Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laati Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tilauksesta maahanmuuton tilannekuvan reilu vuosi sitten, ja tänä syksynä siihen hankittiin päivitysosa. Tarkastelujaksona tilannekuvassa on vuodet 2018–2024, ja se sisältää sekä koko maan, että Etelä-Pohjanmaan yleisen tilannekuvan ja sen lisäksi alueen työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tilannekuvan, ennakoidun väestönkehityksen kieliryhmien osalta vuosille 2023–2040, ja Etelä-Pohjanmaan maahanmuuton tilannekuvan suhteessa verrokkialueisiin. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että vieraskielisten määrä Etelä-Pohjanmaalla on kasvanut merkittävästi tarkastelujakson aikana. Kuitenkin verrattaessa muuhun maahan, olemme vieläkin jäljessä kansainvälistymisen suhteen. Samalla Etelä-Pohjanmaan väkiluku on ollut laskusuuntaista, ja vuosien 2018–2024 aikana alueen väkiluku laski yhteensä noin 4 390 henkilöllä eli 2,3 prosentilla. Samalla tarkastelujaksolla alueen luonnollinen väestönlisäys oli negatiivista 5 973 henkilöllä. Verrattuna aiempaan, väestönlisäys on kaiken kaikkiaan heikentynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Etelä-Pohjanmaa kärsi muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 4 885 henkilöä tarkastelujakson aikana. Muuttotappiota tuli jokaisena vuotena, mutta alueen nettomaahanmuutto oli sen sijaan positiivista niin ikään jokaisena vuotena 2018–2024 aikana. Viime vuosina muuttovoittomäärät ovatkin kasvaneet merkittäväsi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Nettomaahanmuuton kasvun taustalla on ollut ukrainalaisten kotikuntavalinnat sekä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisääntyminen. Suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmittymät olivat ukrainalaiset (28,3 %), virolaiset (9,2 %), venäläiset (8,6 %), unkarilaiset (3,9 %) ja thaimaalaiset (3,7 %). Etelä-Pohjanmaan ulkomaan kansalaisista noin 58 prosenttia oli kotoisin Itä-Euroopasta, 12 prosenttia Itä- ja Kaakkois-Aasiasta sekä 11 prosenttia Intian niemimaalta. Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta ja Keski-Aasiasta oli kotoisin 9 prosenttia, Länsi-Euroopasta 5 prosenttia, Saharan eteläpuolisesta Afrikasta 3 prosenttia ja muista maanosista 2 prosenttia. Tutkimus kattaa myös tietoa muun muassa ulkomaan kansalaisten pysyvyydestä alueella esimerkiksi opintojen jälkeen, tai esimerkiksi heidän pääasiallisesta toiminnastaan. Koko pakettia voi tiedustella Elinvoimakeskukselta osoitteesta [email protected] (vielä joulukuun ajan sähköpostin pääte on @ely-keskus.fi)
 
 

Etelä-Pohjanmaan maahanmuuton tilannekuva

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI laati Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tilauksesta maahanmuuton tilannekuvan reilu vuosi sitten, ja tänä syksynä siihen hankittiin päivitysosa. Tarkastelujaksona tilannekuvassa on vuodet 2018–2024, ja se sisältää sekä koko maan, että Etelä-Pohjanmaan yleisen tilannekuvan ja sen lisäksi alueen työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tilannekuvan, ennakoidun väestönkehityksen kieliryhmien osalta vuosille 2023–2040, ja Etelä-Pohjanmaan maahanmuuton tilannekuvan suhteessa verrokkialueisiin.

Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että vieraskielisten määrä Etelä-Pohjanmaalla on kasvanut merkittävästi tarkastelujakson aikana. Kuitenkin verrattaessa muuhun maahan, olemme vieläkin jäljessä kansainvälistymisen suhteen. Samalla Etelä-Pohjanmaan väkiluku on ollut laskusuuntaista, ja vuosien 2018–2024 aikana alueen väkiluku laski yhteensä noin 4 390 henkilöllä eli 2,3 prosentilla. Samalla tarkastelujaksolla alueen luonnollinen väestönlisäys oli negatiivista 5 973 henkilöllä. Verrattuna aiempaan, väestönlisäys on kaiken kaikkiaan heikentynyt merkittävästi viime vuosien aikana.

Etelä-Pohjanmaa kärsi muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 4 885 henkilöä tarkastelujakson aikana. Muuttotappiota tuli jokaisena vuotena, mutta alueen nettomaahanmuutto oli sen sijaan positiivista niin ikään jokaisena vuotena 2018–2024 aikana. Viime vuosina muuttovoittomäärät ovatkin kasvaneet merkittäväsi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Nettomaahanmuuton kasvun taustalla on ollut ukrainalaisten kotikuntavalinnat sekä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisääntyminen.

Suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmittymät olivat ukrainalaiset (28,3 %), virolaiset (9,2 %), venäläiset (8,6 %), unkarilaiset (3,9 %) ja thaimaalaiset (3,7 %). Etelä-Pohjanmaan ulkomaan kansalaisista noin 58 prosenttia oli kotoisin Itä-Euroopasta, 12 prosenttia Itä- ja Kaakkois-Aasiasta sekä 11 prosenttia Intian niemimaalta. Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta ja Keski-Aasiasta oli kotoisin 9 prosenttia, Länsi-Euroopasta 5 prosenttia, Saharan eteläpuolisesta Afrikasta 3 prosenttia ja muista maanosista 2 prosenttia.

Tutkimus kattaa myös tietoa muun muassa ulkomaan kansalaisten pysyvyydestä alueella esimerkiksi opintojen jälkeen, tai esimerkiksi heidän pääasiallisesta toiminnastaan. Koko pakettia voi tiedustella Elinvoimakeskukselta osoitteesta [email protected] (vielä joulukuun ajan sähköpostin pääte on @ely-keskus.fi)