Muutoksia siellä, muutoksia täällä…
Elinvoimakeskuksien aika alkanut
Vuosi sitten kirjoitin Uutisjyviin, että hallitusohjelman sisältämä kirjaus valtion aluehallinnon uudistamisesta on valmistelussa ja että ELY-keskuksessa hoidettavat maatalous- ja maaseututehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan uuden Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen hoidettavaksi vuoden 2026 alussa tai sen aikana.
Nopeasti valmisteltu aluehallinnon uudistus on toteutunut. Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus aloitti toimintansa tammikuun alussa. Tammikuun aikana on käynnistetty uuden organisaation toimintaa, päivitetty lukuisia asiakirjoja ja siinä ohella huolehdittu siitä, että toimintamme jatkuu normaalisti.
Valtion tuottavuusohjelman mukaiset säästötoimet iskevät elinvoimakeskusten toimintaan jo kuluvana vuonna ja ensi vuodelle säästöjen määrät tuplaantuvat. Tuottavuusohjelma ei voi olla pelkästään leikkauslista. Yhteistyön tiivistäminen elinvoimakeskuksen eri osastojen ja yksiköiden välillä kuten myös elinvoimakeskusten välillä on välttämätöntä. On etsittävä toimintojen yhteiset rajapinnat, vähennettävä päällekkäistä työtä, pyrittävä käyttämään resursseja tehokkaammin, kehitettävä hallinnollisia prosesseja ja hyödynnettävä osaaminen mitä organisaatiossamme on. Palvelujen digitalisointi ja tekoälyn hyödyntäminen tulee väistämättä eteemme. Samalla on huolehdittava siitä, että osaamisemme mahdollistaa asiantuntijuuden ja palvelumme ovat laadukkaita.
Maatalous – ja maaseututehtävien osalta organisaatiomuutos ei Etelä-Pohjanmaalla tuonut muutoksia, tehtävämme ja toiminta-alueemme säilyi ennallaan. Tutut asiantuntijat palvelevat asiakkaitamme myös jatkossa.
Käynnissä oleva maatalous- ja maaseuturahotuskausi 2023-2027
Rahoituskausi on edennyt jo pitkälle. Viime vuonna pystyimme saavuttamaan kaikki tulostavoitteemme: alueelle kohdentunut rahoitus on käytetty lähes kokonaisuudessaan ja valvonnat saatiin suoritettua loppuun annettujen määräaikojen puitteissa. Viljelijätuet maksettiin maksuaikataulujen mukaisesti.
Maatilojen investointitukien haku on jatkunut vilkkaana. Oletuksena on, että kuluvana vuonna varat riittävät kilpailukyky investointeihin, mutta energia, työhyvinvointi, ympäristö ja teknologiainvestointien rahoituksessa tulee olemaan niukkuutta.
Näkymiä tulevaan rahoituskauteen (NRP/CAP 2028 - 2034)
Euroopan komissio on antanut esityksensä seuraavan kauden rahoituskehyksestä, kumppanuussuunnitelmien ja CAP:n sisällöistä. Esityksen sisällöistä käydään neuvotteluja todennäköisesti pitkään ja sen sisällöt muuttuvat ja tarkentuvat siihen saakka, kunnes rahoituskehys on hyväksytty.
Ehdotuksessa rahoitusrakenne muuttuisi merkittävästi nykyisestä. Uudistuksen tavoitteena on selkiyttää ja pelkistää nykyistä EU:n rahoitusrakennetta, joka koostuu useista eri ohjelmista ja rahastoista.
Jäsenmaiden on esityksen mukaan jatkossa laadittava kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat (NRPP). CAP on jatkossa osa näitä suunnitelmia mm. aluerahoituksen kanssa. CAP:n ikiaikainen pilarijako I ja II ja CAP:n omat maatalous- ja maaseuturahastot poistuvat.
CAP:lle on korvamerkitty oma osuutensa rahoituskehyksestä, yhteensä noin 300 miljardia euroa. Nykyinen CAP on noin 30 prosenttia kokonaiskehyksestä. Rahoituskehyksen kasvusta huolimatta CAP:n osuus tulee arvioiden mukaan laskemaan noin 15 prosenttiin kehyksestä. Rahoitus jaetaan jäsenmaittain, ja Suomen CAP-osuus tulisi olemaan esityksen mukaan noin 4,8 miljardia euroa. Jäsenmaiden vapaus päättää varojen kohdentamisesta ja kansallisen rahoituksen käytöstä kasvaa.
Europarlamentaarikko Elsi Katainen kirjoitti viikkokirjeessään, että samalla kun EU tason sääntely vähenee ja kansallinen päätäntävalta kasvaa, nousee esiin huolet lainsäädännön ennustettavuuden ja luotettavuuden toimivuudesta viljelijöille. Huolta on myös lainsäädännön liiallisesta yksinkertaistamisesta, joka johtaa lopulta monimutkaistamiseen sekä pelko eriarvoisista maataloustukitoimista jäsenmaiden välillä.
CAP on jatkossa sisällöltään nykyistä suppeampi ja sisältää maatalouden tulotuet (viljelijätuet), maa- ja metsätalouden investointituet, sisältäen mahdollisesti uusia tukielementtejä, nuorten viljelijöiden tuet ja maaseudun uusien yritysten perustamisen, todennäköisesti kuitenkin vain maataloustuotteiden jalostusta koskien.
Keskeiset maatalouden tukivälineet ovat edelleen työkalupakissa mukana. Tuet kohdennetaan ensisijaisesti aktiivisille viljelijöille. Ruokaturva ja huoltovarmuus ovat uudistuksen kantavia teemoja, maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimia ja -vaikutuksia unohtamatta. Maatalousvaltaiselle Etelä-Pohjanmaalle on tärkeää, että tuotantoedellytykset tukipolitiikan puolesta säilyvät. Tukiehdot tarkentuvat valmistelun edetessä.
Maaseudun kehittämisen osalta Leader-toiminta, innovaatiokumppanuudet, joissa yhdistetään eri tasojen toimijoita ja varoja ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita (EIP) sekä tutkimustiedon jalkauttaminen ja tiedon levitys ovat pakollisia toimia, mutta niille ei ole korvamerkitty omaa rahoitusosuutta. Rahoitus näihin tulee löytyä siis kumppanuussuunnitelman muusta rahoitusosuudesta – ei CAP-osuudesta. Myös maaseudun muihin kehittämistoimiin, kuten hankkeisiin ja yritystukiin, rahoitus tulisi löytyä kumppanuussuunnitelman muusta osuudesta.
