Saaristossa lasketaan hotelliaamiaisten luontojalanjälkeä

Mikä ihmeen luontojalanjälki?

Ruokavalintojen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen voidaan mitata luontojalanjäljen avulla. Hiilijalanjälki, eli tuotteen aiheuttama ilmastokuorma, on ihmisille jo tuttu juttu. Luontojalanjäljessä huomioidaan ilmastovaikutusten lisäksi myös maankäyttöä ja esimerkiksi vesistöjen rehevöitymistä.

– Jos metsää kaadetaan pelloksi, se yleensä vähentää luonnon monimuotoisuutta, mutta paljon on merkitystä myös sillä, miten peltoja viljellään. Esimeriksi luomutuotanto ei ole luonnon monimuotoisuudelle ollenkaan niin suuri uhka kuin tavanomainen viljely. Ja niittylihan tuottaminen saattaa jopa parantaa luonnon monimuotoisuutta, Tuomasjukka selittää.

Villikalan syöminen taas on oiva keino taistelussa vesistöjen rehevöitymistä vastaan. Ja kalaahan Varsinais-Suomessa riittää.

– Kalastaminen poistaa tehokkaasti ravinteita vesistöistä ja sitä kautta vähentää rehevöitymistä ja parantaa luonnon monimuotoisuutta. Eivätkä Varsinais-Suomen kalakannatkaan vaarannu kalastuksesta – lohta lukuun ottamatta, Tuomasjukka sanoo.

Suurennuslasin alla hotelliaamiaiset

LUMO-hankkeessa toteutetaan luontojalanjälkilaskentaa, jonka pohjalta kehitetään matkailun ruokatoimijoille oma hankintakriteeristö. Kriteeristö korostaa raaka-ainevalintojen ja tuotantotapojen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. 

Ensimmäiseksi tartutaan hotelliaamiaisten luontojalanjälkeen. Hankkeessa on haastateltu Varsinais-Suomen hotelleja ja selvitetty, millaiset aamiaiset ovat asiakkaille kaikkein mieluisimpia. Haastatteluaineiston perusteella määritellään maittavat tyyppilautaset matkailijoille, työmatkalaisille ja rakennusalan työntekijöille. Sitten Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto laskee tyyppilautasten luontojalanjäljen.

– Kun laskenta valmistuu, me hankkeessa alamme miettiä eri ruuille luontoystävällisempiä vaihtoehtoja. Ei ehkä ole realistista ajatella, että prinssinakit jäisivät pois hotelliaamiaisilta, mutta voimme laskea, mikä vaikutus sillä olisi, jos nakit olisivatkin possun sijaan vaikka broilerista.

Villiruoka, esimerkiksi villiyrtit, sienet ja marjat ovat todella tehokas keino vaikuttaa ruokalautasen luontojalanjälkeen.

– Kaikki sellainen ruoka, joka kasvaa luonnossa itsekseen, on luontojalanjäljen näkökulmasta hyvää, kunhan poiminta tapahtuu täällä olevien ihmisten voimin. Jos marjojen poimijat lennätetään jostain muualta, luontojalanjälkeen pitää laskea mukaan myös lentomatkojen vaikutukset, Tuomasjukka muistuttaa.

Lähiruoka on matkailijalle elämys lautasella ja maisemissa

Lähiruualla on pieni luontojalanjälki, mutta se lisää myös matkailun vetovoimaa. Kun matkailija tulee saaristoon, hän haluaa maistaa siellä tuotettua ruokaa. Ja lähellä tuotettu ruoka tarjoaa myös kauniita maisemia.

– Mosaiikkimaiset maalaismaisemat ovat vaikuttavan näköisiä ja samalla ne ovat hyväksi luonnon monimuotoisuudelle. Tilkkutäkkimäisyys avaa mahdollisuuksia luonnolle. Lähiruuassa ei ole tärkeintä se, että kuljetusmatkat lyhenevät, vaan se, että pientuotanto on usein luonnon monimuotoisuuden kannalta parempi vaihtoehto, Tuomasjukka avaa.

Laiduntavat eläimet pitävät Varsinais-Suomen arvokkaita kansallismaisemia avoimina ja auttavat säilyttämään perinnebiotooppeja.

Monissa paikoissa ei ole niin kattavaa lähiruokatarjontaa kuin Varsinais-Suomessa, mutta täällä se on todellinen valttikortti.

– Varsinais-Suomesta löytyy melkein kaikkea. Täällä tuotetaan monipuolisesti jopa kasviproteiineja! Meidän tulisi olla paikallisesta ruuantuotannostamme vielä ylpeämpiä. Matkailussa on päivän selvää, että paikallinen ruoka kiinnostaa, mutta esimerkiksi hintojen nousu on vaikuttanut siihen, että keittiöihin päädytään tilaamaan edullisempia vaihtoehtoja kauempaa.

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös muualla

Kun hotelliaamiaisten luontojalanjälkeä saadaan pienennettyä, siirrytään hankkeessa myös muiden matkailutoimijoiden pariin. Ja kun Varsinais-Suomessa luotu kriteeristö on pilotoitu, sitä voidaan hyödyntää myös muualla Suomessa.

– Valtakunnallisessa levityksessä meitä auttaa Sustainable Travel Finland, jonka verkostossa on mukana noin 400 matkailutoimijaa.

Tulossa on myös kehittämistyöpajoja, joissa työskennellään tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden, alkutuotannon, ruuan jatkojalostajien sekä hotelli- ja ravintola-alan kanssa.

– Tällaiset työpajat ovat yleensä kaikille osallistujille mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Parhaat tulokset saadaan yhteistyössä. Esimerkiksi paikallisen toimitusketjun vahvistamista tarvitaan edelleen, vaikka sen eteen on tehty yhteistyötä toki ennenkin.

Luonnon monimuotoisuus lautasella -hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, LUT-yliopisto, Sustainable Travel Finland, Visit Turku Archipelago ja Visit Naantali. Hanke toteutetaan yhteistyössä Strategisen tutkimuksen neuvoston Biodiful-hankkeen kanssa. EU:n maaseuturahoituksen hankkeelle on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Luonnon monimuotoisuus lautasella -hanke