Direktiivilajiselvityksistä vesienhoidon hankkeissa
Teksti ja kuvat: Jari Kontiokorpi
Vesienhoidon hankkeissa kannattaa selvittää huomionarvoiset lajit ja luontotyypit ennen suunnittelua ja toimenpiteitä. Useimmissa kohteissa olemassa oleva tieto on kovin puutteellista, siksi kannattaa tehdä selvityksiä etukenossa, sillä useimmat lajit ja lajiryhmät voi selvittää vain tiettynä ajanjaksona. Myöhästyminen voi viivästyttää hanketta vuodella, jos Lupa- ja valvontavirasto selvityksiä pyytää uhanalaisten ja EU:n direktiivien lajilistalta.
Linnut ja kasvit ovat tutumpia, joten tässä niistä hyvin vähän. On kuitenkin hyvä huomata, että Lajitietokeskuksen tietokannassa on lintutietoa varsin suppeasti. Parempi tietämys löytyy BirdLife Suomen paikallisyhdistyksiltä (Tiira-lintutietopalvelu).
Yllätyksiä lintuvesillä
Vesistöillä on omat ekologiset lokeronsa eikä kaikkia erikoisuuksia helposti huomaa. Olemme yrittäneet tajuta miksi vesilintukannat ovat romahtaneet ja mitä pitäisi tehdä monella HELMI-lintuvesiselvityskohteella Itä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella. Usealla kohteella on paljastunut muiden lajiryhmien kartoituksissa yllättäviä piirteitä.
Esimerkiksi Rääkkylän Joki-Hautalammella, jonka turvetuotanto ja metsäojitus on heikentänyt, löytyi hurjat määrät viitasammakoita ja sudenkorentoja. Sudenkorentojen jopa kymmenien tuhansien määrä kertoo esimerkiksi siitä, ettei vesistö ole kärsinyt vielä hapenpuutteesta, sillä useimpien sudenkorentojen toukkavaihe veden alla kestää 2–3 vuotta. Kertoo myös, että sudenkorentotoukilla on syötävää, niitä pienempiä saaliita.
Sudenkorennot kelpaavat myös monelle muulle saaliiksi. Toukkia syövät vesilintujen lisäksi kalat ja muut sudenkorentotoukat. Niiden kuoriutumisen aikana ruovikoissa ja osmankäämiköissä käy kuhina, kun monet linnut ruokokerttusista valkoselkätikkaan käyvät hakemassa helppoa ravintoa poikasilleen. Lentäviä sudenkorentoja puolestaan saalistavat esimerkiksi nuolihaukat.
Direktiivilajeista esimerkkivesistöllä Joki-Hautalammella arvioitiin pulputtaneen peräti 8000 viitasammakkoa ja nähty 2300 lummelampikorentoa, 62 sirolampikorentoa sekä 44 täplälampikorentoa. Etenkin lummelampikorentomäärä on huomattavan suuri. Lintuvesillä voi olla siis paljon muitakin tärkeitä arvoja kuin vesilinnut.
Lintuvesien ja muiden rehevien järvien ja lahtien lisäksi myös pienet kosteikot ja lammet voivat pursuta elämää: esimerkiksi sammakkoeläimet ja erilaiset hyönteiset kuten sudenkorennot viihtyvät etenkin kalattomissa pikkuvesissä.
