Liikenneturvan ja Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuusseminaari järjestettiin Helsingin Pörssitalolla 4.9. Tilaisuuden juonsi Petra Ruonakoski Liikenneturvalta, ja osa yleisöstä seurasi esityksiä etäyhteydellä.
Tilaisuudessa kuultiin erilaisia näkökulmia liikenneturvallisuuteen: aiheina olivat muun muassa anteeksiantava, jaetulle vastuulle rakentuva liikennejärjestelmä safe system, ajoterveyden merkitys ja kuntien entistä tavoitteellisempi liikenneturvallisuustyö.
Anteeksiantava liikennejärjestelmä ja ikäystävällinen liikenneympäristö huomioivat liikkujan inhimilliset piirteet
Safe System -lähestymistavasta väyläverkolla puhui asiantuntija Maija Rekola Väylävirastosta. Safe systemin tavoitteena on anteeksiantava ja ennakoiva liikennejärjestelmä, joka huomioi sen, että ihmiset ovat haavoittuvia ja tekevät liikenteessä virheitä. Vastuu ei ole vain tienkäyttäjällä, vaan myös tien suunnittelijalla, rakentajalla ja kunnossapitäjällä.
Järjestelmä rakentuu viidelle peruspilarille, jotka ovat turvalliset tienkäyttäjät, turvalliset tiet ja infra, turvalliset ajoneuvot, turvalliset ajonopeudet sekä korkealaatuinen onnettomuuden jälkeinen hoito. Nämä pilarit pyrkivät estämään onnettomuuksia sekä lievittämään seurauksia, ja myös kompensoivat toistensa puutteita.
Vantaan kaupungin liikenteen kehittämispäällikkö Emmi Pasanen kertoi, miten Vantaalla on kehitetty ikääntyneiden ja lasten turvallista liikkumista. Ikäystävällinen kaupunkiympäristö muun muassa tukee eri-ikäisten osallisuutta, on turvallinen ja esteetön sekä kannustaa liikkumiseen.
”Kun tehdään hyvä ympäristö ikääntyneille, tehdään hyvä ympäristö kaikille liikkujille”, totesi Pasanen. Keskeisten palvelujen on tärkeää olla saavutettavia helposti ja esteettömästi eri kulkumuodoilla, erityisesti kävellen ja joukkoliikenteellä.
Esteettömyys on etenkin ikääntyneille liikkujille tärkeää, koska iän myötä näkö ja kuulo sekä reaktio- ja havaintokyky heikkenevät, ja lisäksi mahdolliset muistisairaudet haittaavat liikkumista. Ikääntyneiden määrä liikenteessä kasvaa jatkuvasti, minkä vuoksi heidän huomioimisensa kaupunkiympäristön suunnittelussa kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
Ajoterveyden arviointi ja liikenteen valvonta rakentavat turvallisuutta
Traficomin asiantuntijalääkäri Petteri Harjuvaara puhui kuljettajan elinkaaresta ja ajoterveydestä. Ajoterveys on tärkeä osa liikenneturvallisuutta: Kuljettajan sairaus on usein taustatekijänä onnettomuuksissa. Lisäksi sairauskohtaukset aiheuttavat onnettomuuksia etenkin ikääntyneiden kuljettajien joukossa, ja heillä myös tiedonkäsittelykyvyn hidastuminen voi haitata ajokykyä.
Riskit jäävät kuitenkin usein rekisteröimättä, koska kuljettajien ajoterveyttä tarkastellaan ajokortin saamisen jälkeen harvakseltaan. Terveydenhuollossa olisikin tärkeää arvioida ja pitää esillä ajoterveyttä nykyistä rutiininomaisemmin. Nuorten ajoterveyshaasteet liittyvät päihteisiin, mielenterveyden häiriöihin ja impulsiivisuuteen, joihin tepsisi erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmien tehokas ehkäisy ja hoito.
Kuljettajan ajoterveyttä arvioidaan nykyisin ajokortin myöntämisen ja uusimisen yhteydessä, sekä liikennevalvonnan yhteydessä. Henkilöauton, mopon ja traktorin ajamiseen oikeuttavan ajokortin (ajokorttiryhmä 1) hankkimisen ja uusimisen yhteydessä riittää oma vakuutus ajoterveysedellytysten täyttymisestä. Tulevan ajokorttidirektiivin myötä ensimmäisen ajokortin hankkiminen jo 17-vuotiaana yleistynee, ja siinäkin riittää terveydentilan itsearviointi ajokorttiryhmässä 1.
Vanhempi konstaapeli Kaisa Kuusela Hämeen poliisilaitokselta kertoi poliisin liikennevalvonnasta. Valvonta on poliisin liikenneturvallisuustyössä keskeisessä osassa, ja sitä tuetaan viestinnällä, seurannalla ja tutkimustiedolla. Liikennevalvontaa ohjelmoivat kansallinen Liikenneturvallisuusstrategia sekä Poliisin liikennevalvonnan ja turvallisuuden ohjelma. Tavoitteena on vähentää kuolemia ja loukkaantumisia, onnettomuuksia, kuljetusrikollisuutta sekä harmaata taloutta ammattiliikenteessä.
Poliisi pyrkii myös osaltaan vaikuttamaan lasten ja nuorten asenteisiin, ja jalkautuu tänä vuonna kouluille aiempaa enemmän. Tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta lasten ja nuorten kanssa.
”Seuraamme kiinnostuneina, vähentävätkö nämä kohtaamiset poliisiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja nuorison häiriökäyttäytymistä koulussa ja vapaa-ajalla,” sanoi Kuusela.
