Siltatyöt Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa vuonna 2026

Vuonna 2026 peruskorjataan tai uusitaan Satakunnassa kolme siltaa ja Varsinais-Suomessa 13 siltaa. Uusittavana on myös yhdeksän putkisiltaa, joista neljä sijaitsee Varsinais-Suomessa ja viisi Satakunnassa. Viime vuonna aloitetuista siltojen uusimishankkeista jatkuvat Polsu Säkylässä, Tattaranjoki Nakkilassa ja Marikari Paraisilla. Elinvoimakeskusten siltahankkeiden lisäksi Varsinais-Suomessa alkoi Väyläviraston vetämä kehittämishanke, jossa rakennetaan uusi tieyhteys Kaarinan Kurkelasta Kuusistoon. Hankkeessa rakennetaan tai korjataan yhteensä 9 siltaa. Edellä mainittujen siltojen uusimisten ja peruskorjausten lisäksi Lounais-Suomen elinvoimakeskus tekee joka vuosi myös pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia sekä erilaisia siltoihin liittyviä ylläpitotöitä.

Työt käynnissä Polsun sillalla Säkylässä.

Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti ja vuosittain toteutettavat siltakohteet valikoidaan mm. kiireellisyyden, korjauksen ajoituksen ja korjaustavan, kohteen liikenteellisen merkittävyyden ja käytettävissä olevan rahoituksen mukaan. Joskus sillan kunnon heikkeneminen etenee nopeastikin ja korjaustoimien suunnittelu pitää käynnistää kiireellisesti.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltojen korjauksiin käytetään vuonna 2026 noin 12,3 M€. Se on suunnilleen saman verran kuin viime vuonna. Vuosittaiseen siltarahoituksen tasoon vaikuttaa suuriin siltakohteisiin kohdistettava valtakunnallinen erillisrahoituksen määrä. Tänä vuonna erillisrahoituksella toteutetaan Säkylässä uusittava Polsun silta.

Merkittävimmät siltojen uusimis- tai korjaushankkeet Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen alueella vuonna 2026

Siltakohteet

Polsun silta, mt 12689 Säkylä (uusiminen), jatkuu vuodesta 2025
Tattaranjoen silta, Vt 2 Nakkila (uusiminen), jatkuu vuodesta 2025
Marikarin silta, mt 12030 Parainen (uusiminen), jatkuu vuodelta 2025
Ämttön silta, mt 13004 Pori (korjaus)
Harjunpään silta, mt 2553 Ulvila (korjaus)
Pappilanniemen risteyssilta, vt 12 Huittinen (korjaus)
Särkänsalmen silta, mt 189, Naantali (korjaus)
Vehkamäen ylikulkusillat, vt 1, Kaarina (korjaus)
Vanhanlinnan alikulkukäytävä, vt 10, Lieto (korjaus)
Vierun alikulkukäytävä, vt 10, Lieto (korjaus)
Hyvättylän alikulkukäytävä, vt 10, Lieto (korjaus)
Sydänojan silta, mt 210, Pöytyä (korjaus)
Raukkaan silta, mt 12393, Mynämäki (uusiminen)
Kaiselan silta, mt 1914, Nousiainen (korjaus)
Isolahdenojan silta, mt 192, Taivassalo (korjaus)
Pajulanjoen silta, mt 13514, Somero (uusiminen)
Tapalan silta, mt 12344, Koski TL (korjaus), toteutus 2026 tai 2027
Kistolan silta, mt 186, Salo (korjaus), toteutus 2026 tai 2027
Halikonjoen kevyen liikenteen silta, Salo (korjaus), toteutus 2026 tai 2027
Pytönkosken silta, mt 1840, Salo (korjaus), toteutus 2026 tai 2027
Korvalan silta, mt 12072, Sauvo (korjaus), toteutus 2026 tai 2027

Putkisiltakohteet

Halen kevyenliikenteen silta, mt 1950, Mynämäki (uusiminen)
Jokihaaran silta, mt 2042, Aura (uusiminen)
Alhonojan silta, mt 12731, Loimaa (uusiminen)
Kuuvan silta, mt 12379, Masku (uusiminen)
Koomanojan putkisilta, mt 2143, Kokemäki (uusiminen)
Lähteenojan silta, mt 12673, Eura (uusiminen)
Nikolan silta, mt 13311, Karvia (uusiminen)
Simulan silta, mt 2021, Eura (uusiminen)
Kolhin silta, mt 12656, Eurajoki (uusiminen)

Merkittävimmät liikennehaitat aiheutuvat päätieverkolla valtatiellä 2 Nakkilassa uusittavasta Tattaranjoen sillasta ja valtatiellä 1 (E18 Turku-Helsinki-moottoritie) Kaarinan kohdalla sijaitsevan Vehkamäen ylikulkusillan liikuntasaumalaitteiden korjauksesta sekä Liedossa valtatie 10 sijaitsevien alikulkukäytävien peruskorjauksista.

Liikennekatkoja on luvassa Mynämäellä Raukkaan sillan, Ulvilassa Harjunpään sillan ja Nousiaisissa Kaiselan sillan osalta. Katkoajat vaihtelevat kohteittain. Elinvoimakeskus tiedottaa näistä tapauskohtaisesti lähempänä toteutusta. Katkoaikoina on siltakohteille järjestetty kiertotie maanteitä pitkin.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan silloissa riittää korjattavaa

Suuri osa alueen silloista on rakennettu 1960–1970-luvuilla ja ne ovat peruskorjausiässä. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen massat kuormittavat vanhoja siltoja, sillä niitä ei ole aikanaan suunniteltu nykyisille ajoneuvomassoille. Huolta aiheuttaa huonokuntoisten ja tyydyttävässä kunnossa olevien siltojen suuri määrä. Alueella on myös erittäin paljon siltoja, joita ei enää kustannustehokkaasti voi korjata. Nämä sillat joudutaan käyttämään elinkaarensa loppuun ja uusimaan. Siltarahoitus ei kuitenkaan nykyisellään riitä kaikkien tarvittavien loppuun käytettävien siltojen uusimiseen, vaan näiden lukumäärä kasvaa joka vuosi. Tämä saattaa jatkossa aiheuttamaan esimerkiksi painorajoitusten lisääntymistä.

Varsinais-Suomen alueella on 1 137 siltaa, joista huonokuntoisia on 109 kpl. Satakunnan alueella on 692 siltaa, joista huonokuntoisia on 53 kpl. Lisäksi tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on Varsinais-Suomessa 367 kpl ja Satakunnassa 245 kpl. Kuntoluokituksessa tyydyttävässä kunnossa olevalla sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä.

Tieverkolla on paljon korjausvelkaa, mutta toisin kuin reikiintynyt päällyste, sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät useinkaan näy tienkäyttäjälle. Huonokuntoisesta sillasta aiheutuu tienkäyttäjille haittaa vasta siinä vaiheessa, kun sillalle joudutaan asettamaan painorajoitus tai muita liikennerajoituksia.

Huonokuntoisten siltojen ohella Varsinais-Suomessa on 34 ja Satakunnassa 31 painorajoitettua siltaa, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Tämä on suhteessa enemmän kuin muualla maassa. Sillan kantavuus ja kunto eivät korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Koska huonokuntoisia siltoja on jonossa paljon, pelkästään painorajoituksen poistamisen vuoksi siltoja ei pystytä uusimaan.

Tavoitteena on, että tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä saavutetaan siltojen optimaalinen käyttöikä mahdollisimman pienin kustannuksin. Rahoituksen puutteessa joudutaan kuitenkin toisinaan lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Peruskorjausten lykkääminen johtaa kuitenkin lisäkustannuksiin. Korjausvelan vähentämisessä pitkäjänteisyys olisi tärkeää. Se mahdollistaa toiminnan optimaalisen suunnittelun ja toteutuksen sekä huomioi rajalliset tekijäresurssit.

Siltahankkeista on kerrottu tarkemmin verkkosivuilla:

Palaa uutiskirjeeseen