Päihteet ja ylinopeudet useiden onnettomuuksien taustalla
Viranomaisten tietoon tulleissa nopeusrajoitusrikkomuksissa törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamistilanteiden määrä on ollut viime vuosina selvässä kasvussa Varsinais-Suomessa. Myös Satakunnassa määrä on ollut loivassa kasvussa. Ylinopeudet ovat usein liikenneonnettomuuksien taustalla. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa viime vuosien aikana tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvojen liikenneonnettomuuksissa 40 % ajoi merkittävää eli yli 10 km/h ylinopeutta.
Viranomaisten tietoon tulleiden kaikkien rattijuopumustapausten määrä on ollut viime vuosina laskussa Varsinais-Suomessa, mutta kasvussa Satakunnassa. Molemmissa maakunnissa törkeiden rattijuopumusten määrät ovat lievässä laskussa. Rattijuopumuksissa edelleen useimmin käytetty päihde on alkoholi, huumeita on käytetty noin kolmanneksessa tapauksista. Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvojen onnettomuuksista 35 % tapauksista kuljettaja on ollut päihtynyt.
Nuorten onnettomuustilastot synkkiä
Tieliikenteessä vakavasti loukkaantuneiden ja kuolleiden määrässä on vuosittaista vaihtelua, mutta onnettomuustilastojen valossa tilanne on menossa parempaan suuntaan Satakunnassa, kun taas Varsinais-Suomessa tilanne on huonontunut. Asukaslukuun suhteutettuna Satakunnan liikenneturvallisuustilanne, varsinkin nuorten osalta, on silti selvästi Varsinais-Suomea ja koko maan keskiarvoa heikompi. Eniten vakavia onnettomuuksia tapahtuu 15–17-vuotiaille nuorille.
Nuorilla on paljon piittaamatonta käyttäytymistä liikenteessä. Liikennerikoksesta syylliseksi epäiltyjen nuorten määrä on kasvussa sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa. Erityisesti 15–17-vuotiaiden liikennerikoksista syyllisiksi epäiltyjen määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. 15–21-vuotiaiden osuus törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta epäillyistä oli Satakunnassa lähes 40 %. Varsinais-Suomessa vastaava osuus oli vajaa kolmannes. Nuorten liikennerikoksissa korostuvat ylinopeudet. Sen sijaan rattijuopumuksesta epäiltyjen osuus on huomattavasti pienempi.
Sähköpotkulautaonnettomuuksien määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja onnettomuuksia tapahtuu etenkin nuorille. Sähköpotkulautaonnettomuuksien taustalla on myös usein piittaamatonta liikennekäyttäytymistä: esimerkiksi ei noudateta liikennesääntöjä, ajetaan päihteiden vaikutuksen alaisena ja/tai useampi henkilö samalla potkulaudalla. Uusi sähköpotkulautailua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 17.6.2025 ja sen toivotaan parantavan tilannetta. Sähköpotkulautaonnettomuuksia ei ole aiemmin tilastoitu erikseen, joten niiden osalta ei vielä ole saatavissa tarkkaa tilastotietoa.
Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa iäkkäät riskiryhmänä
Toinen liikenneturvallisuuden riskiryhmä on iäkkäät, erityisesti yli 75-vuotiaat. Iäkkäille tapahtuu nuorten jälkeen seuraavaksi eniten liikenneonnettomuuksia. Iäkkäiden vakavissa liikenneonnettomuuksista korostuvat polkupyöräonnettomuudet. Noin puolet iäkkäiden kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista tapahtui polkupyörällä.
Positiivista kehitystä yksittäis- ja kohtaamisonnettomuuksissa
Eniten Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tapahtuu tieliikenteessä yksittäisonnettomuuksia (esim. auto suistuu tieltä) ja kohtaamisonnettomuuksia. Näissä onnettomuustyypeissä on tapahtunut selvää laskua kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien määrässä. Näissä onnettomuustyypeissä on myös suuri riski loukkaantua vakavasti tai kuolla. Sen vuoksi on positiivista, että viime vuosina juuri näissä onnettomuustyypeissä on tapahtunut selvää laskua. Valtateiden 1 ja 8 parantamishankkeet ovat edesauttaneet myönteistä kehitystä.
Tavoitteena on edelleen parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää liikenneonnettomuuksien määrää
Liikenneturvallisuustyön painopisteinä ovat riskikäyttäytyminen, korkean riskin liikkujaryhmät, merkittävimmät onnettomuusluokat sekä liikenneturvallisuustyön kehittäminen. ELY-keskuksen rooli korostuu turvallisemman liikenneympäristön rakentamisessa ja liikenneturvallisuusyhteistyön kehittämisessä. Kunnat ovat viime vuosina panostaneet yhä enemmän liikenneturvallisuustyöhön, ja kuntien rooli onkin merkittävä erityisesti riskikäyttäytymisen ehkäisemisessä.