Pienvesikunnostusta Etelä-Savossa – Huhtimäenpuron ja Vuorijärvensuon muodonmuutos

Metsässä solisevan veden ääreen on mukava mennä virkistäytymään, mutta usein voi jäädä huomaamatta, kuinka paljon ihminen on muokannut maisemaa vuosikymmenten aikana.  

Helmi-elinympäristöohjelmassa kunnostetaan yhtenä teemaluokkana pienvesiä, joilla tarkoitetaan puroja, noroja, lähteitä ja lampia. Pienvesiä on aikojen saatossa muokattu niin metsä- kuin maatalouden etuja ajatellen. Luonnontilaisia puroja ja noroja on perattu suoriksi, lähteitä on kuivatettu ojituksilla ja lampiin on johdettu ojia, jotka lisäävät ravinnekuormitusta. Nykyään ymmärretään luonnontilaisten pienvesien merkitys luonnon monimuotoisuudelle, ja niiden tilaa pyritään parantamaan korjaavin toimenpitein.  

Huhtimäenpuron uusi elämä 

Menemme Etelä-Savon ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Anni Pylvänäisen kanssa katsomaan Pieksämäelle Huhtimäenpuroa, joka on juuri kunnostettu Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella yhteistyössä Metsähallitus Metsätalous Oy:n kanssa. Huhtimäenpuro on aikoinaan oikaistu puunuittoa varten. Purouittoa varten purosta oli siirretty valtavat määrät kiviä uoman reunoille ja luotu uomasta suora vesiputki. Luonnontilaiseen uomaan kuuluva mutkaisuus, ranta-alueen tulvavaikutteisuus sekä kivikot ja kuollut puuaines puuttuivat purosta lähes kokonaan. 

Kunnostustoimiin tarvitaan aina maanomistajien suostumukset ja tässä tapauksessa kunnostuksesta on neuvoteltu hyvässä yhteishengessä. Suunnittelutyötä on ollut paljon ennen itse kunnostustyön aloittamista. Kunnostamiseen liittyvät mahdolliset rajoitteet ja lupatarpeet sekä huomioitavat erityispiirteet on selvitettävä. Tämän kohteen lähellä oli tehty havainto huuhkajasta, joten toimet suunniteltiin syksylle pesimäajan ulkopuolelle.  

Purossa on tapahtunut valtava muutos kunnostuksen jälkeen, ja äkkiseltään muutos jopa hätkähdyttää. Aiemmin vesi virtasi purossa tasaisesti, eikä uomassa ollut kiviä tai puita. Puut ja kivet lisäävät puron virtaamavaihtelua, luovat elinpaikkoja eliöstölle ja kasvualustaa vesikasvillisuudelle. Jyrkkien kivipenkereiden purkaminen lisää veden vaikutusaluetta ranta-alueella. Maaston perusteella voi arvailla alkuperäisen puron olomuotoa. Tämä puro on aikoinaan ollut todennäköisesti huomattavasti leveämpi, mutkaisempi ja kauttaaltaan kivisempi. Tässä tapauksessa puron saattaminen täysin entiseen tilaan olisi kuitenkin ollut kohtuuttoman suuri työ. 

Puuaineksen lisääminen on tehokas purokunnostustoimenpide. Kuolleet puut vedessä parantavat virtavesien ekologista toimintaa. Pohjaeläimistön  määrä lisääntyy ja näin koko puroympäristön ravintoverkosto monipuolistuu. Toivon mukaan mm. alueella havaittujen sudenkorentojen määrä kasvaa kunnostuksen jälkeen. Puron rantavyöhykkeellä kasvavat elävät puut ylläpitävät puroille tärkeää kosteaa ja viileää pienilmastoa - sekä kuolleet että elävät puut ovat kaikille pienvesille tärkeitä elementtejä. 

Anni kertoo, että kunnostettua puroa seurataan tulevina vuosina ja tarpeen mukaan työtä voi joutua hieman korjailemaan ja parantelemaan. Muutos on jo nyt valtava, ja työn tulos näyttää hienolta. Kuvittelemme miltä puro näyttää muutamien vuosien kuluttua, kun kasvillisuus alkaa peittää puroon siirrettyjä kivikoita. Tänne olisi rauhoittavaa tulla istumaan kivien päälle ja vain kuuntelemaan puron solinaa ja lintujen liverrystä.  

Vuorijärvensuo – ojitetusta suosta monimuotoiseksi elinympäristöksi

Huhtimäenpuro ei ole ainoa syksyllä kunnostettu pienvesielinympäristö, vaan Savonlinnassa on saatu syksyllä päätökseen Vuorijärvensuon laaja, noin 17 hehtaarin kunnostuskokonaisuus, jonka suunnittelu on aloitettu jo useita vuosia sitten. Kohteen kunnostusta on edistänyt Etelä-Savon ELY-keskuksesta luonnonsuojeluasiantuntija Vesa Kontio. Vuorijärvensuo on kymmeniä vuosia sitten kauttaaltaan ojitettu ja ojat on johdettu suoraan viereiseen järveen. Suolla on runsaasti pohjaveden purkauspisteitä eli lähteitä. Lisäksi alueella on useita pelto-ojia, jotka ovat muuttuneet ajan saatossa norojen ja purojen kaltaisiksi. Noro on puroa pienempi luonnonuoma, joka on tyypillisesti osan vuodesta kuiva.

Kunnostustoimenpiteinä ojia on täytetty veden pidättämiseksi suoalueella, luotu veden virtausta ohjaavia patoja, ja palautettu virtauksia luonnollisille reiteille. Lisäksi on tehty uomanmyötäistä ennallistamista, jossa ojia on monimuotoistettu ja luonnontilaisia rakennepiirteitä palautettu. Toimenpiteillä tavoiteltiin lähde-elinympäristön ekologisen tilan parantamista. Samalla toimenpiteet vähentävät tulevaisuudessa myös järveen kulkeutuvaa ravinnekuormitusta. Parhaimmillaan kunnostustoimilla siis saadaan parannettua samalla kertaa useiden eri elinympäristöjen tilaa!