Kuka, mitä, häh?! - Vanajavesikeskus tutuksi 

Nimensä mukaisesti Vanajavesikeskus tekee hartiavoimin työtä Vanajaveden reitin vesistöalueella. Toimialueen ydinosa kattaa Kokemäenjoen vesistöalueen hämäläis-pirkanmaalaiset latva-alueet Hollolan länsinurkalta, Kärkölän ja Hausjärven kautta Riihimäen pohjoisnurkan kautta viistäen kohti Loppea ja Tammelan kaakkoisnurkkaa. Keskeisimpiä kuntia ovat Janakkala, Hämeenlinna, Hattula sekä Valkeakoski ja Akaa. Lempäälässä sijaitseva Vanajaveden säännöstelypato sekä kanava ovat samalla myös Vanajavesikeskuksen toimialueen alarajoja.

 

Tarkoituksenamme on saada alueen vesistöjen tilaa kohennettua ja ylläpidettyä sekä samalla tukea ja kehittää muuta vesiin ja rantoihin liittyvää ympäristönhoitoa. Iso osa työstä on tiedon ja osaamisen lisäämistä sekä erilaisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa tekemistä. Työtä tehdään laajalla näkökulmalla siten, että vesienhoidollisten toimien lisäksi teemme kaikkea sellaista työtä, joka edistää alueen asukkaiden ja toimijoiden sitoutumista alueemme ympäristön hyvinvointiin. Esimerkiksi ympäristökasvatus eri ikäisten lasten ja nuorten kanssa on koettu säätiön alusta saakka tärkeäksi ja siihen on panostettu paljon.

 

Vanajavesikeskus saa tukea alueen kunnista ja yrityskumppaneiltamme. Säätiö voi myös vastaanottaa lahjoituksia yksityishenkilöiltä tai yrityksiltä. Käytännön työn rahoittamiseksi tarvitaan hankerahoitusta erilaista lähteistä – tänä vuonna meillä on meneillään 10-15 erilaista hanketta.

 

Vanajavesikeskuksen taustalla toimii Vanajavesisäätiö. Se on vuonna 2012 perustettu yleishyödyllinen organisaatio, jonka perustajina toimii kahdeksan alueen vesistövastuullista organisaatiota; Janakkalan, Hämeenlinnan, Hattulan ja Valkeakosken kunnat sekä Hämeen Sanomat, MTK Häme, Hämeen yrittäjät ry sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. PAMin hallituspaikka on siirretty myöhemmin Helsingin yliopiston Lammin biologiselle asemalle.

 

Tällä hetkellä Vanajavesikeskuksessa työskentelee täysiaikaisesti neljä henkilöä. Eeva hoitaa isonpomon eli pääsihteerin pestiä, Ilona on toimistonhoitaja, eli talous- ja hallintohommissa ykköstykki. Suvi on vesistöasiantuntijana päävastuussa erilaisista vesienhoitoon liittyvistä hankkeista ja Heidi ympäristökoordinaattorina ympäristökasvatukseen ja muuhun verkostotyötä edistävään liittyvään hanketyöstä. Lisäksi pyrimme vuosittain palkkaamaan alan opiskelijoita kesätyö- tai harjoittelujaksoilleen ja tilaamaan ja ohjaamaan opinnäytetöitä.

 

Vanajavesikeskuksen työhön voi tutustua verkkosivujen www.vanajavesi.fi ja some-kanavien (Fb- ja IG) kautta. Digikanavien lisäksi suosittelemme lämpimästi vanhanaikaista lähestymistä, meille saa soitella, meilailla tai rohkeimmat voivat tulla jopa toimistolle juttelemaan. Toimistomme sijaitsee Hämeenlinnan liepeillä Miemalan Perttulassa (Perttulantie 84, Hämeenlinna). 

Mitä me Vanajavesikeskuksessa puuhaamme keväällä ja kesällä 2026?

Kevään 2026 aikana ajankohtaisia työteemoja Vanajavesikeskuksessa ovat olleet vieraslajiviestintä, muiden toimijoiden vesienhoitohankkeissa avustaminen, lasten luontotuokioiden ja kalankäsittelytaitojen kehittäminen sekä kalojen esteettömään liikkumiseen liittyvät hankkeet.

 

Lähiluonnon ihmeitä Etelä-Hämeessä on vieraillut Lopen, Riihimäen ja Hausjärven esikoululaisten kanssa tutkimassa paikallisia ojia, rantoja ja pientareita. Hankkeessa herätetään kiinnostusta ymmärtämään ja huolehtimaan kotien ja arkipäivän lähiluonnon ilmiöitä.

 

Lopella ja Janakkalassa on käynnissä patorakenteiden muutosprojektit, joissa puretaan vanhoja kalankulkuesteenä toimivia patoja ja muutetaan ne pohjapatotyyppisiksi. Samalla uomiin saadaan uutta kalojen elinympäristöä, sillä jokiin muodostuu koskimaisia alueita. Toinen kohteista sijaitsee Loppijärven ja Kesijärven välissä Isojoessa, toinen Koskenjoessa Suojärven ja Viralanjärven välissä. Lisäksi työpöydällä etenevät Hausjärven Vuolteenkosken ja Hämeenkosken Koskenkosken patojen muutostyöt kohti urakkatarjouspyyntökierroksia.

 

Vauhtia vesienhoitoon IV- ja Vesineuvos II -hankkeet pyrkivät edistämään vesienhoidon tavoitteiden toteutumista neuvomalla, opastamalla, tekemällä ehdotuksia ja suunnitelmia, verkostoitumalla ja viestimällä teemoiltaan laajalla rintamalla. Vieraslajien leviämisen hidastaminen on yksi iso tehtävä, ja siinä työssä erityishuomiota saavat hyytelösammaleläin sekä isosorsimo – muitakaan unohtamatta. Näissä hankkeissa panostetaan siihen, että alueen runsaat yhdistys- ja maanomistaja-aktiivit saavat tukea ja apua omaan vesienhoitotekemiseensä.

 

Lisäksi touhuamme rantaviivan kuivemmalla puolella muutamissa kohteissa rantalaidunnuksen parissa. Laidunnuksen avulla pyritään monipuolistamaan rantaelinympäristöjä, selvittämään eläinten mahdollisuuksia hävittää vieraslajeja sekä samalla ylläpitämään puoliavointa maisemaa myöskin ihmisten iloksi.