ELY-keskuksen tarkastajat kiertävät peltolohkoilla satelliittien apuna

Satelliittiseuranta on nykyään tärkeä osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Tulevaisuudessa ihmisten tekemiä tarkastuskäyntejä tarvitaan entistä vähemmän, kun tekoäly oppii analysoimaan tarkemmin satelliittien ottamia kuvia.

Kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa tehdään nykyään peltojen satelliittiseurantaa, jossa tekoäly analysoi satelliitin ottamia kuvia. Satelliittiseurannan avulla voidaan esimerkiksi määrittää peltolohkojen tukikelpoisuus, tunnistaa viljelyksessä olevat kasvit ja analysoida käynnissä olevia maataloustoimenpiteitä. Satelliittiseuranta ei kuitenkaan vielä toimi täydellisesti, joten ELY-keskuksen tarkastajat kiertävät lohkoilla tekemässä omia havaintojaan järjestelmän kehittämiseksi.

Laadunarviointi painottuu Varsinais-Suomeen

Laadunarviointia tehdään Euroopan komission ilmoittamilla lohkoilla. Tänä vuonna Suomesta laadunarviointiin valittiin 16 kuva-aluetta, joista seitsemän on kokonaan Varsinais-Suomessa ja yksi osittain. Yhteensä laadunarvioinnissa on Varsinais-Suomesta 2 643 kasvulohkoa ja koko Suomesta 6 674.

Laadunarviointiin liittyviä maastokäyntejä tehdään pitkälle syksyyn. Niillä tarkastetaan, että lohkojen pinta-alat vastaavat peltotukihakemuksella ilmoitettua ja että lohkoilla kasvaa niitä kasveja, joita on ilmoitettu. Myös ilmoitetun kasvin muut tukiehdot tarkastetaan. Laadunarviointi ei kohdistu ehdollisuuden vaatimuksiin. Jos havainnot ja hakemus eivät täsmää, tarkastajat lähettävät viljelijöille korjauskehotuksia peltotukihakemuksiin.

Seuraava osa laadunarviointia on asiakirjavalvonta, jota tehdään talven aikana. Lisäksi kuntien maaseutupalvelut tekevät laadunarviointiin liittyviä hallinnollisia tarkastuksia. Niissä tarkistetaan muun muassa jokaisen laadunarvioinnissa mukana olevan lohkon hallinta ja tietyt ympäristökorvauksen tilakohtaisten toimenpiteiden vaatimukset.

Laadunarvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että peltotuet maksetaan viljelijöille oikein.

Teemu Työppönen keräämässä maastodataa.

Maastodataa kerätään joka viikko

ELY-keskukset keräävät myös maastodataa ISMO2025-kierroksilla. Kolmatta vuotta kierroksia tekevä kausitarkastaja Teemu Työppönen kertoo, että Varsinais-Suomen viikkokierros kiertää tänä vuonna Auran ja Pöytyän alueella.

– Ajamme siis joka viikko saman kierroksen, jonka varrella on 71 peltolohkoa. Reitin on piirtänyt Ruokavirasto ja se vaihtuu vuosittain.

Reitin varrella olevilta lohkoilta havainnoidaan ja kirjataan ylös kasvit ja kasvuvaihe.

– Sitten satelliittiseurantajärjestelmä vertaa meidän tekemiä havaintoja satelliittikuviin. Tavoitteena on, että jonain päivänä järjestelmä pystyisi tekemään itsenäisesti havaintoja satelliittikuvin perusteella.

Tällä kierroksella tehdyt havainnot eivät vaikuta viljelijöiden saamiin tukiin, vaan niitä hyödynnetään puhtaasti järjestelmän kehittämiseen.

– Joskus havainnot saa tehtyä helposti jo auton ikkunasta, joskus taas pitää pysähtyä katsomaan tilannetta tarkemmin.

Samanlaisia viikkokierroksia tehdään kaikkien Suomen ELY-keskusten alueilla syksyyn saakka. Niistä ei ilmoiteta viljelijöille.

Teemu Työppönen ja Mika Korkki pysähtyivät viikkokierroksella katsomaan, kasvaako tällä lohkolla vihantaviljaa kauralla. Kasvaa kyllä, vaikka lohko olikin aika rikkapitoinen ja vaati siksi lähempää tarkastelua.

Peltovalvontaa tehdään aiempaa vähemmän

Satelliittiseurannan ansiosta varsinaista peltovalvontaa tehdään nykyään enää noin kahdelle prosentille tiloista, kun ennen valvontavelvoite oli viisi prosenttia. Tiloja valitaan valvontaan sekä satunnaisesti että painottaen.

Peltovalvonnassa tarkastetaan muun muassa kasvulohkojen pinta-alat, viljelykasvit ja ehtojen noudattaminen. Viljelijän kannattaa olla tarkastajan mukana valvontakäynnillä. Tarkastaja voi kertoa havaintonsa heti ja antaa neuvoja siihen, miten havaitut puutteet voisi korjata seuraavalle vuodelle.

Tukiehtojen noudattamisen valvonta on edellytys viljelijätukien maksamiselle.

Myös viljelijät osallistuvat opettamiseen

Myös viljelijät ovat viime vuosina päässeet opettamaan satelliittiseurantaa. Jos satelliitin tekemä havainto on ristiriidassa peltotukihakemuksen kanssa, viljelijä saa hallinnolta satelliittiseurannan selvityspyynnön.

Jos lohko on ilmoitettu ja hoidettu oikein, viljelijä voi vastata selvityspyyntöön ottamalla sijaintitiedot sisältävän valokuvan peltolohkostaan. Selvityspyyntöihin vastataan Vipu-mobiili-sovelluksella, joka on Ruokaviraston julkaisema maksuton väline viljelijöiden ja viranomaisten väliseen viestintään.

Jos ehtojen mukainen toimenpide on tekemättä, viljelijä voi tehdä sen määräajassa tai tarvittaessa perua hakemansa tuen.

Takaisin uutiskirjeeseen