynnistymässä.

Onko jokin yksittäinen hanke tai onnistuminen jäänyt erityisesti mieleen?

Hoitokalastuksen yhteydessä Tyltynsalmessa uppotukit estivät nuottauksen. Toteutimme hankkeen, jossa tukit merkattiiin ja poistettiin kahtena kesänä yhdessä Pieksämäen urheilusukeltajien kanssa. Teimme Luusniemen kyläläisten kanssa todella onnistuneen talkoourakoinnin, jossa emme pystyneet käyttämään edes kaikkia talkootunteja hyödyksi. Saamamme avustus kattoi kaikki hankkeessa syntyneet kulut. Kolmena seuraavana syksynä nuottasimme alueelta yhteensä yli 60 000 kg vähempiarvoista kalaa.

 

Kyyveden valuma-alueella on tehty vesiensuojelutoimia myös entisellä turvetuotantoalueella Kovalansuolla, jonne Mikkelin kaupunki perusti kosteikon.

Millaisia muutoksia Kyyvedessä tai sen valuma-alueella on jo nähtävissä?

Kuten edellä mainitsin valuma-alueet ovat niin valtavat, että vallitseva sää ja sadanta vaikuttaa eniten veden laatuun. Toissa kevään ennätystulvat saivat valtavat ravinne- ja humusmäärät liikkeelle ja nyt olemme täysin päinvastaisessa tilanteessa. Viime kesän ja tämän kesän näkösyvyysmittauksissa on lähes 50 cm ero.

Miten paikalliset asukkaat ja osakkaat ovat suhtautuneet kunnostustyöhön?

Osalle ihmisiä asia on hyvinkin merkityksellinen, mutta moni suhtautuu edelleen hyvin välinpitämättömästi.

Millainen merkitys yhteistyöllä (esim. viranomaiset, yhdistykset, maanomistajat) on ollut?

Ilman viranomaisten ( ELY-keskus ja Mikkelin kaupunki) tukea ja yhteistyötä hankkeiden käynnistäminen olisi ollut mahdotonta. Muiden yhdistysten kautta on taasen ollut mahdollista tavoittaa ihmisiä, joita muutoin ei vesienhoidolliset hankkeet olisi kiinnostaneet.

Maanomistajien yhteistyö on kaikkein merkityksellisintä. Ilman heidän suostumustaan mitään hankkeita ei voitaisi käynnistää.

Mitä tärkeimpiä oppeja olet saanut vesistökunnostuksesta?

Yhteistyö viranomaisten kanssa on ollut aivan uusi maailma entiselle yrittäjälle. Malttia on koeteltu ja ehkä olen siltä osin oppinut, että rattaat voi pyöriä hitaamminkin, mutta tärkeintä että pyörivät.

Mitä neuvoja antaisit muille osakaskunnille tai kunnostajille?

Ensin täytyy saneerata osakaskunta tai muu organisaatio toimivaksi. Hankkeita kannattaa käynnistää aluksi pienillä kohteilla ja edetä suurempiin omien resurssien ja toimintamahdollisuuksien puitteissa. Rahoitusta hakiessa kannattaa olla yhteydessä viranomaisiin, jotta kaikki lähteet tulee tutkittua.

Mitä seuraavaksi on suunnitteilla Kyyveden kunnostuksessa?

Nyt toteutetaan vireillä olevat hankkeet osakaskunnan osalta. Uusia kohteita yksin Suovun valuma-alueella riittää vuosiksi.

Lietjoen ojitusyhtiön kaksitaso-uoma- ja kosteikkohankkeelle osakaskunta on antanut tukea valuma-alue talkkarin työpanoksella.

Mikä työssäsi on palkitsevinta?

Palkitsevinta työssäni on nyt, kun näkee kuinka hankkeita käynnistyy. Ja ihmiset aktivoituvat vesienhoidollisissa asioissa.

Millainen on oma suhteesi Kyyveteen vapaa-ajalla?

Minä mökkeilen ja kalastan Kyyvedellä.

Miltä toivoisit Kyyveden näyttävän 10 vuoden päästä?

Jos Kyyveden pintaveden laatu olisi koko järvellä hyvällä tasolla, se osoittaisi vesienhoidollisten hankkeiden merkityksen ja sen, että veden laatuun voidaan vaikuttaa.