Kulttuurireitit ja kulttuurimatkailun mahdollisuudet Keski-Suomessa

Matkailijat haluavat kokea matkoillaan merkityksiä ja merkityksellisyyttä. Usein merkitykset nousevat kulttuurista: elämäntavasta, paikallisuudesta, historiasta, kulttuuriperinnöstä. Kansainväliset kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvät tunnustukset edistävät kulttuuriperinnön säilyttämistä ja suojelemista, mutta tekevät myös kohteita tunnetuksi matkailijoille, paikallisia unohtamatta.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat olennainen osa kulttuurimatkailua. Tällä hetkellä puhutaan paljon muutosmatkailusta (transformative tourism) ja uudistavasta matkailusta (regenerative tourism), jotka molemmat liittyvät vahvasti kulttuurimatkailun kehittämiseen. Kulttuurista oppiminen ja sen kokeminen voivat muuttaa ihmistä monella tapaa (muutosmatkailu). Matkailijan osallistaminen kokemukseen voi myös parhaimmillaan johtaa kohteen positiiviseen kehittymiseen, ja muun muassa aitouden ylläpitoon (uudistava matkailu).

Keski-Suomessa on jo useita kohteita, joilla on kansainvälisiä kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyviä tunnuksia. Usein muistetaan maakunnassa olevat Unescon maailmanperintökohteet Petäjäveden vanha kirkko sekä Struven ketju. Keski-Suomessa on kuitenkin myös kaksi Euroopan neuvoston kulttuurireitin (European Cultural Routes) pistettä: Saraakallion kalliomaalaukset osana Prehistoric Rock Art Trails -verkostoa sekä Alvar Aalto Routes, joka on ensimmäinen Suomesta hallinnoitu kulttuurireitti. Toivotaan, että pian Alvar Aalto näkyy Keski-Suomessa myös maailmanperintökohteena. Näiden tunnusten lisäksi Jyväskylän yliopistolla on Suomen ensimmäinen Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label).

Matkailun näkökulmasta tämä on vetovoimatekijä, jota ei vielä ole täysin hyödynnetty. Kansainväliset tunnukset ja tunnustukset kiinnostavat kansainvälisiä matkailijoita, ja toivottavasti ne herättävät myös Suomalaiset tarkastelemaan kulttuuria uusin silmin. Unescon maailmanperintökohteet ovat laajasti tunnettuja, mutta Suomessa Euroopan neuvoston kulttuurireitit eivät ole vielä kovin paljoa esillä. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä, brändäyksellä ja palvelujen tuotteistamisella reittien ja kohteiden tunnettuus saadaan toivottavasti nousemaan. Kuten Museoviraston sivulla sanotaan ”Euroopan neuvoston kulttuurireitit johdattavat kulttuuriperinnöstä, kulttuurista ja taiteesta kiinnostuneen matkailijan kiehtoville reiteille ympäri Eurooppaa.”

Kun yhdistetään Keski-Suomen kaksi (toivottavasti pian kolme) Unescon maailmanperintökohdetta, kaksi Euroopan neuvoston kulttuurireittiä sekä Euroopan kulttuuriperintötunnus, voimme jo nyt kutsua Keski-Suomea ”kansainvälisesti tunnustettujen kulttuurikohteiden HUBiksi”. Miten voimme vahvistaa tätä tulevaisuudessa?

Jamk oli jo vuosina 2012–2014 mukana kulttuurireittien kehittämiseen liittyvässä hankkeessa Certess. Tuohon aikaan Suomessa ei käytännössä ollut lainkaan aktiivista kulttuurireittitoimintaa. Suomi näkyi Hansa- ja Viikinkireittien kartalla, mutta toimintaa ei juurikaan ollut. Suomi liittyi kulttuurireittien laajennettuun osittaissopimukseen (Enlarged Partial Agreement on Cultural Routes, EPA-sopimus) vuonna 2018. Tällä hetkellä Suomessa on neljä aktiivista reittiä: Alvar Aalto routes, Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti, Kalliomaalaustaide- ja Teollisuusperintöreitit. Yksittäisiä toimijoita on osana muun muassa Viikinki- ja satureittejä. Huomattavaa on, että näistä neljästä aktiivisesta reitistä kaksi on jo edustettuna Keski-Suomessa, ja useammallekin olisi tilaa ja mahdollisuuksia.

Certess-hankkeen aikana teimme suunnitelman pohjoismaisen, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa kulkevan, Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitin tuomisesta Suomeen. Prosessi jatkui hankkeemme jälkeen Varsinais-Suomessa ja Pyhän Olavin merireitti sertifioitiin osaksi pohjoismaista reittiä vuonna 2018. Pyhän Olavin mannerreittiä Suomessa on myös kartoitettu, mutta sitä ei ole virallisesti sertifioitu (pyhanolavinmannerreitti.fi). Mannerreittiä voisi laajentaa Keski-Suomeen esimerkiksi reitillä Sysmä - Jyväskylä – Laukaa. Tästä on jo käyty keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Toinen mahdollinen reitti, johon Keski-Suomesta varmasti löytyy sisältöä ja toimijoita, on teollisuusperintöreitti, The Industrial Heritage Route (teollisuusperintoreitti.fi), jota on viime vuosina kehitetty voimakkaasti. Tulevaisuudessa siis kaikki tällä hetkellä Suomessa aktiivisesti toimivat Euroopan neuvoston kulttuurireitit voisivat johtaa Keski-Suomeen!

Kulttuurireittitoiminta tarjoaa mahdollisuuden yhteiskehittämiseen olemassa olevan teeman ympärillä. Lisäksi se luo kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia ja näkyvyyttä. Määrätietoinen kehittäminen säilyttää kulttuuriperintöä ja tekee sen eläväksi. Muun muassa Pyhään Olaviin sekä Saraakallioiden kalliomaalauksiin liittyvät tarinat lumoavat. Ne tarjoavat useille vierailijoille myös uusia näkökulmia historiaamme ja kulttuuriimme.

Kansainvälisten kulttuuri- ja kulttuuriperintötunnustusten saaminen on merkittävää sellaisenaan. Kohteet pitää kuitenkin tehdä eläviksi sekä paikallisille että matkailijoille. Tämä onnistuu yhdistämällä eri toimijoiden voimavarat, ja kehittämällä kohteiden ympärille teemaan ja tarinaan sopivia elämyksiä, jotka sisältävät asiakkaita osallistavia, tarinallisia palveluita ja tuotteita. Olennaista on myös, että huomioimme tämän rikkauden sekä viestimme siitä yhdessä.

Lisätietoa:
European cultural routes (coe.int)
Museovirasto (museovirasto.fi)

Kirjoittaja Susanna Nuijanmaa.

 "Työskentelen lehtorina ja tutkintovastaavana Tourism management -koulutusohjelmassa, Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) liiketoimintayksikössä. Olen ollut mukana alueellisissa, valtakunnallisissa sekä kansainvälisissä kulttuurimatkailun kehittämishankkeissa. Intohimoni on matkailupalveluiden ja -elämysten kehittäminen".