Metsien vedet –hankkeessa edistetään vesienhoitoa laajalla yhteistyöllä

Maastokoulutustapahtuman pysähdys ojitetulla lähteellä. Kuva: John Seppänen.

Metsien vedet -tiedonvälityshankkeessa tiedotetaan vesistöjen ja pienvesien puustoisten suojavyöhykkeiden merkityksestä metsien monimuotoisuudelle, vesieliöstölle ja veden laadulle. Suojavyöhykkeiden suunnittelun tueksi pyritään edistämään luonnonhoidon paikkatietoaineistojen tunnettuutta. Hankkeessa tiedotetaan myös ravinteikkaiden turvemaiden peitteisen metsänkasvatuksen ja soiden ennallistamisen vaikutuksista suometsien ilmasto- ja vesistöpäästöihin. Hankkeen puitteissa kerrotaan lisäksi metsätalouden kannustejärjestelmän (metka) suometsien hoitosuunnitelman laadinnasta. 

Kelluslehden toimitus haastatteli projektipäällikkönä työskentelevää John Seppästä Metsäkeskukselta.  

Metsien vedet –hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, miten metsien pienvedet ja vesistöjen rantametsät voidaan huomioida osana metsätaloutta. Näkökulma on sekä vedenlaadussa että elinympäristöjen laadussa. Myös ilmasto- ja vesiviisas suometsätalous on hankkeessa tärkeä aihepiiri.  

Hankkeen kohdealue on Uudenmaan maakunta sekä Kemiönsaaren ja Paraisten kunnat. Hanke on käynnissä 1.1.2025-31.10.2026. 

Hankkeen noin 276 000 euron rahoituksesta pääosa tulee Euroopan maaseuturahastosta ja Uudenmaan ELY-keskuksesta. Lisäksi hankkeen toteuttajat vastaavat omarahoitusosuudesta. 

Hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY), Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY), Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry ja Työtehoseura (TTS).  

Hankkeen ajankohtaiset tilaisuudet ja materiaalit: 

https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/metsien-vedet 

Mistä hanke on saanut alkunsa? 

– Hanke on saanut alkunsa siitä, että on tunnistettu tarve lisätä tietoisuutta vesistöjen ja pienvesien suojavyöhykkeiden tärkeydestä metsätaloudessa. Tavoitteena on tiedottamisen avulla ennaltaehkäistä metsien vesielinympäristöjen tilan heikkeneminen. Myös suometsien hoito on hyvin ajankohtainen aihe ja keskustelua metsänkasvatustavoista ja metsäojien hoidosta vesiensuojelun kannalta on syytä jalkauttaa kentälle. 

Hankkeen taustalla on myös tarve lisätä luonnonhoidon paikkatietoaineistojen tunnettuutta. Työkalut kuten kosteusindeksi ja eroosiomalli, antavat hyviä vinkkejä vaihtelevan levyisten suojavyöhykkeiden rajaamiseen, säästöpuuryhmien sijoitteluun ja ajourien suunnitteluun.  

Mitä hyötyjä yhteinen hanke tuo ja mitä on hyvä ottaa huomioon hankkeen suunnittelussa? 

– Eri hanketoimijat tuovat hankkeeseen oman tietonsa ja osaamisensa sekä omat kontaktinsa. Metsien vedet -hankkeessa tämä on tarkoittanut esimerkiksi tietoa potentiaalisista maastokoulutuskohteista tai hanketoimijoiden aiempien yhteistyökuvioiden tuomista mukaan osaksi hanketta. Verkostojen kautta aukeaa parempia mahdollisuuksia hanketyön toteuttamiselle ja hanketyötä tekevien laajemmalle oppimiselle.  

Mitä useampi toimija, sen vaikeampi on yksittäisen hanketoimijan olla perillä kaikesta mitä hankkeessa tehdään. Tästä syystä on loogista, että hankkeissa on hallinnoiva taho, joka kantaa päävastuun hanketyön koordinoinnista. 

Millaista yhteistyötä teette oppilaitosten kanssa?  

– Oppilaitosyhteistyön osalta suunnitelmissa on maastokoulutustapahtumia, jotka toteutetaan oppilaitosten omissa opetusmetsissä tai muissa soveltuvissa kohteissa. Myös oppitunti- tai luentovierailut saattavat tulla kyseeseen. Lisäksi hankkeessa kuvataan rantametsiin tai ojitusalueille sijoittuvaa konetyöskentelyä Työtehoseuran e-oppimisympäristöä varten. Oppimisympäristön materiaalista tiedotetaan myös oppilaitoksissa. 

Kenelle oppimisympäristö on tarkoitettu? 

– Oppimisympäristö on suunnattu metsäalan ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville ja jo ammatissaan toimiville metsäkoneenkuljettajille. Oppimisympäristö toteutetaan 360-kuvamaisemalla ja upotetuilla infopisteillä. Materiaalit ovat avoimia myös muille kiinnostuneille. 

Pohdintaa jatkuvasta kasvatuksesta ja soiden ennallistamisesta Tuusulan Heinisuolla. Kuva: John Seppänen

Miten eri tahot ovat olleet kiinnostuneita hankkeen tilaisuuksista?  

– Tuntuu että varsinkin metsäalan toimijat ovat osallistuneet hankkeen tilaisuuksiin melko aktiivisesti. Vesiensuojelu ja luonnonhoito ovat toki alati läsnä metsäalan toimijoiden työssä ja aihepiirit ovat siten ajankohtaisia. Maastokoulutuksiin osallistuvat metsänomistajat tulevat yleensä lähialueilta. Tämä asettaa tietysti omat rajoitteensa sille, kuinka monta metsänomistajaa onnistumme tavoittamaan. Tilaisuuksiin saapuvat metsänomistajat ovat kuitenkin saapuneet paikalle mielenkiinnosta aiheeseen, ja palaute on ollut tähän saakka positiivista.

Vaikka maastotilaisuuksia on järjestetty eri puolille Uudenmaan aluetta, ovat kohteet kuitenkin helposti kaukana pääkaupunkiseudun suurelle metsänomistajajoukolle. Webinaarit taas ovat kaikkien saavutettavissa. Talven aikana pyrimmekin ylläpitämään melko tasaista webinaaritarjontaa vesiensuojeluun liittyvissä asioissa. Loppuvuoden aikana käsitellään ainakin valuma-alueajattelua, suometsänhoitoa ja paikkatietoaineistoja. 

Onko hankkeelle tulossa jatkoa? 

– Siitä minulla ei ole tässä vaiheessa vielä tietoa. Valuma-aluesuunnittelu, vesiensuojelun luonnonhoidon hankkeet ja ennallistamisasetukseen valmistautuminen voisivat olla joitakin läheltä liippavia aiheita, jotka ainakin itsestäni tuntuvat ajankohtaisilta. Myös ilmastonmuutokseen valmistautumisella on vesien hallintaan liittyvä ulottuvuutensa. Saa nähdä mitä mielenkiintoisia hankkeita lähivuodet tuovat tullessaan. 

 
Jaa: