Uutiskirje 7/2025

Pato oli erinomaisesti tehty. Sen alapuolinen virtaama oli silmämääräisesti noin 1 l/s. Pato oli rakennettu noin metrin päähän aseman virtaama-anturista. Ei ollut ihme, että havaitut virtaamat olivat viikon sisällä laskeneet melkein nollaan.

Mieleni palasi nykyhetkeen. Aloin katsomaan virka-autojen tilannetta paikan päällä käyntiä varten. Myöhemmin saimme konsultilta tiedon, että aseman datayhteys oli katkennut. Lopulta pääsimme Heidin kanssa Kuonanjoelle 23.9., ja odottamani näky oli vastassa. Tuo luonnon oma insinööri oli palannut Kuonanjoelle ja todennut sen olevan ihanteellinen tarpeisiinsa.

Tilanteen toteamisen jälkeen seuraava askel oli hypätä jokeen etsimään aseman antureita. Siinä menikin pieni hetki, koska anturit eivät olleet enää samoissa paikoissa kuin aiemmin. Kuonanjoen näkösyvyys on touko-lokakuun välisenä aikana noin 20 cm, minkä vuoksi etsintä piti tehdä tuntoaistin varassa. Lopulta anturit löytyivät, ja totesimme niiden jääneen insinöörin rakennustöiden alle. Aiemmin toimineiden vedenlaatu- ja virtaama-antureiden datakaapelit oli katkaistu varsin siististi. Ainoa hampailta säästynyt kaapeli kuului aseman kolmanteen, mutta jo rikkoutuneeseen anturiin.

Tässä vaiheessa ei ollut muuta tehtävissä kuin pistää asema pakettiin ja siirtää riistakamera valvomaan insinöörin työmaata. Kuonanjoen alue on harmillisesti katvealuetta, minkä vuoksi kuvien saamiseksi täytyi hankkia parempi antenni.   

Lopulta saimme epävirallisen majavalivemme toimintaan. Kuvista selvisi, että Kuonanjoella on rakennuspuuhissa ainakin kolmen majavan perhe.

Majavat ovat osoittautuneet varsin tehokkaiksi työssään. Tarkkailujakson aikana patoa oli käyty purkamassa kahtena peräkkäisenä perjantaina. Vanhan padon purun jälkeen majavilta kesti noin kuusi yötä rakentaa uusi pato samaan vaiheeseen, missä vanha oli ollut ennen purkamista.

Majavat ja ihminen

Majavia ei turhaan kutsuta ekosysteemi-insinööreiksi. Riistakameran kuvien perusteella vesilinnut ovat löytäneet majavan padon luoman suvannon, missä niitä on näkynyt varsinkin aamuntunneilla. Lisäksi useat maaeläimet, mm. orava ja näätä, ovat riistakameran kuvien perusteella hyödyntäneet majavan patoa kulkureittinä joen ylitse. Toisin sanottuna majavat voivat rakentaa ekologisia käytäviä sekä luoda elinympäristöjä, jotka voivat tukea ja edistää luonnon monimuotoisuutta.

Ihmisen näkökulmasta majava on nähty viime vuosina Suomessa useimmiten haittaeläimenä muun muassa metsätalouden harjoittamiselle. On totta, että ihmisen näkökulmasta väärässä paikassa majavan patojen aiheuttama tulviminen voi aiheuttaa vahinkoa muun muassa metsätaloudelle.  

Toisaalta oikeassa paikassa majava voisi toimia ihmisen näkökulmasta kustannustehokkaana valuma-alueen kunnostajana sekä luonnon monimuotoisuuden edistäjänä. Tapio Oy:n ennallistamisasiantuntija Matias Virralta tuli lokakuussa vesiensuojelun näkökulmasta kiinnostava artikkeli, jossa käsiteltiin Kouvolan tuntumassa sijaitsevaa Pitkänlahdensuota, jonne on majavan avustuksella syntynyt vesiensuojelullisesti vaikuttava kosteikko. Kiinnostuneet voivat lukea artikkelin täältä: Luonnonmukaista vesiensuojelua – ruokapalkalla! - Tapio.

Kirjoittaja: Juuso Pätynen, Vesistöasiantuntija (Etelä-Savon ELY-keskus)

Kuonanjoelta on saatu arvokasta seurantatietoa jo vuodesta 2019 lähtien

Vesistöasiantuntija Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskuksesta kertoo, että Puruveden Kuonanjoella on mitattu vedenlaatua ja virtaamaa jatkuvatoimisesti syksystä 2019 lähtien kahdessa EU-hankkeessa sekä hankkeiden päättymisen jälkeen myös osana ympäristöhallinnon seurantaohjelmaa. Mittausasema on sijoitettu Kuonanjärven-Vehkajärven valuma-alueelle Kuonanjokeen, josta laskennallisesti tulee suurin suhteellinen ravinne- ja kiintoainekuormitus Puruveteen Savonlahden kautta. Seurannan keskeisenä tavoitteena on arvioida valuma-alueelta kulkeutuvaa ravinteiden (erityisesti fosfori) ja orgaanisen hiilen pitoisuuksia sekä yläpuolisen Kuonanjärven kasviplanktonin biomassaa sekä sinilevien määrää. Laitteisto mittaa vedenlaatua ympäri vuorokauden kaikkina vuoden aikoina ja yhdistettynä hydrologiseen mittausdataan on mahdollista saada arvio kokonaiskuormituksesta ravinteiden ja humuksen osalta vuositasolla ja eri ajanjaksoina kuten rankkasateiden ja kuivuuden ääri-ilmiöistä ja vaikutuksista veden laatuun.

Mittauspaikka on sikäli mielenkiintoinen ja tärkeä, että Kuonanjärvi on yksi Etelä-Savon ekologiselta tilaltaan heikoimmista vesistä, kun taas Puruvesi kuuluu parhaimmistoon. Lisäksi useiden vuosien aikana kerätty data on tieteellisestikin huomattavan arvokas. Tänä syksynä mittauksissa ilmeni odottamaton ongelma majavien valloittaessa Kuonanjoen ja keskeyttäessä mittaukset. Vastoinkäymisistä huolimatta Kuonanjoen mittaustoimintaa ja aikasarjatiedon keräämistä on tarkoituksenmukaista jatkaa osana ympäristöhallinnon vesistöseurantoja, kunhan olosuhteet saadaan taas palautettua mittaustoiminnalle mahdolliseksi.