Asiaa vesihuollosta -ajankohtaiskirje Toukokuu 2026 Vesihuoltoyksikkö Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

 

Asiaa vesihuollosta -ajankohtaiskirje: Kuivuus (toukokuu 2026)

Kevät 2026 on ollut poikkeuksellisen kuiva erityisesti Itä- ja Keski-Suomessa. Talvi oli vähäluminen ja kevät varhainen, mikä on heikentänyt sekä järvien että pohjavesien täyttymistä. Taustalla vaikuttaa myös jo toista vuotta Itä-Suomessa kehittynyt kuivuustilanne. Toukokuun ajankohtaiskirjeen teemana onkin kuivuus.

Kirjeessä kerromme kuivuustilanteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista vesihuoltoon, annamme vinkkejä siihen mistä löytyy ajantasaista tietoa kuivuus- ja vesitilanteesta sekä ohjeita vesihuoltolaitoksille toimenpiteistä akuutissa kuivuustilanteessa mutta myös varautumisesta kuivuustilanteisiin.

Kuivuudesta huolimatta toivotamme oikein hyvää kesää!

 
Kuva: Teppo Linjama

Kuivuustilanne

Ennusteiden mukaan useiden järvien ja pohjavesien vedenkorkeudet laskevat kesä-heinäkuussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen matalille tasoille, elleivät loppukevään sateet ole selvästi tavanomaista runsaampia. Suurten järvien vedenkorkeudet jatkavat todennäköisesti laskua vielä loppukesän aikana.

Pohjaveden pinnat ovat laajasti tavanomaista matalammalla, yleisesti noin 20 cm, mutta paikoin jopa 115 cm keskiarvojen alapuolella.  Alueellista vaihtelua on paljon. Erityisen haastava tilanne on Etelä- ja Pohjois-Savossa, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Talven aikana monissa pienissä pohjavesimuodostumissa havaittiin ajankohdalle mittaushistorian matalimpia pinnantasoja. Pienten pohjavesiesiintymien pinnat ovat tänä vuonna nousseet tavanomaista aikaisemmin ja ovat nyt lähellä tavanomaisia pinnantasoja. Niin sanottu keväthuippu saavutettiin kuitenkin normaalia aiemmin aikaisen kevään takia ja pintojen lasku myös alkaa normaalia aiemmin. Tämä voi johtaa alhaisiin pohjavedentasoihin jo alkukesästä.

Suuremmissa pohjavesimuodostumissa aikaisempien vuosien kuivuus näkyy tavanomaista matalampina pintoina ja pintojen odotetaan laskevan edelleen kesän aikana. Alhaiset pohjavedenpinnat voivat lisätä paikallisia vedenhankinnan häiriöitä.

Pienten pohjavesiesiintymien vedenkorkeudet reagoivat nopeammin sademäärissä tapahtuviin muutoksiin ja suuremmat taas pidemmällä viiveellä. Tosin kesällä satavasta vedestä vain pieni osa yleensä päätyy pohjaveteen, koska kasvit ja lämmin sää yleensä haihduttavat sen.  Tästä syystä kuivuuden vaikutukset voivat siis pahentua merkittävästi keski- ja loppukesällä.

Osa pohjavesialueista on myös rantaimeytymisen kautta alttiita pintaveden vaikutuksille, joten pintaveden pinnan laskeminen aiheuttaa pohjavesipinnan alenemista ja saattaa tietyissä tapauksissa myös muuttaa olosuhteita siten, että pohjavesi alkaakin purkautua pintaveteen.

Pohjaveden pinnan lasku aiheuttaa usein myös vedenlaadun heikkenemistä, vaikka vedenotto ei estyisikään. Varsinkin rauta- ja mangaanipitoisuudet saattavat nousta huomattavastikin, kun pohjavesi kulkeutuu vedenottamolle entistä kauempaa ja usein olosuhteista, joista saatava vesi on normaalia hapettomampaa.

Ajankohtaista tietoa kuivuus- ja vesitilanteesta

Vesi.fi-sivustolta löytyy päivittyvä kuivuustilannekatsaus: https://www.vesi.fi/kuivuustilanne/

Sivustolta löytyy myös useita muita resursseja, jonka avulla vesi- ja kuivuustilanteen kehittymistä ja ennusteita pystyy seuraamaan.

Tarkempaa tietoa ja muun muassa vesistöennusteet löytyvät Vesi.fi:n asiantuntijan työpöydältä, esimerkiksi:

Vaikutukset vesihuoltoon 

Alueilla, joilla pohjavedet laskevat ennätyksellisen alas, on odotettavissa yksityisten kaivojen kuivumisia. Viime vuoden syksyllä suuria vaikutuksia vesihuoltolaitosten vedensaantiin ei vielä tullut. Tänä vuonna riski vielä alhaisemmista pohjavesitasoista on merkittävä, jolloin vaikutuksia sekä yksityisiin kaivoihin että vesihuoltolaitosten vedenhankintaan alkaa esiintyä. Myös käyttöveden laatuhaitat voivat lisääntyä vedenpintojen laskiessa.

Vesihuoltoverkoston ulkopuolella kuilukaivon varassa olevat paljon vettä käyttävät kiinteistöt (kuten karjatilat) ovat kuivuuden jatkuessa ensimmäisenä vaarassa jäädä ilman vettä. Porakaivot kestävät yleensä paremmin kuivuutta. Paras keino korjata tilanne on liittyä yleiseen vesijohtoon, mutta tekohengityksenä voidaan käyttää veden kuljettamista säiliöön tai elintarvikemuovilla vuorattuun kaivoon. Tähän tarvitaan kuljetuskalustoa ja elintarvikekäyttöön tarkoitettuja kuljetussäiliöitä.

Vesihuoltolaitosten ennakoivat toimet (tiedotus, veden määrä- ja laaturajoitukset) voivat osoittautua tarpeellisiksi, mikäli kuivuus pitkittyy.

Akuutin tilanteen toimenpiteet

Tilannekuva ja seuranta

  • Vedenpinnan ja virtaaman seurannan tehostaminen (pohjaveden korkeus, pumppausmäärät)
  • Raakaveden laadun seurannan tehostaminen
  • Selvitys siitä, onko kyseessä hetkellinen kuivuus vai pidempi trendi 

Vedenkulutuksen hillintä 

  • Veden säästökehotus kuluttajille​ (esim. pihan kastelu, autonpesu, täyttöaltaat, teollinen käyttö) 
  • Selkeät ohjeet kuntalaisille siitä, mitä saa/ei saa tehdä ja kuinka kauan 
  • Verkostopaineen mahdollinen alentaminen 
  • Varautuminen vedenjakelukatkoksiin verkoston sulkusuunnitelmin 

Vedenoton optimointi ja varayhteyksien testaaminen 

  • Mahdollinen ottomäärien porrastaminen ja pumppausten ajoittaminen tasaisesti vuorokauden ympäri 
  • Pumpun säätäminen alemmas kaivossa, jos mahdollista 
  • Olemassa olevien varavedenottamoiden ja varavesiyhteyksien toiminnan testaus 

Väliaikainen varavedenhankinta  

  • Tilapäisen yhdysvesijohdon mahdollisuus naapurikuntaan  
  • Veden kuljetus säiliöautoilla erityisesti kriittisille kohteille 
  • Vedenjakelupisteiden valmistelu 

Avoin ja ennakoiva viestintä 

  • Kerrotaan eri viestintäkanavia hyödyntäen, miksi tilanne on vakava, mitä tehdään nyt ja mitkä ovat seuraavat vaiheet 
  • Päivitetään tilannetta säännöllisesti, aina kun on aiheellista 
  • Tilannetieto erityisesti kriittisille ja suurille vedenkäyttäjille (maatilat, teollisuus) 

Yhteistyö ja tiedonvälitys seuraavien viranomaisten kanssa 

  • Lupa- ja valvontavirasto 
  • Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesihuoltoyksikkö 
  • kunnan terveydensuojeluviranomainen 
  • pelastuslaitos 

Kestävä varautuminen kuivuuteen vedenhankinnassa

Kuivuus ei ole mikään nopeasti kehittyvä tapahtuma, vaan se on hitaasti kehittyvä ja hitaasti poistuva ympäristön tila. Vedenhankintaan liittyvät ratkaisut kuivuuteen varautumisessa eivät myöskään ole nopeasti tehtävissä, vaan kestävät ratkaisut vievät yleensä pitkään.

Kuivuuteen varautuminen tulee ottaa huomioon kaikessa vedenhankintaan liittyvässä suunnittelussa ja toteutuksessa varsinkin kuivuusherkillä alueilla. Kuivuus on esimerkiksi hyvä huomioida talousveden riskienhallintasuunnitelmassa ja varautumissuunnitelmassa. Kuivuus on yleensä laaja-alaista, joten normaalit häiriötilanneratkaisut eivät välttämättä ole toimivimpia ratkaisuja kuivuuden aikaisissa varavedenhankintajärjestelyissä.

Varautumistoimet (vesihuoltolaitokset, kunnat):

  • Uusien vesilähteiden tutkiminen ja käyttöönotto
    • Huom! Prosessin kokonaiskesto yleensä noin 5–10 vuotta
    • Myös vanhojen vedenottamoiden käyttömahdollisuuksien tarkastelu ja saneeraus
  • Vedenottoalueiden suojelutoimet ja kattava tarkkailu
  • Kuivuusriskien hallintasuunnitelman laatiminen
  • Vedenkäytön etusijajärjestyksen määrittäminen
  • Vedenjakeluyhteyksien rakentaminen ja toimitussopimusten laatiminen
  • Olemassa olevan verkoston huolto, testaus ja saneeraus ja varsinkin varayhteyksien toimintakunnon ylläpito
  • Ajantasaiset ja paikkansa pitävät verkostokartat ja -mallit
  • Vesihuoltolaitosten väliset säännölliset yhteistyöpalaverit ja harjoitukset kuivuustilanteiden varalle
  • Laskuttamattoman veden määrän vähentäminen
  • Hyvä ja hyvin resursoitu vesilaitostoiminta
  • Tiedottaminen
    • Kattavan tiedotussuunnitelman laatiminen
    • Tarve ja ennakointi: tilanne alkaa kehittyä yleensä jo kuukausia ennen varsinaista kriisitilannetta
    • Kriisitilanteita varten selvät vastuunjaot
      • Johto ja vastuu
      • Tiedotusvastuu
    • Oikea-aikainen, -laajuinen ja täsmällinen tiedottaminen
    • Toimivien tiedotuskanavien etsiminen
    • Harjoittelu

Ilmoita kuivuustilanteen vaikutuksista vesihuoltoon

Olemme lähettäneet kyselyn kuivuuden havaituista ja ennakoiduista vaikutuksista kaikille vesihuoltolaitoksille ja tukkulaitoksille, joilla on omaa vedenottoa.  Meillä elinvoimakeskuksen vesihuoltoyksikössä on lakisääteinen tehtävä ylläpitää vesihuollon tilannekuvaa ja kysely palvelee tilannekuvan muodostamista. Siksi on erittäin tärkeää, että saamme kyselyyn mahdollisimman laajasti vastauksia, vaikka kuivuuden vaikutuksia ei olisi vielä havaittu.

Jos olet saanut kyselyn, niin muistathan vastata siihen 29.5.2026 mennessä. Jos et ole saanut kyselyä, mutta edustat vesihuolto- tai tukkulaitosta, jolla on omaa vedenottoa, niin ole meihin yhteydessä ja saat kyselylinkin.

Poikkeamailmoitus kuivuustilanteesta

 

Haluamme myös muistuttaa vesihuoltolain 15 b § poikkeamailmoitusvelvoitteesta. Kuivuuden vaikutukset ja sen aiheuttamat ”läheltä piti” tilanteet kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Toivomme, että ilmoituksia tehdään matalalla kynnyksellä. Ilmoitettava tapahtuma voi olla esimerkiksi havaitut poikkeavan matalat vedenpinnankorkeudet, jotka oletettavasti saattavat aiheuttaa vaikeuksia vedenhankintaan.

Ohje ja lomake poikkeamailmoituksen tekemiseen

Ajankohtaista vesihuollosta

Varmistathan, että laitoksen vesihuoltotiedot on tallennettu Veeti-tietojärjestelmään

Kaikkien vesihuoltolaitosten, tukkuvesihuoltolaitosten sekä toimijoiden, joille on määritetty toiminta-alue, olisi jo tullut tallentaa laitoksensa vesihuoltotiedot Veeti-järjestelmään.

Onko tietojen toimittamisessa hankaluuksia?

Apua ja ohjeita on helposti saatavilla. Vesi.fi-palvelusta löydät kattavat ohjeet järjestelmään kirjautumiseen, sen käyttöön sekä tietojen tarkistamiseen ja tallentamiseen – käy tutustumassa!

 Kirjallisten ohjeiden lisäksi on tehty lyhyet opasvideot seuraavista aiheista:

Automaattimuistutukset käyttöön kesällä

Veeti-järjestelmään on kehitetty uusi automaattinen muistutustoiminto, jonka avulla varmistetaan, että kaikki tarvittavat tiedot tulevat toimitetuiksi. Järjestelmää testataan jo toukokuussa muutamissa maakunnissa.

Muistutusviestissä kerrotaan puuttuvat kohdat ja ohjeistetaan tietojen täyttöä. Viestit lakkaavat, kun kaikki pyydetyt tiedot on tallennettu Veetiin. Mikäli laitoksen tiedot ovat jo ajan tasalla, muistutuksia ei lähetetä.

 

Elinvoimakeskuksen vesihuoltoyksikön yhteyshenkilöt ovat muuttuneet monilla alueilla

Vesihuoltoyksikkö toimii valtakunnallisesti ja useilla paikkakunnilla. Yksikön tehtäviin kuuluu vesihuoltolaissa, kyberturvallisuuslaissa (NIS2) sekä yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja häiriönsietokyvyn parantamista koskevassa laissa (CER) säädettyjä valvonta- ja edistämistehtäviä. Paikallinen asiantuntemus on varmistettu sijoittamalla henkilöstöä eri alueiden toimipaikkoihin.

Valtion aluehallintouudistuksen myötä vesihuoltoyksikkö siirtyi 1.1.2026 Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukseen. Aiemmin asiantuntijoiden vastuut oli jaettu 13 ELY-keskuksen Y-vastuualuejaon mukaisesti, mutta tämä aluejako päättyi vuoden vaihteessa. Samanaikaisesti vesihuoltolain uudistus toi uusia tehtäviä sekä vesihuollon toimijoille, kunnille ja vesihuoltolaitoksille että valvontaviranomaisille.

Vuoden 2026 alussa elinvoimakeskuksissa käynnistyivät yhteistoimintaneuvottelut, jotka edellyttävät henkilöstövähennyksiä vuoden loppuun mennessä. Vesihuoltoyksikön henkilöstömäärä on jo alkuvuoden aikana pienentynyt, koska korvausrekrytointeja ei ole voitu tehdä. Muutoksia on edelleen odotettavissa.

Tehtäviä on samalla yhdenmukaistettu valtakunnallisesti, mutta henkilöstön vähentyessä niitä on jouduttu myös karsimaan. Lakisääteiset tehtävät ovat etusijalla, minkä vuoksi osaa aiemmista tehtävistä ei enää hoideta. Vesihuoltoyksikkö ei esimerkiksi osallistu jatkossa kaavoitusasioiden käsittelyyn (lukuun ottamatta maakuntakaavatasoa), pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien valmisteluun tai seurantaan eikä vesienhoidon työryhmiin.

Muuttuneen tilanteen vuoksi myös asiantuntijoiden vastuualueita on järjestelty uudelleen, ja monilla alueilla yhteyshenkilöt ovat vaihtuneet. Uusi aluejako perustuu kymmeneen elinvoimakeskusalueeseen.

Vesihuoltoyksikkö

Vesihuoltopäällikkö Jyrki Lammila 
Johtava vesihuoltolakimies Aki Huttunen
Johtava vesihuollon talousasiantuntija Maria Åkerman
Johtava varautumisasiantuntija Ilkka Juva

Vesihuoltoyksikön aluejako perustuu kymmeneen elinvoimakeskusalueeseen

Eteläinen alueryhmä

Ryhmäpäällikkö Heidi Rauhamäki

POH ja EPO

  • Vesitalousasiantuntija
    Fanny Ahonen
  • Vesitalousasiantuntija
    Sirpa Lindroos
  • Johtava vesitalousasiantuntija
    Pepe Lindqvist

SIS

  • Vesitalousasiantuntija 
    Raisa Rihkavuori
  • Johtava vesitalousasiantuntija 
    Jussi Leino

LOU

  • Vesitalousasiantuntija 
    Annina Takala
  • Johtava vesitalousasiantuntija 
    Minna Nummelin

KAS

  • Vesitalousasiantuntija 
    Heli Kurko
  • Johtava vesitalousasiantuntija 
    Kalle Maaranen
UUD
  • Vesitalousasiantuntija
    Niina Kosunen
  • Vesitalousasiantuntija
    Outi Tervo
  • Johtava vesitalousasiantuntija
    Timo Virola

Pohjoinen alueryhmä   

 Ryhmäpäällikkö Kai Voutilainen

LAP

  • Vesitalousasiantuntija
    Eija Kalliainen
  • Vesitaloussuunnittelija
    Juha Maisonvaara
  • Johtava vesitalousasiantuntija
    Hanna Hentilä

PSU

  • Vesitalousasiantuntija
    Aleksi Kiiski
  • Vesitalousasiantuntija
    Anu Räsänen
  • Johtava vesitalousasiantuntija
    Hanna Hentilä

ITÄ

  • Vesitalousasiantuntija
    Markus Tirkkonen
  • Vesitalousasiantuntija
    Ville Väisänen
  • Johtava vesitalousasiantuntija
    Ville Matikka

KES

  • Vesitalousasiantuntija
    Piia Pesonen
  • Johtava vesitalousasiantuntija
    Piia Kepanen

Pyydämme olemaan ensisijaisesti yhteydessä oman alueen nimettyihin asiantuntijoihin. Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa [email protected].

Lausunto- ja kommentointipyynnöt pyydetään toimittamaan kirjaamon kautta osoitteeseen [email protected].

Kaikista muutoksista huolimatta tavoitteemme on toimia jatkossakin tiiviissä yhteistyössä vesihuoltolaitosten ja kuntien kanssa sekä tarjota tukea vesihuollon järjestämisessä. Haluamme olla helposti lähestyttävä ja luotettava kumppani, jonka puoleen voi kääntyä myös muutostilanteissa. Vesihuolto on yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, ja sen toimivuus perustuu hyvään yhteistyöhön eri toimijoiden välillä.

 

Ajankohtaista alueilta

Pohjois-Pohjanmaalla vesihuollossa katse vuoteen 2040 – aluetoimijat vaikuttaneet vaihtoehtoihin

Siikajoki-, Pyhäjoki- ja Kalajokilaaksojen yhteisen vesihuoltosuunnitelman laadinnassa on kevään aikana kuultu kuntia ja vesihuoltolaitoksia vesihuollon nykytilanteen muodostamiseksi sekä alueen vesihuollon tulevaisuuden ennusteiden ja tavoitteiden määrittämiseksi. Suunnittelualue käsittää yhteensä 17 kunnan ja yli 30 laitoksen sekä vajaan 114 000 asukkaan kokonaisuuden. Alueella kunnilla ja laitoksilla on pitkä perinne ylikunnallisesta vesihuoltoyhteistyöstä.

Lue lisää tiedotteesta.

Etelä-Savon vesihuoltopäivä järjestetään syksyllä Mikkelissä

Tule vaihtamaan kuulumisia ja verkostoitumaan muiden vesilaitostoimijoiden kanssa! Koko päivän tilaisuuteen kutsutaan kaikki Etelä-Savolaiset vesihuoltotoimijat, niin vesiosuuskunnat kuin kunnalliset laitoksetkin. Päivän ohjelma ja ilmoittautumisohjeet toimitetaan myöhemmin. Myös tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.
Tilaisuus on maksuton.

 

Opi lisää

Elinvoimakeskuksen päivitetyt ohjeet

Olemme tehneet uusia ohjeita ja päivittäneet vanhoja vuoden alussa uudistuneen vesihuoltolain velvoitteiden täyttämiseksi. Ohjeteksteissä olemme huomioineet sekä kuntia että vesihuoltolaitoksia koskevat uudet velvoitteet ja tarkennukset aiemmin voimassa olleisiin lainkohtiin.

Uudet ja päivitetyt ohjeet löytyvät kätevästi koottuna tältä sivulta: https://vesi.fi/aineistopankki/ohjeet-vesihuoltolaki/

Ohje riskiperusteisten raakavesimuuttujien valintaan

Vesilaitos vastaa raakavedestä tarkkailtavien muuttujien määrittämisestä vedentuotantoketjun riskienhallinnan perusteella. Lisäksi vesilaitoksen tehtävänä on huolehtia, että raakavesitarkkailun tulokset sekä niihin liittyvien vedenottopisteiden ja havaintopaikkojen sijainti- ja ominaisuustiedot toimitetaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Riskiperusteisten muuttujien valintaan on liittynyt hieman epäselvyyttä, minkä vuoksi teimme lyhyen vesilaitoksille suunnatun ohjeen asiasta. Ohjeessa kuvataan keskeiset vaiheet riskiperusteisten raakavesimuuttujien valinnassa.

Ohje: Riskiperusteisten raakavesimuuttujien valinta

Tulossa webinaarit toiminta-alueista ja varautumissuunnitelmista

Jatkamme syksyllä webinaareja, joissa käsitellään uudistuneen vesihuoltolain vaatimuksia teemakohtaisesti. Merkkaa ajankohdat jo kalenteriin.

  • Toiminta-alueet pe 18.9. klo 9–11
  • Varautumissuunnitelma ti 27.10. klo 9–11

Lähetämme tarkempaa tietoa webinaareista myöhemmin. Löydät kaikki tapahtumamme ja myös monien muiden järjestäjien tapahtumat Vesi.fi:n tapahtumakalenterista.  

 

Muuta mielenkiintoista

Avustusta haettavana kaupunkivesien haitta-aineiden hallintaan

Kaupunkivesien hallinnan ja haitallisten aineiden vähentämisen hankkeille on haettavissa valtakunnallisesti avustusta 1.4.–15.6.2026 välisenä aikana Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta. Avustushaun taustalla on yhdyskuntajätevesidirektiivi, joka vahvistaa taajamien ja jätevedenpuhdistamoiden velvoitteita riskiperusteiseen tarkasteluun.

Avustushaussa on kaksi hakukokonaisuutta: 1) Hulevesien ympäristö- ja terveysriskien arviointi, ja 2) jätevesien mikroepäpuhtauksien aiheuttamien vesistöriskien arviointi

Tarkempia tietoja, hakulomakkeen ja lomakkeen täyttöohjeen löydät avustushakusivustolta.

Lisätietoja voi myös kysyä hankekoordinaattori Riina Tuomiselta (puh. 0295 024 147, [email protected]), ympäristöasiantuntija Katri Senilältä (puh. 0295 024 162, [email protected]) ja rahoitusasiantuntija Esa Pekoselta (puh. 0295 024 159, [email protected]).

112 Suomi ‑sovellus täydentää viranomaisviestintää vesihuollon häiriötilanteissa

Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi ‑mobiilisovellus on vakiintunut viranomaisviestinnän kanava, joka toimii lakisääteisenä vaaratiedotteiden välityskanavana ja jota hyödynnetään myös viranomaistiedotteiden julkaisuun. Sovelluksen kautta alueelliset vaara- ja viranomaistiedotteet voidaan toimittaa suoraan käyttäjien puhelimiin.

Viranomaistiedotteita käytetään tilanteissa, joissa väestöä on tarpeen informoida tai ohjeistaa, mutta vaaratiedotteen kynnys ei ylity. Näin voi olla esimerkiksi talousveden häiriötilanteessa. Tiedotteen sisällöstä vastaa tiedottava viranomainen, ja sen julkaisemisesta 112 Suomi ‑sovelluksessa päättää Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus.

Maksuton 112 Suomi ‑sovellus on käytössä koko Suomessa ja hyödyntää käyttäjän sijaintitietoa, mikä mahdollistaa tiedotteiden tarkan alueellisen kohdentamisen. Tiedotteita voidaan myös jakaa eteenpäin esimerkiksi viestisovelluksilla, mikä parantaa tiedon leviämistä häiriötilanteissa. Vesihuoltolaitosten onkin hyödyllistä muistuttaa asiakkaitaan sovelluksen käytöstä.

Lisätietoa sovelluksesta: 112 Suomi - mobiilisovellus turvanasi

Käyttökokemus Uudeltamaalta

Uudellamaalla laaja talousvesiverkoston putkirikkotilanne osoitti, että 112 Suomi ‑viranomaistiedote tavoittaa tehokkaasti ja nopeasti suuren joukon ihmisiä myös laajoilla ja hajanaisilla alueilla. Sovellus tavoittaa sekä alueella asuvat että siellä tilapäisesti liikkuvat ja tiedotteet näkyvät käyttäjille selkeinä ilmoituksina, kun ilmoitukset on aktivoitu.

Kokonaisuutena 112 Suomi ‑sovellus osoittautui helppokäyttöiseksi, nopeaksi ja luotettavaksi viestintäkanavaksi, joka täydentää muita tiedotuskeinoja ja tukee viranomaisten oikea-aikaista viestintää.

Vaaratiedottamisen järjestelmää kehitetään

Suomessa kehitetään parhaillaan myös Cell Broadcast ‑teknologiaan perustuvaa vaaratiedotejärjestelmää, ja samalla 112 Suomi ‑sovelluksen kehittämistä jatketaan edelleen. Voit lukea lisää Valtioneuvoston kolumnista: Suomi kehittää vaaratiedottamisen järjestelmää

Tiivis tietoisku vesihuollon päättäjille

Vesilaitosyhdistys järjesti tunnin mittaisen tietoiskun vesihuollon päättäjille huhtikuussa. Tietoisku on katsottavissa Vesilaitosyhdistyksen YouTube-kanavalla: https://youtu.be/eB2z5ZTZRpI.

Tietoisku on suunnattu vesihuoltolaitosten toiminnasta päättävien hallitusten, johtokuntien ja lautakuntien jäsenille. Se soveltuu hyvin myös vesiosuuskuntien käyttöön.

Lue lisää Vesilaitosyhdistyksen sivuilta.

 

Seuraava ajankohtaiskirje ilmestyy syys-lokakuussa

Hyvää kesää!

Asiaa vesihuollosta -ajankohtaiskirje
Toukokuu 2026
Vesihuoltoyksikkö
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus