Varsinais-Suomen ruuantuotanto turvaa koko Suomen huoltovarmuutta

Kun koronapandemia alkoi Suomessa vuonna 2020, syttyi uudenlainen kiinnostus panostaa huoltovarmuuden kehittämiseen. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022, kehitystyö sai vielä lisää tuulta purjeisiin. Nykyään Suomi on huoltovarmuuden mallimaa. Vastaavaa huoltovarmuusorganisaatiota ei ole missään muualla.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen varautumisasioiden yleisestä koordinoinnista ja valmiussuunnittelusta sekä erityisesti maatalouden varautumisasioista vastaa valmiuspäällikkö Mika Korkki.

– Yleisellä tasolla tehtäviini kuuluu esimerkiksi valmiussuunnitelman ylläpito ja tänä vuonna myös suunnitelmien päivitys ensi vuonna alkaviin elinvoimakeskuksiin. ELY-keskuksilla on yhteinen valtakunnallinen valmiusverkosto, mutta jokainen alue on Suomessa erilainen ja siksi myös suunnitelmissa painotetaan eri asioita, hän kertoo.

Valmiussuunnittelussa pyritään varmistamaan, että ELY-keskuksen toiminta jatkuu myös mahdollisissa poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa.

– ELY-keskuksessa varataan esimerkiksi omaa henkilöstöä niin, että välttämättömät tehtävät saadaan hoidettua, vaikka tulisi mikä tahansa hätä-, poikkeus- tai häiriötilanne.

Maaseutuhallinto varmistaa erityisesti sen, että ruuantuotanto pysyy käynnissä ja EU:n maatalousrahoitus toimii myös poikkeusoloissa. ELY-keskus vetää myös Varsinais-Suomen maatalous- ja huoltovarmuusryhmää, jossa ovat mukana kuntien maaseutupalvelut, MTK ja SLC, työvoimapuolen toimijoita ja elintarviketeollisuus sekä joukko erikseen kutsuttavia asiantuntijoita.

– Tämän ryhmän toiminta alkoi koronakeväänä 2020. Silloin keskityimme ennen kaikkea työvoiman saatavuuden turvaamiseen, mutta myöhemmin työ on laajentunut moneen suuntaan, Mika Korkki kertoo.  

Varsinais-Suomen maatalous turvataan kaikissa olosuhteissa

Varsinais-Suomessa maatalouden turvaaminen on erityisen tärkeää, sillä Varsinais-Suomen ruuantuotanto kannattelee koko Suomen huoltovarmuutta. Maakunnassa on varattu jopa 600 viljelijää, jotka jatkavat ruuantuottamista, vaikka Suomi joutuisi sotaan.

– Kuntien maaseutupalvelut esittävät henkilövarauksia ja puolustusvoimat sitten joko hylkää tai hyväksyy esitykset. Jos esitys hyväksytään, siitä ilmoitetaan viljelijälle. Viljelijät on valittu niin, että ruuantuotanto pysyy käynnissä alueellamme kaikissa tuotantosuunnissa. Isoimmilta tiloilta on pyritty varaamaan viljelijöiden lisäksi myös tärkeimpiä työntekijöitä.

Varauslistalla on myös lomittajia ja neuvontapuolen henkilöitä.

– Lisäksi teemme ajoneuvo- ja konevarauksia yhteistyössä viljelijöiden ja ELY-keskuksen liikennevastuualueen kanssa, sillä ruuantuotanto ei pysy käynnissä ilman tarvittavia koneita.

Viljelijöille tarjotaan varautumiskoulutusta

Maa- ja metsätalousministeriö velvoittaa ELY-keskukset järjestämään viljelijöille varautumiskoulutusta. Koulutuksia järjestetään vuosittain yhteistyössä huoltovarmuusorganisaation, maanpuolustuskoulutuksen, säteilyturvakeskuksen, aluehallintoviraston, pelastuslaitoksen ja puolustusvoimien kanssa.

– Koulutukset eivät ole viljelijöille pakollisia, mutta Varsinais-Suomessa ne ovat olleet erittäin suosittuja. Järjestimme viimeksi kaksi koulutusta, joista ensimmäinen oli Varsinais-Suomen läntisille ja toinen itäisille kunnille. Molempiin tuli sata ihmistä ja palaute oli todella hyvää. Mielenkiinto kouluttautumiseen on kasvanut selkeästi maailmanpoliittisen tilanteen myötä ja viljelijät toivoisivat koulutusta enemmänkin, Mika Korkki kertoo.

Maatilojen varautumiskoulutuksia kehitetään tällä hetkellä valtakunnallisessa yhteistyössä. Projektissa kootaan kertyneitä kokemuksia eri alueilta ja kehitetään koulutusten sisältöä vastaamaan myös tulevia tarpeita.

– Valtakunnallisessa yhteistyössä huomaa hyvin, miten eri alueilla eri asiat ovat tärkeitä. Varsinais-Suomessa mietitään esimerkiksi eläintautien ehkäisemistä ja torjuntaa enemmän kuin muualla, koska siipikarjatuotanto on painottunut tänne. Sen sijaan, vaikkapa sähkö- ja tietoliikenneyhteydet ovat mielenkiinnon kohteena joka puolella Suomea.

Lisää tietoa tarvitaan

Mika Korkki pitää tärkeänä, että varautumisesta ja huoltovarmuudesta puhutaan mahdollisimman paljon, jotta tietoisuus lisääntyy. Viranomaisilla on oma roolinsa, ruokaketjulla ja maaseudun yhteisöillä omansa, mutta myös kotitalouksilla on asiassa merkittävä rooli.

– Jokaisen pitää myös oman kotitaloutensa näkökulmasta miettiä, miten pärjää, jos hanasta ei tule vettä tai seinästä sähköä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Huoltovarmuuskeskus ovat julkaisseet ohjeet 72 tunnin kotivaran järjestämiseen. Siitä on hyvä aloittaa, Korkki neuvoo.

Lisätiedot:

Mika Korkki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, [email protected]

Kotivara riittää perheelle ainakin 72 tuntia (72tuntia.fi)