Luonnon monimuotoisuuden alueellinen toimeenpanosuunnitelman eli tuttavallisemmin LUMO-ohjelman valmistelu ei lepää kesällä.
 

Luonnon monimuotoisuuden alueellisen toimeenpanosuunnitelman eli tuttavallisemmin LUMO-ohjelman valmistelu ei lepää kesällä. Uudenmaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat sijainnit alkavat muotoutua ja keväällä sidosryhmille järjestettyjen työpajojen kautta ehdotetut toimenpiteet tarkentua.

Ohjelmaluonnos tulee syksyllä kommentoitavaksi ja alustavan aikataulun mukaan ohjelman toimeenpano alkaisi vuoden 2027 aikana. 

Lohjalla sijaitseva Vaanilahlahti on Uudenmaan monimuotoisuuden kannalta arvokas kohde.

Teeman ympärillä tapahtuu parhaillaan paljon. Vantaan kaupunki viesti kesäkuun alussa perustaneensa Suomen ensimmäiset luonnon monimuo-toisuutta tukevat alueet (OECM), joka vastaa EU:n biodiversiteettistrategian pinta-ala sitoumukseen.

Luonnonarvomarkkinoiden ensimmäisiä hankkeita ja kauppapaikkoja alkaa syntymään eri puolille maata. EU:n ennallistamisasetukseen liittyvä ennallistamissuunnitelman luonnos tulee kenties piakkoin nähtäville. Kaikki nämä sivuavat myös LUMO-ohjelmaa ja Uudenmaan elinvoimakeskus pyrkii osaltaan edistämään näiden luontokatoa torjuvien toimien toteutumista.

Uudenmaan elinvoimakeskuksen lintuvesikoordinaattori Mikko Koho esittelee HELMI-ohjelman luonnonhoitokohdetta Vaanilanlahdella Lohjalla.
Nautoja laiduntamassa Vaanilanlahden rantalaitumella Lohjalla.

Myös Uudenmaan LUMO-yhteistyöryhmä kokoontui kesäkuun alussa Lohjalla. Ryhmän laajalla jäsenjoukolla käsitellään niin Metso-, Helmi- kuin LUMO-ohjelmankin asioita hieman vuorotellen. Tällä kertaa aamupäivä painottui viimeisimpään teemaan.

Iltapäivällä saimme omin silmin tutustua ajankohtaisiin hoitotuloksiin Paloniemellä ja Vaanilanlahdella. Alkukesän vihreys teki vaikutuksen samoin kuin seudun monipuolinen luonto.

Uudenmaan LUMO-yhteistyöryhmän jäsenet tutustuivat Lohjalla sijaitsevaan luontoarvoiltaan monimuotoiseen Paloniemen perinnebiotooppialueeseen.
Uudenmaan LUMO-yhteistyöryhmässä on valmisteltu LUMO-ohjelmaa hyvässä hengessä.

Verkostotyön, yhteistyön ja tiedonjaon merkitys on korostunut kaikissa yhteiskeskusteluissa työn laadinnan aikana. Suomen väkirikkaimmassa maakunnassa kukaan yksittäinen toimija ei tiedä tai tunnista kaikkia mahdollisia luonnon monimuotoisuuteen liittyviä näkökulmia.

Verkostomainen lähestymistapa, jossa suuri joukko sitoutuu yhteiseen päämäärään, tehden kuitenkin omannäköistään työtä, on luontokadon torjunnassakin tehokkain ja antoisin lähestymistapa ja tulee varmasti jatkossa olemaan keskiössä ohjelman toimeenpanossa. 

Työn vahvasti ulospäin näkyvä osuus ovat niin sanotut maakunnalliset vastuulajit, joiden tilasta meidän alueellamme on erityisen suuri vastuu. Kelluslehti esittelee nyt ensimmäisen ja hyvinkin ajankohtaisen lajin alla.

Lumoavaa juhannusta! 

Apollo (Parnassius apollo)

Isot punaiset täplät valkoisilla takasiivillä.  Apollo (tai isoapollo) on maamme suurimpia päiväperhosia ja sen voi parhaiten bongata lentämästä juhannuksesta elokuun alkuun. Aikaisemmin apollo oli laajalla levinnyt ja Saimaalla oli populaatio vielä 1980-luvulla. Nykyisin erittäin uhanalaista apolloa tavataan lähinnä lounaisessa saaristossa. Uudellamaalla Lohjalla on ainoa tunnettu sisämaan esiintymä. Kuivat kalliot, missä esiintyy isomaksaruohoa ovat apollon suosiossa, toukkien käyttäessä sitä ravinnokseen. Ahvenanmaalla paremman puutteessa kelpaa myös valkomaksaruoho. Aikuisille perhosille lähellä olisi mielellään suojaisia niittyjä, joiden ohdakkeet ja kaunokit kelpaavat erityisen hyvin vierailuun.  

Apollo rauhoitettiin yhdessä pikkuapollon kanssa ensimmäisenä perhoslajina vuonna 1976. Viisikymppisjuhlavuosi voisi olla juhlavampi. Avointen kallioalueiden ala pienentyy jatkuvasti umpeenkasvun myötä. Kasvukausi on ilmastonmuutoksen myötä entistä pidempi ja typpilaskeumat rehevöittävät alkujaan lajin vähäravinteisempia elinympäristöjä. Perinteinen laidunnus on romahtanut 1950-luvun huippuvuosista. Nykyisten apollopopulaatioiden säilyminen edellyttääkin ihmisen väliintuloa, kuten niittoa, raivauksia ja laidunnuksen palauttamista, jos mahdollista.  

Apolloperhonen. Kuva Reinhold Essing.
Lue lisää Uudenmaan LUMO-ohjelmasta

 
Jaa: