Kelluslehden toimitus haastatteli Uudenmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön päällikköä Ilpo Huolmania sekä vesistöyksikön päällikköä Tero Taposta, jotka ovat vahvasti mukana muutoksen valmistelussa ja toteutuksessa.

Miten muutos vaikuttaa vesiasioihin liittyvään asiointiin?

– Lupa- ja valvontavirasto hoitaa valvontaan ja ohjaukseen liittyvät tehtävät, kuten vesienhoidon suunnittelun ja vesilain valvonnan, kertoo Tero. Elinvoimakeskukset keskittyvät puolestaan vesien hyvän tilan edistämiseen. Alkuvaiheessa voi olla epäselvää, kumman viranomaisen puoleen kääntyä. Tämän vuoksi viestintää tehostetaan, verkkosivuja päivitetään ja asiakkaita ohjataan tarvittaessa "kädestä pitäen" oikealle taholle.

Entä minkälaisia muutoksia luonnonsuojeluun liittyvään asiointiin tulee?

– Luonnonsuojelutehtävissä muutos tulee olemaan merkittävä, Ilpo toteaa. Lupa- ja valvontavirasto vastaa jatkossa valvonnasta ja luonnonsuojelulain toimeenpanosta. Elinvoimakeskus hoitaa puolestaan edistämis- ja kehittämistehtäviä, kuten luonnonhoitoa ja ennallistamista sekä vapaaehtoisuuteen perustuvaa METSO-ohjelman toteutusta. 

– Esimerkiksi yksityisten luonnonsuojelualueiden perustaminen kuuluu jatkossa kummallekin viranomaiselle riippuen siitä, onko kyse vapaaehtoisesta suojelusta (elinvoimakeskus) vai Natura-alueesta (Lupa- ja valvontavirasto). Luonnonsuojelulain valvonta ja lupa-asiat tai vaikkapa haitallisten vieraslajien hallintaan liittyvät viranomaistehtävät hoidetaan Lupa- ja valvontavirastossa. HELMI-ohjelman kaltaiset käytännön hoito- ja kunnostustoimet sekä alueellinen LUMO-yhteistyö kuuluvat puolestaan edistämistehtävinä elinvoimakeskukselle, Ilpo selittää. 

Mitä hyvää uudistus tuo mukanaan?

– Elinvoimakeskuksen vesitehtävien tiivistymisessä vain vesienhoidon toimenpiteiden edistämiseen voi nähdä sen hyvän puolen, että tehtävien parissa työskentelevien asiantuntijoidemme on mahdollista keskittyä täysillä tähän tärkeään tehtävään. Vesiekosysteemien parantaminen ja luonnonsuojelu yhdistyvät luontevasti elinvoimakeskuksen toiminnassa. Lupa- ja valvontavirastossa voidaan hyödyntää sinne siirtyvän laajan asiantuntijajoukon monipuolista osaamista vesitehtävissä, Tero kertoo. 

– Lupa- ja valvontavirastosta tulee valtakunnallinen virasto, johon kootaan vahvaa luonnonsuojeluosaamista. Tämä mahdollistaa uudenlaisten toimintatapojen kehittämisen ja yhdenmukaistaa toimintaa valtakunnallisesti. Tuskin luonnonsuojelun saralla tulee kysymystä, johon ei lupa- ja valvontavirastosta saataisi vastausta. Myös yhden luukun palvelu edistää asioita, kun se saadaan toimimaan. Vaikka resurssit ovat tiukat niin mahdollisuus sijaistaa ja jakaa tehtäviä on helpompi valtakunnallisessa organisaatiossa. Kun reilut 100 henkeä edistää luonnonsuojelua niin sillä saadaan paljon aikaiseksi. Kenttää selkeyttää se, että on yksi valtakunnallinen luonnonsuojelulakia valvova viranomainen, maalailee Ilpo toiveikkaana. 

– Luonnonhoitoa on edistetty pääosin määräaikaisella resurssilla ELY-keskuksissa. Tulevissa elinvoimakeskuksissa hankerahoituksen hyödyntäminen paranee ja luo uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle.  Toivottavasti myös vakituinen työ jatkossa lisääntyy elinympäristöjen hoidon tehtävissä. Elinvoimakeskuksessa ympäristötehtävien yhdistyminen samaan yksikköön parantaa yhteistyötä vesien- ja luonnonsuojelun välillä. Uskoisin niiden olevan paremmalla tolalla jatkossa, Ilpo pohtii. 

Millaisia haasteita voi olla nähtävissä?

– Alussa tehtävien virastojen välillä jako voi olla epäselvä, erityisesti vesienhoidon suunnittelun ja Uudenmaan sekä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusten edistämän kunnostustoiminnan rajapinnoilla. Maantieteellinen laajuus kasvaa, kun Uudenmaan elinvoimakeskus hoitaa jatkossa myös Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen vesienhoidon edistämistehtävät. Henkilöstöresurssit eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa. Käynnit paikan päällä ja keskustelu toimijoiden kanssa ovat tärkeitä ja siten maantieteellinen laajuus tuo haasteita. Uudenmaan elinvoimakeskuksen työskentelyalueen vesipinta-ala jopa kymmenkertaistuu verrattuna nykyiseen ELY-keskuksen alueeseen, Tero toteaa. 

– Resurssit ovat ilman muuta niukat niin luonto- kuin vesipuolellakin. Osaaminen jakautuu kahteen paikkaan ja on tunnistettavissa tiettyjä osaamisen alueita, jotka siirtyvät vain toiseen virastoon. Luonnonsuojelutehtävissä virastot ovat riippuvaisia toisistaan ja tiiviin yhteistyön kehittäminen tulee olemaan keskiössä, erityisesti luonnonhoidon ja HELMI-ohjelman toteutuksessa, kun toinen valvoo ja antaa luvat ja toinen toteuttaa. Alussa yhteistyö on helpompaa, kun henkilöt tuntevat toisensa, mutta prosessien kehittäminen on tärkeää tulevaisuutta varten. Virastojen käynnistyessä yhteistyön tarpeet tarkentuvat ja konkretisoituvat tekemisen edetessä. Toki jo nyt pyritään löytämään linjauksia mutta vielä on osittain epäselvää kuka vastaa tietyistä töistä kuten esimerkiksi lajisuojelun tiedonkeruu. Uudenmaan osalta selkeyttää kuitenkin luonnonsuojelun osalta se, että toimitaan samalla alueella kuin ennen, Ilpo pohtii. 

Miten muutos vaikuttaa omaan työhönne?

– Siirryn elinvoimakeskuksen ympäristöyksikköön vesitaustani vuoksi, mutta tarkka tehtävä selviää vasta myöhemmin. Nykyinen esimiestehtäväni päättyy vuodenvaihteessa, Tero kertoo. 

– Siirryn Lupa- ja valvontavirastoon ja sijoitun taustavirkani perusteella yhteen luonnonsuojeluyksikön neljästä luonnonsuojelun valvonta ja poikkeusluvat -ryhmistä. Nykyinen esihenkilötehtäväni päättyy vuoden lopussa. Esihenkilöiden valintaprosessi lupa- ja valvontavirastossa on käynnissä, ja joulukuun alkuun mennessä selvinnee, toiminko jatkossa esihenkilönä vai asiantuntijana, Ilpo toteaa. 

Millaiset terveiset lähetätte lukijoille?

– Vaikka virastorakenne muuttuu, niin vesiensuojelun tavoitteet eivät muutu. Asiantuntevat ihmiset hoitavat asioita jatkossakin. Vesienhoidon edistämistehtävissä sidosryhmäyhteistyö on edelleen keskeistä, Tero painottaa. 

– Tavoitteet eivät ole häviämässä – päinvastoin, ennallistamisasetus huomioiden ne ovat entistä kunnianhimoisempia. Luonnonsuojelutehtäviä hoidetaan kenties entistä tehokkaammin, kun yhden viranomaisen sijaan onkin kaksi. Asiantuntijuus ehkä jopa laajenee ja syventyy, Ilpo miettii toiveikkaana. 

Vesien- ja luonnonsuojelun uutiskirje 3/2025

Aiemmat Kelluslehdet!