Kuivuustilanne
Ennusteiden mukaan useiden järvien ja pohjavesien vedenkorkeudet laskevat kesä-heinäkuussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen matalille tasoille, elleivät loppukevään sateet ole selvästi tavanomaista runsaampia. Suurten järvien vedenkorkeudet jatkavat todennäköisesti laskua vielä loppukesän aikana.
Pohjaveden pinnat ovat laajasti tavanomaista matalammalla, yleisesti noin 20 cm, mutta paikoin jopa 115 cm keskiarvojen alapuolella. Alueellista vaihtelua on paljon. Erityisen haastava tilanne on Etelä- ja Pohjois-Savossa, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Talven aikana monissa pienissä pohjavesimuodostumissa havaittiin ajankohdalle mittaushistorian matalimpia pinnantasoja. Pienten pohjavesiesiintymien pinnat ovat tänä vuonna nousseet tavanomaista aikaisemmin ja ovat nyt lähellä tavanomaisia pinnantasoja. Niin sanottu keväthuippu saavutettiin kuitenkin normaalia aiemmin aikaisen kevään takia ja pintojen lasku myös alkaa normaalia aiemmin. Tämä voi johtaa alhaisiin pohjavedentasoihin jo alkukesästä.
Suuremmissa pohjavesimuodostumissa aikaisempien vuosien kuivuus näkyy tavanomaista matalampina pintoina ja pintojen odotetaan laskevan edelleen kesän aikana. Alhaiset pohjavedenpinnat voivat lisätä paikallisia vedenhankinnan häiriöitä.
Pienten pohjavesiesiintymien vedenkorkeudet reagoivat nopeammin sademäärissä tapahtuviin muutoksiin ja suuremmat taas pidemmällä viiveellä. Tosin kesällä satavasta vedestä vain pieni osa yleensä päätyy pohjaveteen, koska kasvit ja lämmin sää yleensä haihduttavat sen. Tästä syystä kuivuuden vaikutukset voivat siis pahentua merkittävästi keski- ja loppukesällä.
Osa pohjavesialueista on myös rantaimeytymisen kautta alttiita pintaveden vaikutuksille, joten pintaveden pinnan laskeminen aiheuttaa pohjavesipinnan alenemista ja saattaa tietyissä tapauksissa myös muuttaa olosuhteita siten, että pohjavesi alkaakin purkautua pintaveteen.
Pohjaveden pinnan lasku aiheuttaa usein myös vedenlaadun heikkenemistä, vaikka vedenotto ei estyisikään. Varsinkin rauta- ja mangaanipitoisuudet saattavat nousta huomattavastikin, kun pohjavesi kulkeutuu vedenottamolle entistä kauempaa ja usein olosuhteista, joista saatava vesi on normaalia hapettomampaa.
|
