Kaksi hanketta, kaksi näkökulmaa työelämään.
Työllisyyden kanssa toimivat tahot ovat moninaisia ja työelämään liittyvä tieto hajallaan, todettiin Tulevaisuuden työmarkkinat ESR+ -koordinaatiohankkeen kick off -tilaisuudessa muutama vuosi sitten. Tuolloin lähdettiin parantamaan työmarkkinoiden kohtaantoa, eli sitä, miten työntekijät ja työnantajat löytävät toisensa.
Toiminta on valtakunnallista. Aluetyön lisäksi sitä toteutetaan itsenäisillä alahankkeilla:
- Ne ovat käytännössä meidän keinomme kehittää uusia ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan, Uudenmaan aluekoordinaattori Tiina Iskanius kertoo.
Alahankkeet pureutuvat joko valitsemiensa toimialojen tai kohderyhmien työllisyystilanteeseen. Toimijat voivat olla työllisyyden parissa vaikuttavia tahoja, työllisyysalueita, oppilaitoksia, järjestöjä jne. ja ne valitaan erillisten hankehakujen perusteella.
Viimeisin hakukierros päättyi syyskuun lopussa.
Koska alahankkeiden toiminta on linjassa päähankkeen kanssa, niiden kehittämät toimenpiteet soveltuvat koko maassa käytettäviksi. Isoimmissa hankkeissa on mukana useita osatoteuttajia ympäri Suomen.
- Ovatko alahankkeet tekemisissä toistensa kanssa, projektikoordinaattori Santeri Raappana Vientikunto – Osaamisella maailmalle -hankkeesta kysyy.
Iskanius kertoo alahankkeiden vetäjien pääsevän tutustumaan toistensa toimintaan erikseen järjestetyissä tilaisuuksissa. On tarkoitus, että samojen teemojen parissa työskentelevät yhdistäisivät voimansa ja järjestäisivät yhdessä esimerkiksi teemaan liittyviä tilaisuuksia, Iskanius konkretisoi.
Lähimarkkinoille suuntaaminen riskittömintä
- Aika moni hakeutuu lähimarkkinoille, Skandinavian maihin ja erityisesti Puolan ja Baltian maiden markkina-alue on kerännyt myös kiinnostusta, luettelee Raappana suomalaisyritysten suosimia markkina-alueita.
Vientikunto ohjelma on suunnattu niiden uusmaalaisten pk-yritysten johdolle ja avainhenkilöille, jotka haluavat kasvattaa liikevaihtoaan viennin avulla.
- Suomessa on aika paljon yrityksiä, jotka eivät tunnista mahdollisuuksiaan, ne eivät hahmota itseään potentiaalisiksi vientiyrityksiksi, Raappana tietää.
Ensimmäisen askeleen ottaminen vaatii rohkeutta ja Raappana nimeääkin sen haasteista suurimmaksi. Vientimarkkinoille lähtemiseen pitää panostaa kunnolla: Riittävät resurssit, oikeat verkostot ja uusien asiakkaiden löytäminen. Tuotteet ja palvelut on muotoiltava kohdemaan markkinoita ajatellen.
- Toki EU-maat ovat suomalaisille helppoja, mutta kyllä myös Euroopan sisällä on isoja eroja liiketoimintakulttuurissa.
Myös mikroyritykset kiinnostuneita
Vientikunto aloitti toimintansa viime syksynä, joten palvelu on vielä melko tuore. ELY-keskuksen yritysasiantuntijat ovat käyneet keskusteluja tähän mennessä reilun 50 yrityksen kanssa, joista valmennuksiin on hakeutunut parikymmentä.
Vientikunto ohjelma koostuu kolmesta moduulista. Ensin selvitetään yrityksen lähtötilanne. Jos vientipotentiaalia ja halua ulkomaan markkinoille löytyy, on konkreettisen valmennuksen vuoro; yritykselle räätälöidään tiekartta tavoitteineen ja toimenpiteineen. Vientikunnon yhteistyöverkostoon kuuluvat myös muut Team Finland toimijat, joiden palveluiden pariin ohjataan Vientikunnon asiakkaita.
Mukaan hakeutuneiden yritysten koko on vaihdellut, osa on ollut mikroyrityksiä – myös ne saavat arvokasta tietoa siitä, mitä tulevaisuudessa voi tehdä.
Kaikkien tie ei johda valmennuksen viimeiseen vaiheeseen:
- Osa osallistujista ei ole heti ohjelmassa aloittaessa vielä täysin valmis viennin aloittamiseen. Näissä tapauksissa asiakkaat saattavat ottaa pienen aikalisän ja keskittyä kehittämään omatoimisesti toimintaansa ennen vientiponnistelujen aloitusta.
Myös rahoituksen on oltava kunnossa.
- Herättelettekö myös yrityksiä, että tulisivat mukaan, tiedustelee Iskanius. Raappana kertoo, että uusia yrityksiä pyritään löytämään viestinnän kautta, mutta helppoahan se ei ole, hän myöntää.
Tulevaisuus
Tulevaisuuden työmarkkinat toimii vuoteen 2027 ja sille on tulossa loppuvuodesta uudet verkkosivut. Hanke kehittää parhaillaan yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa tietopankkia, jonne kaikki ESR-hankkeet voivat tallentaa omia hyviä käytänteitään. Sen tavoitteena on työllisyyden hankkeita koskevan tiedon jakaminen sekä hyvien käytäntöjen tallentamisen ja levittämisen sujuvoittaminen.
Vientikunto ohjelma päättyy ensi vuoden lopussa.
- Haluaisimme Vientikunto ohjelmasta pysyvän palvelumallin, vaikka monista yrityspalvelurahoituksista on juuri leikattu. Tämä on yrityksille suunnattu ensivaiheen palvelu ja sille olisi mielestäni paikka Suomen yrityspalveluiden kentässä.
Lue lisää:
Hanke on Euroopan unionin sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittama
Teksti: Memmi Ojantola
Kuvat: Anu Kantola
