Hukkakauran torjunta – ennakointi, seuranta ja oikeat toimenpiteet ratkaisevat

Hukkakauran tehokas torjunta on keskeinen osa peltoviljelyn onnistumista. Kasvukauden edetessä hukkakauran kemiallinen torjunta on ajankohtaista niillä kasveilla, joilla torjunta voidaan tehdä valikoivilla kasvinsuojeluaineilla. Valmistekohtaisesti on tärkeää huomioida oikea käsittelyajankohta.

On muistettava, että kauraa ei tule viljellä hukkakauran saastuttamilla lohkoilla, sillä kaurakasvustosta hukkakauran erottaminen ja torjunta on haastavaa - kemiallisesti mahdotonta. Mikäli hukkakaura ehtii röyhylle, kemiallinen torjunta ei enää tehoa, ja ainoaksi vaihtoehdoksi jää kitkentä.

Lohkojen tarkkailu on välttämätöntä, vaikka torjuntaa olisi tehty kemiallisestikin. Kaikilta peltolohkoilta tulee etsiä mahdolliset hukkakauraesiintymät, ja yksittäisetkin kasvit on kitkettävä juurineen. Kitketyt kasvit kerätään ehjiin säkkeihin ja hävitetään polttamalla.

Kasvukauden aikana tarvitaan useita tarkkailu- ja kitkentäkierroksia, sillä hukkakauraa itää usein eri aikaan. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää pellon reuna-alueisiin, kulmiin, sähkölinjojen alustoihin sekä viljelyesteiden ympäristöihin. Myös aiemmin puhtaiksi todetut lohkot on syytä tarkastaa vuosittain. Varhainen havainto ja nopea torjunta vähentävät merkittävästi tulevien vuosien työtä ja kustannuksia.

Tukiehdot ja Suomen lainsäädäntö velvoittavat alueen haltijaa torjumaan hukkakauraa. Torjunnan laiminlyönti voi johtaa seuraamuksiin. Kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet sekä elivoimakeskus tekevät kasvukauden aikana maastokierroksia ja seuraavat hukkakauran esiintymistä, antavat torjuntaohjeita ja tarvittaessa määräyksiä torjuntaan.

Ennakointi auttaa hallinnassa

Haastavat sääjaksot voivat aiheuttaa epätasaista itämistä, jolloin osa kasveista jää torjumatta. Vaikka siementä varistaneita yksilöitä olisi vain muutama, voi seuraavana vuonna samassa kohdassa esiintyä jo selkeä pesäke. Hukkakaura on yksivuotinen kasvi, mutta maahan varisseiden siementen itämiskyky voi säilyä useita vuosia. Muokkausten seurauksena siemenet nousevat uudelleen pintaan, jolloin torjuntatarve jatkuu useamman kasvukauden ajan.

Torjuntakeinot, kun pelkkä kitkentä ei riitä

Voimakkaasti saastuneilla lohkoilla viljelykasvin valinta on ratkaisevaa. Kauraa ei tule missään tilanteessa kylvää, vaan on valittava kasvi, josta hukkakaura voidaan torjua valikoivasti kasvinsuojeluaineilla. Käytännössä varmimpia vaihtoehtoja ovat ohra ja vehnä. Näissä kasvustoissa hukkakaura erottuu paremmin, ja torjunta-aineiden käytön jälkeen tarkkailu ja kitkentä onnistuvat paremmin. Myös kohtuullisella lannoituksella ja kasvunsääteillä kannattaa varmistaa, ettei kasvusto lakoudu, jolloin jälkitarkkailu on lähes mahdotonta. Kasvinsuojeluaineen käyttösuositusmääristä ei tule tinkiä, eikä vaarantaa torjunnan onnistumista tankkiseoksilla.

Nurmi on vaihtoehto voimakkaasti saastuneelle lohkolle, kunhan se niitetään riittävän usein – aina ennen hukkakauran röyhylle tuloa. Näin estetään siementen muodostuminen ja vähennetään siemenpankkia maassa. On kuitenkin syytä varautua siihen, että nurmen päättämisen ja muokkauksen yhteydessä maasta voi nousta vielä useiden vuosien ajan uusia hukkakaurakasveja.

Neuvonta ja suunnitelmallisuus tukena

Viljelijät saavat neuvoja hukkakauran torjuntaan kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta, jotka voivat antaa myös kirjallisia torjuntaohjeita. Voimakkaissa saastunnoissa tilalle voidaan laatia monivuotinen torjuntasuunnitelma, jonka noudattaminen on velvoittavaa. Suunnitelmallinen työ on usein ainoa keino saada laajemmat saastunnat hallintaan.

Elivoimakeskus valvoo torjuntasuunnitelmien toteutumista ja tukee osaltaan hukkakauran leviämisen ehkäisyä alueella.

Panostamalla ennakointiin ja säännölliseen seurantaan sekä oikea-aikaiseen torjuntaan saadaan taistelussa hukkakauraa vastaakin voittoja!