Lintuvesien kunnostus – hanke suunnittelussa Kauhajoelle

Uhanalaisista linnuistamme noin puolet elää kosteikoilla. Vesi on kaiken elämän lähde, joka tarjoaa ravintoa ja suojaa sekä tasaa lämpötiloja.

Ylimysjärvi Kauhajoella on jo vuonna 1982 todettu linnustoltaan runsaaksi ja otettiin mukaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Tarkoitus oli tuolloin säilyttää luonnontila kaikkiaan 287 suojellulla vesistöllä, samalla kun ihmisperäiset paineet käytölle olivat voimakkaassa kasvussa.  Tuon aikaista tietoa linnuston tilasta ei suojeluohjelman tausta-aineistossa, komiteamietinnössä vuodelta 1981, kuitenkaan esitellä.

Ihmisen toimeliaisuus näkyi Ylimysjärvellä jo vuonna 1982. Yli sata vuotta aiemmin vuonna 1862 oli järven veden pintaa alettu laskea, ilmeisesti perkaamalla Nummijärveen laskevaa Ylimysluomaa. Kuivatuksella saatiin laajat heinäpellot kyläläisten käyttöön. Hyvin kuivatuksessa onnistuttiin ja satoa tuli. Vanhassa ilmakuvassa erottuu runsaasti heinäsuopia järven selällä. Riihet ja ladot kertovat heinänkorjuun historiaa, ja vuoden 1947 ilmakuvassa niitä erottuu 42.

Ei ihme, että tällä järvellä ei tänäkään päivänä juuri avovettä näe. Riihet ja ladot on korjattu pois. Järvi muistuttaa nyt heinittynyttä suota, jolle vesi nousee keväisin, mutta kuivahtaa kesän edetessä. Järveä peittää tiivis sammal- ja kasvipeite, joka kantaa jopa hirven, joka uppoamatta järven ylittää. Läheiseltä turvetuotantoalueelta on suora ojayhteys Ylimysjärveen. Ilmeistä on, että Ylimysjärveen on turvetuotannon alettua valunut kuormitusta ojia pitkin. Turvemaan kuivatus tuotti järveen humusta, joka sai veden tummumaan ja vauhdittaa umpeenkasvua edelleen.

Valtakunnallinen lintuvesien kunnostusta koordinoiva ryhmä on korostanut Ylimysjärven kunnostamisen tärkeyttä ja todennut, että arvokasta elinympäristöä olisi korkea aika ryhtyä kunnostamaan. Ryhmässä mukana on edustajia Metsähallituksesta, elinvoimakeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta ja sitä vetää Suomen Ympäristökeskus. Vastaavia järviä on Suomessa kunnostettu kymmeniä vuodesta 2021, kun Helmi-elinympäristöohjelma käynnistyi. Helmi-ohjelmassa panostetaan elinympäristöjen kunnostuksiin, hoitotoimenpiteisiin ja tulosten seurantaan sekä viestintään. Myös tämä hanke on käynnistetty ohjelman tuella ja Ylimysjärven kunnostussuunnitelma valmistui syksyllä 2025.

Ylimysjärvi on turvetuotannon vaivaama järvi ja arvokas lintuvesi. Koska valtion määrärahat käyvät yhä pienemmiksi, haetaan rahoitusta hankkeelle Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) avulla. Rahastolla korjataan turvetuotannosta aiheutuneita vesistö- ja ympäristöhaittoja.

Ylimysjärven urakka sisältää laajan ruoppauksen, jolle Lupa- ja valvontavirasto myönsi toukokuussa vesiluvan. Ruoppaamalla saadaan lisättyä avoveden määrää, jota uhanalaiset vesilinnut tarvitsevat pesiäkseen. Hankkeessa lisätään järvelle pesimäsaarekkeita, jotta lintujen pesät säästyvät vieraspedoilta ja keväiseltä tulvalta. Mosaiikkimaisella ruoppaussuunnitelmalla pyritään toistamaan järven luonnollista hetteikköistä kuviointia ja houkuttelemaan keväisiä lintuja jäämään järvelle pesimäpuuhiin.

Tavoitteena on aloittaa järven ruoppaus talven 2026-2027 jäiden turvin. Tähän toki tarvitaan pakkastalvi. Sitten myöhemmin, kun ruoppaus on toteutettu ja järven käyttäytymisestä nykyisissä sade- ja tulvatilanteissa tiedetään enemmän, voi tulla ajankohtaiseksi myös vedenpinnan tason palauttaminen. Tätä esitettiin tehtäväksi myös vuoden 1981 komiteamietinnössä, jonka antoi Maa- ja metsätalousministeriön lintuvesityöryhmä.