- Vievät elintilaa luontaisilta lajeilta ja rehevöittävät kasvualustaa, joka ei välttämättä palaudu entiselleen torjunnan jälkeen, luonnonsuojeluasiantuntija Paula Salomäki Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoo lupiinien hävittämisestä. Lupiini on yksi Suomen tunnetuimmista haittaa aiheuttavista vieraslajeista.
Muualta kulkeutuneet lajit eivät aina aiheuta ongelmia. Mutta vaikeuksia syntyy, jos ne alkavat lisääntyä holtittomasti ja valtaavat alaa alkuperäisiltä lajeiltamme. Osa vieraslajeista heikentää satoa levittäessään tauteja ja tuholaisia. Niistä on haittaa myös pölyttäjille: ravintoa tarjoavat kasvit vähenevät ja esimerkiksi lupiinissa on kimalaisille ja mehiläisille haitallista siitepölyä.
Vieraslajit levittäytyvät joko luontaisesti tai ihmisen toiminnan seurauksena. Jos vieraslajin tarkoituksellisesta levittämisestä aiheutuu ekologisesti merkittävä haitta, teko kuuluu rikoslain piiriin.
Vieraslajit luetteloidaan
Kansallinen vieraslajiluettelo sisältää tiedot lajeista, jotka ovat Suomen vieraslajilain mukaan haitallisia. EU:n vieraslajiluettelo sisältää puolestaan koko EU:n alueella haitallisiksi säädetyt lajit. Osaa niistä ei esiinny Suomessa – ainakaan vielä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat tuoda meille uusia vieraslajeja.
Suomen lain mukaan haitallisiksi luokiteltuja vieraslajeja ei saa tuoda maahan, myydä eikä kasvattaa edes omalla pihamaalla. Tunnetuimpia vieraslajeja Suomessa ovat lupiini, jättipalsami, kurtturuusu ja jättiputki.
Vieraslajeja myös eläimissä
Suomessa on useita vieraslajieläimiä, kuten koko Suomeen levinneet supikoira ja minkki. Muita vieraslajieläimiä ovat valkohäntäpeura ja esimerkiksi savannikissa, joita ei Suomessa saa pitää lemmikkinä, saati päästää luontoon.
Luonnosta löytyy aika ajoin ihmisten hylkäämiä lemmikkejä, kuten liskoja, käärmeitä, sammakoita ja akvaariokaloja. Salomäki muistuttaa, että eläimet on lopetettava eläinsuojelullisin keinoin, niitä ei saa vapauttaa luontoon.
