Uudenmaan ELY-keskuksen uutiskirje 2/2025

Jaa: 

Töllinkosken pato purettiin usean toimijan voimin

Töllinkosken pato purettiin ja koskialue ennallistettiin kesällä 2024. Kaloilla on nyt yhtenäinen vaellusalue pitkin Pusulanjokea, Nummenjokea, Lohjanjärveä ja Hiidenvettä. Kuvakooste padon purkamisesta. Alimpana tilanne ennen purkua ja ylimpänä tilanne heti purkamisen jälkeen. Kuva: WWF Suomi, Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

- Harvoin enää onkaan yhden tai kahden tekijän hankkeita. Vesistökunnostuksiin pyritään saamaan mukaan useita toimijoita, jotka tarjoavat oman osaamisensa, johtava vesitalousasiantuntija Harri Aulaskari kertoo.

Töllinkosken padon purku on hyvä esimerkki hankkeesta, joiden toivotaan lisääntyvän. Sillä oli yksityinen vetäjä, Töllin Mylly Osuuskunta. Kunnostustoimissa oli mukana useampi yritys ja WWF-Suomi omalla rahoitusosuudellaan. Yksityinen kiviainesyritys Rudus tuli mukaan WWF-Suomen kautta: Niillä on yritysyhteistyösopimus, jonka puitteissa sovitaan yhdessä, minne Rudus kivimateriaaliaan lahjoittaa. Nyt sitä päätettiin antaa Töllinkosken vesistöurakkaan. Hanketta rahoitti myös maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma.

Valtio oli mukana paitsi NOUSU-ohjelman koordinoijana – ELY-keskuksissa työskentelee NOUSU-koordinaattoreita – myös asiantuntija-avun antajana. NOUSU-ohjelma elvyttää vaelluskalakantoja.

- Hankkeet eivät edistyisi, ellei asiantuntijuutta tarjottaisi ja se on meidän roolimme rahoituksen myöntämisen lisäksi.

Aulaskari huomauttaa, ettei valtio voi rahoittaa hankkeita sataprosenttisesti, ja siksi mukaan tarvitaan aina myös ei-julkista rahoitusta.

Valmis koski. Kuva: Manu Vihtonen, WWF Suomi

Kuntien roolin kasvattaminen tärkeää

Aulaskari painottaa vesistökunnostushankkeissa kuntien roolin merkitystä. Hankkeella on oltava vetäjä, eikä aina löydy yksityistä tahoa, hän selventää. Kyse on myös laista: valtio voi myöntää avustusta vain oikeustoimikelpoisille tahoille.

Kuntien roolia pyritään kasvattamaan samalla, kun yritetään lisätä yksityisten yritysten määrää. 

- Vaatii aktiivisia yhteydenottoja yritysten suuntaan sekä valmista ajatusta siitä, mitä etua yritykselle on mukaan lähtemisestä.  

Tilannetta on katsottava yrityksen silmin. Osallistumisesta on hyödyttävä jotenkin, ja sen on oltava vaivatonta. Kaikkiin yrityksiin ei tietenkään saada yhteyttä, joten aiheesta tiedottamista pitäisi lisätä, Aulaskari tähdentää. Hän muistuttaa vielä vastuullisuusraporteista, joiden laatiminen on isoille yrityksille velvollisuus.

- Kaikki eivät tiedä, että vesistökunnostushankkeisiin osallistumisen voi merkitä siihen.

 

Lue lisää:

 

Teksti: Memmi Ojantola

Takaisin uutiskirjeeseen